Maailmanlaajuisesti yksi nimi per vuosikymmen ja vain miehet huomioiden.
1950-luku Ken Rosewall
1960-luku Rod Laver
1970-luku Björn Borg
1980-luku Ivan Lendl (Mats Wilander)
1990-luku Pete Sampras
2000-luku Roger Federer
2010-luku Novak Djokovic
Kaikkien aikojen suurin? Rafael Nadal. Ainoa pelaaja jonka voi nimetä top2 joukkoon kahtena vuosikymmenenä.
Toki makuasia onko Rogerin 1+3 kovempi kuin Rafan 2+2.
2020-luvun suurin se on kinkkinen.
EDIT
Tottakai vuosikymmenen puolivälin kieppeillä syntyneellä on paremmat lähtökohdat olla top2 nimi kahtena vuosikymmenenä kuin vuosikymmenen alkuvuosina syntyneellä on.
Sikäli ei ihme että 86 syntynyt Rafa tuohon pystynyt ja 81 Roger ei aivan. Mutta huikea on tuo 1+3 rivi vuosikymmenen alussa syntyneeltä.
Ehkäpä noin vuosikymmenen vuosi nro. 4 eli esim. 2003-syntyneet on paras lähtökohta sille että voisi olla top2 joukossa 2020 ja 2030-lukujen osalta. Ei nämä vuosikymmenen taitteessa syntyneet 98-01 nimet tuskin jaksa painaa enää 2030-luvulla koko tuon vuosikymmenen mittakaavassa. Carlos Alcaraz voi ehtiä olla suurnimi jo 2020-luvulla ja on riittävän nuori edelleen 2030-luvun osalta.
EDITx…
Rafan oleminen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kakkonen on sama asia jos vuonna 2006-syntynyt olisi 2020-luvun kakkosnimi! Käsittämätöntä.
Rafa voitti vuonna 2000 U14 Les Petitsin.
Onko tällä viikolla 2020 Les Petitsissä tämän vuosikymmenen ATP-kiertueen kakkostähti. “Ei taatusti”.
Iltapäivälehtien sivuilla aikaa hurjaa (ei herkille) videomateriaalia kun muun muassa Pietarin ATP-turnauksen areenana tunnetua stadionia purettiin.
Mies polttoleikkaa katolla pilaria poikki (oli leikannut jo useamman poikki) ja siitä johtuen koko stadion romahtaa ja mies syöksyy kohden nostokoria missä kaveri odottaa. Jää metrin päähän ja syöksyy kuolemaansa.
Oli tarkoitus purkaa kattorakennelma tuossa kohdin, mutta romahtikin koko höskä samalla kertaa.
Edes borisbeckerimäinen syöksy ei olisi pelastunut miestä. Välttämättä.
Henri Kontinen voitti samalla areenalla Pietarin ATP-tittelin 2016 Dominic Inglotin kanssa.
Laitetaan tähän ketjuun, kun ei sovi mihinkään muuhunkaan suoranaisesti.
Kiintoisaa oli “hoksata” sellainen simppeli seikka, että 2007-syntyneillä on 1999 Ruusuvuoreen sama ikäero kuin 1997 Niklas-Salmisella on 1989 Heliövaaraan. Eli selkeästi saman sukupolven propelaajia monen vuoden osalta.
Aiemminkin tässä ketjussa povannut, että Suomella voi olla 2020-luvun loppuvuosina samaan aikaan kolmekin ATP-kaksinpelaajaa (jos hyvin käy) Miksei tietenkin enemmänkin ilman loukkaantumisia ja muita.
Ruusuvuori ja Virtanen sinne kyllä nousee ja ovat siellä edelleen vuosina 2028+…
Sitten siihen varsinaiseen asiaan. Suomella on 2006-2007 syntyneistä 4 kpl oman ikähaarukkansa top20 nimiä.
