Isner on erään tarinan opetus. Pelaa vahvuuksillasi. Äläkä haikaile sitä mitä et ole. Tule siksi mikä olet ja menesty. Okay.
Vielä vakavammin Isner on kyllä armoton syöttökone herran armosta. Toki on Andersonkin sieluton tykittäjä parhaimmillaan eli pahimmillaan mutta Isnerin kone ei juuri yski. Kevarin (ei kaverin vaan Kevarin=Andersonin) syöttöliike on epävarmempi dynaamisen (epä)tasapainonsa ja kompensaatioidensa seurauksena.
Eilen Andy alkoi heräillä Fediä vastaan toisessa erässä ja itse kullekin alkoi työntyä tajuntaan pelonsekaisia muistikuvia Fedin totaalisulamisesta viime kesän Wimbledonin kvartseissa - siis siinä vaiheessa kun Kehari-Anderson tasoitti murrolla pelit 4-4:ään. Fed ei kuitenkaan tällä erää romahtanut vaan kokosi hetken rakoilleen fokuksensa ja mursi vartin kestäneen kidutusnäytöksen jälkeen Kevinin toistamiseen. Voin kiittää Fedin Fenix-hetkestä myös itseäni. Löin livestä vielä lisää löylyä Andyn voitolle ja jinxini saattoi hyvinkin olla se kuuluisa viimeinen naula marathon manin ylipitkään karkealankkuiseen kenttäarkkuun. All for. Fed, Fed for all.
Mitä muuta? Andy-Kevinin olemuksessa on jotain jakkeniemismäistä. Kuivalihaisia jänteviä kalastajatyyppejä molemmat. Marathon maneja, fysiikkaihmeitä, taistelijoita. Katsoin eilen Youtubessa Fed-Nieminen Brisbane 2nd round 2014. Taisi kyllä jäädä katsominen kesken mutta eka erä 6-4 ja useita hienoja pisteitä Jarkolle. Nieminen oli hieno pelaaja joka tunsi itsensä. Eikä haikaillut mitä ei ollut. The rest is history. Follow suit.
Vaikka kielitoimisto voi muuta väittääkin, matemaattisesti katsoen Federer ei ole nyt 2 kertaa vanhempi kuin Felix, Tuplasti jotakin nuorempaa ihmistä ole olemassakaan!
Siinä missä Felixillä Auger-Aliassime oli aseet: motivaatio, tilaisuus ja keinot John Isneriksi kutsutun ihmiskasvoisen pelin, ilon ja peli-ilon tappajan likvidointiin Miami Openin semifinaalissa lukuunottamatta sitten niitä ratkaisevia hetkiä kun keinot loppuivat hermopaineen alla operoidessa ja nuorukaisen kiitolaukka päättyi näin ikävästi kuin lasten kuuluiisat, naapuriin kuuluvat mehukestit finaaliin johtavan kärrytien kalkkiviivoilla, siinä Shapolla ei ollut kuin motivaatio sekä nimellinen tilaisuus muttei yhtään todellista varsinaista hetkeä saati mitään tehokkaita toimivia keinoja kuninkaan surmaamiseen, isän tai sedän tappoon jos sallitte shakespearelaisen maalailun. Federer the King kukisti uhittelevan prinssialamaisensa tällä erää helposti kuin talikkoa heristelleen talliirengin pitkällä miekalla sydämeen sivaltaen.
Isät vastaan pojat päättyi Miami Openissa 2019 näin vielä meidän isien voittoon joten voimme nukkua yömme toistaiseksi rauhassa idoliemme kuvat yksityisillä huoneenseinillämme nähden unta kultaisesta nuoruudesta joka palaa yhä uudestaan “as we beat on, boats against the current, borne back ceaslessly into the past”.
Age is just a number ja asemne ratkaisee eli valtakunnassa kaikki hyvin. Seuraavan sukupolven vallankumous saa edelleen odottaa. Me kuten Federer ja Great Gatzby uskomme vihreään valoon (laiturinnokassa pimeän meren yllä) . Se on salaisuutemme, visio joka elähdyttää ja innoittaa meitä jatkamaan ja saavuttamaan yhä korkeampia vuorenhuippuja. Yhä merkittävämpiä virstanpylväitä…
Mutta nyt. Nyt lähes töksähtäen tai lässähtäen on pakko sulkea sanainem arkkunsa, ja silmänsä, nostaa malja veteraanifnaalille ja painua pehkuihin uneksimaan täydellisestä swingistä ja Wimbledonin voittopokaalista. Over and out! Tired as any given Friday!
