Tsitsipasin rankingia huhtikuussa 2019 voi verrata Zverevin joulukuun 2017 rankingiin.
Jos on edes lähietäisyydellä vuoden kuluttua (eli top10) niin hyvältä näyttää hänen osalta myös.
Tulevia isoja nimiä voi syntyä moniakin lähekkäin.
1986 Nadal
1987 Djokovic
1987 Murray
Juu, varmasti kaikki nuo edellisessä viestissä mainitsemasi pelaajat ovat tulevia top-10 paikan pitäjiä. Ehkä jopa “uusi” big four, johon en omissa kirjoissa Kyrgiokselle paikkaa anna.
Joku sanoi hyvin toisella foorumilla, vaikka 1990-luvulla syntyneet eivät ole voittaneet vielä yhtään GS-titteliä niin mahdollista on että lopulta 90-syntyneistä saadaan enemmän GS-voittajia kuin 80-luvulla syntyneistä.
Ellei synny monia uusia yli kymmenkertaisia GS-voittajia niin silloin puhdas matematiikka kertoo sen, että voittajien määrän täytyy moninkertaistua. GS-voittaja saa aina kulttimaineen ja saas nähdä montako kulttipelaajaa saadaan nykynuorista lopulta. 80-luvulla syntyneissä jakaantuu melko pienelle porukalle varsinkin 83-89-ikäluokkien osalta.
Toki joku on usein hieman ylitse muiden mutta näitä isojakin tähtiä syntyy myös tasaisesti, ei vain yksittäisiä.
Muistelisin, että Safinia pidettiin liian pitkänä miehenä huipulle vuosituhannen vaihteessa. Oliko tuo nyt tätä Tsitsipasia pari cm pitempi? Jotkut olivat silloin tietävinään, että ihannemitta olisi jotain 185 cm…
Kropan kestävyyden kannalta yksilötasolla esim. 7 cm:llä ei ole mitään merkitystä. Mitä korkeammalta saa pallon mukavasti lyötyä niin syötössä kuin muissakin lyönneissä, sitä helpompaa on pisteen voittaminen.
Bill Tilden oli yksi kaikkien aikojen pelaajista sata vuotta ennen Tsitsipasia ja noin 188 cm. Tuskin liikaa mittaa edes 1920-luvun tennikseen. En usko jonkun Andersoninkaan kaipaavan kymmentä cm lisää lyhyyttä menestyäkseen vielä 2020-luvulla!
Ihannemitta on eri aikakausina aina se mitta mikä keskimäärin aikakauden legendoilla on.
185 cm on pidetty aiemmin ihanteena varmasti pitkälti kolmikon Sampras, Federer ja Nadal vuoksi.
Sen jälkeen tulivat hieman pidemmät Djokovic ja Murray ja näin ns. ihannemitta nousi.
87 kaksikko Djokovic 188 ja Murray 191.
Vuotta nuoremmat 88 kaksikko Del Potro ja Cilic 198 cm.
88-kaksikko oli teininä aikas liki samantason lupauksia kuin 87-kaksikko.
Nämä 188-191-senttiset nousivat ATP1-pelaajiksi ja moninkertaisiksi GS-voittajiksi ja nuo 7-10 cm pidemmät vuotta nuoremmat superlupaukset jäivät tasolle ATP4-6 pitkälle loukkaantumisistakin johtuen. GS-voittajia toki kuitenkin.
Pituus ei välttämättä ollut ratkaiseva tekijä. Mutta se on otettava huomioon pähkäilyissä.
Aika näyttää onko jatkossa ns. ihannemitta millainen. Legendojen osalta se on keskimäärin noussut vähitellen ylös mutta ei varsinaisia suurharppauksia ole nähty ainakaan viime vuosikymmeninä. Zverev sitä olisi legendapelaajana. Ylivoimaisesti pisin ATP1 pelaaja jos ja kun sinne nousee.
Mutta onko seuraavat viisi uutta legendaa lähempänä lukuja 185, 191 vai 198, niin povaan 191 olevan näistä todennäköisin.
Zverev voi toki olla yksittäinen poikkeus.
Lisäyksenä. Tennis on myös kovaa edestakaisin juoksemista melko pienellä alueella ja pallon noukkimista alhaalta jaloista. Siinä kohtaa 198-senttinen ihminen on kankeampi kuin 7 senttiä lyhyempi. Toki 175 vasta ketterä onkin, mutta ei ole sitä 191 senttisen ulottuvuutta.