U14 top20 tason pelaajista 40% saavuttaa myöhemmin vähintään CH-tason. (Jos 1/4 suomalaisista niin 25%, eli toteutuu kyllä)
Mikäli Suomella olisi esim. yksi kova U14 lupaus, niin ennustettavuus olisi hataralla pohjalla, mutta koska näitä on lyhyellä syntymäsyklillä 4 kpl, niin uskaltaa sanoa, että joku onnistuu nousemaan aikanaan kovaksi propelaajaksi. Vähintään CH-tasolle, ehkä ylemmäskin. Ja kun se joku sinne nousee, niin huipulla on edelleen alle 30-vuoden iässä Ruusuvuori ja Virtanen.
Ihan hyvä unelma, mutta moniko kaikkien aikojen top-10 pelaajistamme on halunnut/pystynyt jatkamaan kaksinpeliuraa yli 30v ikään? Harrinkin kohdalla puhutaan sivulajista.
Ajat ovat muuttuneet muun muassa palkkioiden kasvun myötä. Houkuttaa kiertää pidempään kun saa kunnolla korvausta.
Lisäksi jos nousee pysyväksi top50 nimeksi, niin nämä pelaa pidempään. Emil ja Otto näillä näkymin sen tason lupauksia.
Jos jäävät junnaamaan 100+ tasolle niin urat on lyhyempiä.
Laaksonen junnaa 100+ tasolla ja ikää kohta 28v. Ei uran loppua näy siitä huolimatta. Ketolaa pidettiin samassa iässä aikanaan jo varsin iäkkäänä.
Emil on tuon 28v vuonna 2027. Silloin 06 Syntyneet 21v ja 07 syntyneet 20v. Virtanen silloin 26v.
Kaksinpelissä 30v oman tason rankinghuippua suhteellisen lähellä vain Nieminen. Ketola melkein. Oli vielä 29v US Openin 2.kierroksella 2004 (uran paras saavutus)
Tarvitaan tosiaan niitä pysyviä ATP-pelaajia jos todennäköisyys pitkään uraan suuri.
Loukkaantuminen nykypäivänä se suurin uhka.
Vaikea nähdä Rahusen kaltaista motivaation loppumista 20-vuotiaana johtuen nykypalkkioista. Ellei sitten ole Akin kaltainen älykkö.
Ottokin laittanut kaikki kortit tennisuran varaan kun koulut loppui peruskouluun. Siinä ei pienet eikä suuretkaan loukkaantumiset kovin herkästi päätä uraa. Aina tullaan takaisin.
Tuosta olisikin mielenkiintoista saada tutkittua tietoa, melkein lajista riippumatta. Kannattaako koulun heivaaminen urheilu-uran vuoksi? Paljon löytyy näitä all-in nuoria joilla ei motivaatio/taidot sitten riittänytkään. Riskit ovat melkoiset ja kaikista ei voi tulla alusvaatemiljonäärejä kun motivaatio loppuu.
Puolensa ja puolensa. Jokainen tavallaan. Jos ehdottomalle huipulle haluat. Top10, niin eiköhän se saavuteta todennäköisemmin tennistreeneissä kuin koulunpenkillä istuessa.
Top100 tason saavuttaminen erikseen.
Nieminen kun voitti 1999 US Openin junnutittelin, niin seuraava 9kk siitä eteenpäin sujui suurelta osin kouluhommien parissa. Lukion päätösvuosi ja kirjoitukset ym. Samassa iässä kuin Otto on tällä hetkellä.
Siitä oli aikoinaan mediassakin juttua, että miten Jarkko poikkeaa muista saman ikäisistä nuorista lupauksista. Jarkko aloitti koulun vuoksi vuotta myöhemmin propelaajana kuin muut kovat ikäisensä. Upean uran teki ja varmasti oli hänelle paras ratkaisu.
Yleisesti ottaen ikäluokkien top5 nimet panostaa hyvin nuoresta pitäen vahvasti tennikseen. Jarkko toki ei ollut 81 top5 nimi esim 17-vuotiaana ja senkin vuoksi lukio loppuun oli ymmärrettävää.
se on kinkkinen.