Upeaa tarinointia! Asian ydin mukaan hyvin sisällytettynä. Kiitos. Ei saatu sukupolvien vastaista kamppailua sunnuntain finaaliin mutta mielenkiintoista näinkin. Ottaako FedEx 101. ATP-tittelinsä vai uusiiko Big John viimevuotisen mestaruutensa.
Pitäisi lukea tuo Great Gatsby kun on hyllyssäkin ollut jo vuosikymmenen eikä ole edes paksu kirjanpläjäys. En muista, kenen kuuluisuuden lempikirjoja; itse asiassa kyllä varmasti aika monen.
Shapovalovin kommentit ennen ottelua oli sen suuntaisia että ei hyvältä kuulostanut ottelun voittamisen suhteen.
Federer elämää suurempi idoli hänelle jonka näkeminenkin kuulemma edelleen aina hätkähdyttää hänet kenttien ulkopuolellakin.
Haasta siinä sitten. Seuraavassa kohtaamisessa toivottavasti Denis sinut sen kanssa kuka kentän toisella puolella on.
Nyt näin lauantain kääntyessä odotettuun sunnuntain finaaliin voitaisiin spekuloida tulevaa:
kärkinelikossa Djoko haluaa vain Pariisin voiton, Rafa puolustaa uskomattomia massavoittoputkiaan terveytensä uhallakin, Zverew löytää kadonneen haastajan/vapahtajan roolinsa ja Roger oppia (lääkärinsä luvalla) massakenttien salat uudestaan. Kuka onnistuu?
Todennäköisi vaihtoehto maanantaiaamuna race-listalla on Federer, Djocovic, Nadal ym… Kuka olisi uskonut että tämä hallinta jatkuu vielä 2020-luvulle!
A. Zverew on tällä hetkellä, tälle vuodelle, nuorissa (25v ja nuoremmat) sijalla 12. Tasoa riittää!
Mastersissa kova lukema, mutta San Josen ATP-kisan 2006 voitti 47v John McEnroe ja lähes 34v Jonas Björkman. Ei tuosta tule tosin kuin 81v.
Bryanit voittaneet edellisen kerran GS-tittelin 2014 ollessaan 36v.
Nestor voitti GS-tittelin 39v ja vielä vanhempi oli Leander Paes 2013 kun voitti US Openin 40-vuotiaana, parinaan lähes 35v Stepanek.
Saas nähdä pystyvätkö Bryanit vielä GS-voittoon 5 vuoden tauon jälkeen 41-vuotiaina.
Mike Bryan toki voitti viime vuonna kaksi GS-titteliä 40-vuotiaana nuoren silloin 25v Jack Sockin kanssa.
Jep, melko tylsä finaali. Vielä kun Isnerin koipi alkoi kiukuttelemaan toisessa erässä, niin eihän siitä ottelua saatu. No roger on King joka tapauksessa.
Sitä on varmaan niin tottunut että RF pelaa aina hyvin, että ei osaa ehkä ajatellakaan, kuinka vaativaa on pelata noin erityisen hyvää tennistä ja voittaa edelleen korkealla prosentilla pelaamiaan otteluita parhaita mahdollisia vastustajia vastaan, kun ikää on pian jo neljäkymmentä. Tuon tason pelaamiseen tarvitaan tosi paljon asioita kentän ja sen ottelun ulkopuolella, mitä tennistä katsomalla näkee. Mutta sitähän se parhaimmillaan on, kokonaisvaltaista ja kaikki kaikessa.
Taktiikkana ihan perusjuttuja, että palauttelee matalia palloja syötöstä, mutta on se nyt kuitenkin silleen kun pelaa Isneriä vastaan, että no ei se nyt ihan siitä vain ole chippailla peliin sitä syöttöä