Kun on optimaalisesti kaikkia ominaisuuksia keskimääräistä paremmin, niin tuloksena legenda, lisättynä yhdellä huippuominaisuudella.
Pelaajien pituus noudattaa Gaussin käyrää. Ammattilaiseksi yrittää moninkertainen määrä pelaajia pituusryhmästä 185-190 kuin esimerkiksi 191-195. Uskoisin kuitenkin, että tenniksen korkeimmalla tasolla on eniten yliedustettuina ne pisimmät pelaajat. TOP100:ssa on moninkertaisesti yli 195cm pitkiä pelaajia verrattuna heidän yleisyyteensä koko kansasta. Se on taas toinen asia voiko esimerkiksi 210cm pelaajasta tulla TOP1. DelPostahan noin periaatteessa voi sanoa, että ilman rannevammaa ja uran huipun osumisesta päällekkäin kaikkien aikojen kolmikon kanssa, että hän olisi voinut olla TOP1. Ominaisuudet olisivat siihen riittäneet.
Joka 6. vaiko 8. n. 7 jalkaa pitkä USAlainen mies on pelannut NBA:ssa :).
Grinderiltä selkeä juttu! Joskus yrittänyt tutkiakin noita miesmittojen jakautumia lähinnä USAssa, en vain muista. Mutta moninkertainen, moninkertainen oli porukka siinä 180-185 cm verrattuna 190-195 puhumattakaan vertailuryhmästä 200-205 cm (ainakin 100- ellei 1000-kertainen). Saa kaivella tarkkaakin tietoa! Ilman muuta noin pienestä porukasta ei löydy mestaripelaajia tennikseen kovin helposti.
Sillä että tosimestarit ovat olleet aina noista isommista, normaalikokoisten ryhmistä, ei ole mitään tekemistä ns. ideaalipelaajan kanssa. Joskus on kuitenkin luultu niin, kun ei ole jaksettu ymmärtää tilastojen
merkitystä.
Ei pelaajan ihannemitat kulje sen kulloisenkin parhaan pelaajan mukana. Ei tosiaankaan. Totta kai isosta massasta tai siis painosta on haittaa kentällä tarvittaviin kiihdytyksiin mutta ei pelkästä pituudesta.
En tosin kiellä pitkäjalkaisten huonompaa kiihtyvyyttä, tavallaan ykkösvaihteen ollessa jo pienempien kakkosvaihde. Tutkittu , että valtaosa lyönneistä tapahtuu pisteiden ratkaisuineenkin kuitenkin aika lähituntumasta eikä pitkien juoksujen avulla. Ne näyttävinä vain jäävät paremmin mieleen!
Ideaalipelaajan anatomia jos jollain sattuu olemaan, lienee niin harvinainen yksilö (esim. poikkeuspitkät mutta hyvän koordinaation kädet suhteessa vartaloon, jossa muutin asiat kohdallaan), että millä oletusarvolla on sattunut valitsemaan tenniksen ja panostamaan kaiken lajiin nuoresta asti? Tennispelaajaksi ideaaleja ruumiinrakenteita saattaa olla vaan liian vähän populaatiossa, jotta sieltä tarpeeksi moni niistä valikoituisi lajiin kaikkensa antaen. Vrt. Michael Phelpsin kroppaa Gebreselassien kroppaan (pitkä yläkroppa vs. pitkä alakroppa); lajeissa, joissa on vähemmän ulottuvuuksia, ns. mahdollisimman ideaalin vartalon merkitys korostuu. Tenniksessä on niin paljon ulottuvuuksia, että todella pitkälle vietyä kroppien erikoistumista (tai valikoitumista) tuskin on vielä nähty suhteessa populaation tarjoamaan potentiaaliin.
Portugalissa ATP250-semit:
Tsitsipas vs Sousa
Tiafoe vs Carreno Busta
Nähdäänkö 1998-ikäluokan kärkikaksikon välinen ATP-finaali. Voi tehdä tiukkaa tuo.
Melko harvinainen juttu olisi kiertueella kahden 20v-kausilaisen(tai nuoremman) välinen finaali. Mitkä kaksikot tälläisiä lienevätkään?
Aika lähelle tuollainen nähtiin v.-02 kun Nieminen ja Nalbandian kohtasivat, oliko se Estorilin finaalissa. Molemmat olivat 20v tuolloin, tosin Jarkko täytti kesällä 21v.
