Eikä mitään merkkejä siitä, miksei tämä hallitseminen jatkuisi 2024. Etenkin kun pahimpana uhkana pidetty Alcaraz on Wimbelin jälkeen kadottanut itsensä ja Sinner todettu “rivimieheksi” häntä vastaan.
Pienestä kiinni. Jos Sinner olisi hävinnyt Runelle, ehkä nyt ei puhuttaisi Djokovicin ylivertaisuudesta vaan uuden sukupolven Big 3:stä. Selvää oli, että Sinner ei neljän huikean matsin jälkeen enää päässyt samalle tasolle finaalipaineissa.
Mutta olihan etenkin tuo Alcarazin sulaminen semeissä jälleen erikoisen mentaalinen juttu. Taas oli espanjalaisella kovat ennakkopuheet ja paineiden kasaamiset ennen matsia, ja lähtikin ottelussa liikkeelle aivan mahtavalla lyömisellä. Jotenkin vain peli hajosi taas yliyrittämiseen liian pitkiksi ajoiksi. Tuntuu, että katsoo Djokovicia liikaakin ylöspäin, ei tunnu uskovan että oma peruspeli riittää.
2 tykkäystä
Vaikka olisikin karsiutunut finaalisemeistä niin kausi siitä huolimatta ollut ihan hirmuinen.
Djoko pelannut aika säästeliäästi vain 12 kiertuekisaa tällä kaudella, niistä 7 voittoa.
Kausipisteet yli 11 tuhatta ja tähän huomiona noin pieni kisamäärä. Silti repi Alcaraziin eroa yhden kauden aikana melkein 2400 pistettä. Carlos pelannut kuitenkin 17 kisaa ja siellä mm. kevään jenkkituplista kerättynä yli 1300 pistettä. Näihin kisoihin serbiä ei edes päästetty.
Medvedev joka alkukaudesta oli melkoisessa iskussa jäi yli 3600 pisteen päähän. Sinner jolla hyvä kausi, jäi silti Djokosta melkein 5000 pistettä.
Nää on ihan järkyttävän kovia piste-eroja. Ja valtaosa kisoista missä Djoko on pelannut, on myös tää muu top kymppi ollut mukana.
Ei se valta vaan ole vaihtumassa ei niin millään. Sinnerit ja Runet on vielä valovuoden päässä siitä pisteestä, että Djokovic terveenä pelatessaan kaatuisi GS-matsissa. Alcaraz siihen kykenee, mutta mentaalipuolta joutuu junnu vielä työstämään. Ei ole ainakaan tällä kaudella ollut vielä kokonaisvaltaisesti valmis noin suuriin saappaisiin.
3 tykkäystä
Samaa mieltä, että pienestä kiinni. Niin lähellä kun oli se Djokerin putoaminen semeistä, vain muutaman pallon päässä Sinner-Rune kamppailussa. Katsokaa Sinnerin viimeisiä matseja - voitto Djokerista, pari voittoa Medvedevistä ym. Tämä tyyppi on minun ykkössuosikkini tästä eteenpäin, voiton jälkeen ei mitään gorillakarjuntaa ja hurjaa hyppelyä, vain pieni hymynkare suupielessä ja rauhallinen kädenheilautus. Veikkaus: Big 3 : Sinner, Rune, Alcaraz. Medvedev roikkumassa neljäntenä. Djokerin suunta tulee pian olemaan laskeva, ellei sitten hänen tiiminsä ymppää häneen rajuja kunnonkohotusaineksia. Mutta ehkä hän on nyt saavuttanut melkein kaiken ja äitinsä (jos on elossa) voi taas kiljaista ”Minun poikani on maailman paras!”
Muistan Djokon liberaalia suhtautumista testaamiseen, kerran, kyllä aika kauan sitten, hän itku silmässä voitetun turnauksen jälkeen valitti olevansa aivan lopussa, ei millään jaksa tulla testiin heti, mutta vannoo tulevansa heti aamulla. Kuinka se sallittiin, en käsitä. Kilpailujen ulkopuolella hän joskus ilmoitti olevansa patikoimassa tiettömässä Serbian vuoristossa, yrittäkööt löytää, jos haluavat.
Tänään ei tainnut olla tarpeen ottaa medicaleita, jotka ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kuka muistaa montako kertaa Federer otti hoitotaukoja uransa aikana? Muistan vain yhden, jumiutuneen selän hierontaa kentällä Pariisin mastersissa, ihan viimeisinä pelivuosina.
Toivon näkeväni sen päivän jolloin Djoko häipyy kuvioista. Kyllä hän pelata osaa, mutta ei ole sisäistänyt sanontaa ”Aateluus velvoittaa”.
5 tykkäystä
Uskomaton kausi ja mahtava kruunu tänään kaudelle. Djokovicin uran loppupuoli on ollut sellaista tykitystä, että menee tilastoissa selvästi Rogerin ja Rafan edelle. Kaikki kolme toki sen luokan pelaajia, että koskahan nähdään yksikin uusi tällaisen uran pelaava? Nautitaan nyt kun vielä voidaan.