Nalbandian s.tammikuussa s.1982 oli tuolloin täsmälleen saman ikäinen kuin Tiafoe tällä hetkellä.
Eron tekee Tsitsipas ja Nieminen. Ikäeroa yli vuoden 13kk tuossa vaiheessa.
Vuotta aiemmin 2001 keväällä Nieminen oli Tsitsipasin nykyisessä iässä ja ranking ATP257.
Tuo osoittautuikin hankalaksi löytää. Pikaisesti katsomalla liekkö 2000-luvulla yhtään ATP-finaalia nähty 20v-kautta pelaavien kesken.
Toki sieltä löytyi Mastersin semissä 19v-kausilaiset 1986-kaksikko 2005 Nadal vs Gasquet ja 20v-kausilaiset 1987-kaksikko Djokovic vs Murray 2007. Mutta ei ATP-finaalia.
Tarkistin myös ikäluokat 88, 82, 81…ei tärpännyt.
Löytyi. Bingo!
30.4.2000 Barcelonan finaalissa
ATP35 Marat Safin voitti ATP25 Juan Carlos Ferreron. Molemmat olivat täyttäneet alkuvuonna 20v. Molemmista tuli ATP1 pelaajia.
Tsitsipas vs Tiafoe olisi yhteisiältä puoli vuotta nuorempi kaksikko.
Syykin on ilmeinen: Korkeintaan 20-vuotiaita turnausvoittajia on niminäkin sen verran vähän, että vain vähän suuremmasta porukasta on vaikeata siivilöytyä toinen juuri samanikäinen finaaliin.
Lisäksi molemmissa on jo oltava tuleva tennistähteys ainakin hyvällä oraalla. Molempien on oltava myös eri puolilla kaaviota. Semivaiheessa huippunuorten kohtaamiset ovat varmaan olleet paljon paljon yleisempiä!
Tiafoelle täytyy nostaa hattua. Nostanut taas selkeästo tasoaan ja onnistui nyt kaatamaan massajyrä Pablon. Eiköhän tuo Sousa ole helpompi vastus, vaikka yleisön suosikki onkin. Hienoa, että jenkkipelureillekin alkaa taas tulla massalla jonkinmoista menestystä.
Tällä kertaa oli Edmundin vuoro kukistaa Djokovic. Taitaa kaikki tourilla tunnistaa että hän ei ole enää kuolematon. Nadalin suunnaton ylivoima todennäköisesti aiheuttaa muille pelaajille täysin päinvastaisen mielikuvan.
Djokon lyönnit näytti aika pehmeiltä. mieshän on nykyään sellainen tikku että hyvä kun ei tuuli puhalla kumoon. fysiikkapuolella on kyllä menty vahvasti metsään.
Nadalin rysty ei näytä pehmeältä: 123 km/h avg speed, 2600 rpm, kun Schw. 123 ja 1600. Todella kovan luokan lukema rystyyn tuo Nadalin!
Netti kertoi, että Antti Ruuskanen saa enimmillään keihäälle lähtönopeudeksi 30 m/s eli 110 km/t. Käytännössä siis vipuketjun viimeisenä “kämmen” liikkuu sillä samalla nopeudella keihään irtoamishetkellä.
Pystytkö arvioimaan Nadalin mailan lavan osumakohdan vauhtia juuri ennen osumahetkeä? Ja edelleen (ettei liian helppoa): Mikä olisi Nadalin oikean käden “kämmenen” nopeus juuri silloin?
Ruuskasen väline on yli kaksinkertainen painoltaan, mutta Nadalilla on kaksi kättä kiinni siinä lisävivussa jota sanotaan mailaksi, eräänlainen linko siis. R voi toisaalta kai myös huolettomammin tehdä suorituksensa täysillä ja lisäksi vauhdinoton auttamana (20 km/t?).
Taitaa Ruuskasen oikea kämmen voittaa selvästi Nadalin oikean mitä tulee vauhtiin, mutta miten kävisi jos heiton pitäisi myös osua vaikkapa 20 m levyiselle hm. kaistalle. Kisa olisi varmaan tasaväkisempi.
Tämänhän voisi varmaan tuntuvaa maksua vastaan pyytää selvitettävän jonkun tutkimusporukan toimesta. Jos olisin miljonääri, varmaan hetken mielijohteesta edistäisin asiaa.