Mikään ei tosiaan viittaa siihen, etteikö Djoko jaksa ensi kaudellakin 12 turnausta pelata ainakin lähellä tämän kauden ylivoimaisuutta.
2 tykkäystä
Amen.
Yksi pullo piti katsomosta kiikuttaa ainakin kesken semin. Taisi olla Italian Hartsportti vääränväristä tai jotain.
1 tykkäys
Eihän Rune ollut edes lähellä ottelupalloa 3. erässä.
Djokovic selvästikään ei halua olla mikään ‘aatelinen’, vaan oma luonnollinen itsensä ja mielestäni hyvä niin.
Verrattuna feikkaavaan teennäistä aatelisroolia vetävään Federeriin.
Federer on ehkä aatelisroolia vetävä, mutta se minkälainen ihminen Federer oli ja on ollut läpi uran ei ole verrattavissa yhteenkään toiseen tennispelaajaan käytännössä lajihistorian aikana.
Ei se kunnioitus ja arvostus maailmalla lähes joka kolkassa ole turhaan.
One and only.
11 tykkäystä
Ilman muuta Djokovicin hurja kausi ansaitsee kaiken hehkutuksen. Näkyyhän tuo ylivoima jälkikäteen pistetaulukossa. Ei ne erot kentällä kuitenkaan ole niin valtavia kuin jälkikäteen helposti näyttää.
Alcarazilla on pelillisesti kaikki eväät dominoida Djokovicia, kun saa taktisesti ja henkisesti palikat kohdalleen. Sinner kehittyi merkittävästi tämän kauden aikana, kasvoi mentaalisesti suurpelaajan saappaisiin ja voi hyvin ottaa vielä yhden stepin eteenpäin ensi kaudella. Myös hänen pelilliset eväänsä riittävät Djokovicin kaatamiseen. Runella sama homma, hän kykenee pelaamaan voittavasti Nolen kanssa mutta tarvitsee vielä pelillistä ja henkistä kasvua isoihin kisoihin.
Toistaiseksi Djokovic on onnistunut rakentamaan sitä ylivertaisen legendan “auraa” myös uuden sukupolven keskuudessa, ja hänen omien tulkintojensakin mukaan se antaa hänelle etua näissä suurissa otteluissa. On ollut vähän yllättävääkin, miten paljon nämä nuoret ovat osoittaneet vähän turhaakin kunnioitusta haastatteluissa ja muissa Nolea kohtaan, kun he pelillisesti kuitenkin ovat käytännössä jo noin nuorina aivan tasapäisiä. Mutta kyllä se aura murenee siitä nopeasti, kun Djokovic kokee näille yhden tai kaksi “shokkitappiota” tämänvuotisen Wimbledon-finaalin tapaan.
Vanhemmasta kaartista Medvedevin lisäksi pitää muistaa myös Zverev, jonka peli on myös todella hyvällä mallilla ja pystyy voittamaan kenet tahansa. Ihmettelen, jos hän ei onnistu GS-kisaa voittamaan seuraavan kahden-kolmen vuoden aikana.
3 tykkäystä
Tukemalla Putinin Venäjän sotakoneistoa, kannattamalla Bosnian sortamista ynnä salaliittoteoriat esim. vähät välittäen pandemian leviämisestä peläten yhtä piikkiä, ym.valehtelu, kiukuttelu, itku ja kitinä ties mistä hänen asemassaan. Hyvä niin?
Kuinkahan paljon noita kärkipelaajia muuten testataan yllätystesteillä, tietääkö kukaan?
(Jari Sillanpää osaa laulaa kohtalaisen hyvin, se lienee kiistatonta ja on ollut viime vuodet luonnollinen oma itsensä, hyvä niin?)
Luonnotonta.
Vedetään hattua korviin.
Federer - no jotain ihan muuta.
2 tykkäystä
Hyvä kirjoitus. Jälleen monessa paikassa pientä ylireagointia Djokon ylivoiman suhteen loppukauden takia. Täytyy muistaa, että vastuu Djokon haastamisesta on tällä hetkellä Alcarazilla, Sinnerillä ja Runella. Nämä ovat kaikki niin nuoria, että Djokon tasaisuuteen vastaaminen on mielestäni mahdoton vaatimus. Etenkin. kun Djoko pelaa hyvin valikoidusti vain isoja kisoja, mikä pitää miehen tikissä jokaisessa turnauksessa. Alcaraz rikkoi tosiaan kuitenkin jo yhden kirouksen Wimbledonissa. Ja Sinner otti isoja harppauksia ja sai ensimmäisen voittonsa Djokosta.
90-luvulla ei syntynyt yhtäkään all-time-great poikkeuslahjakkuutta, mikä tietenkin sataa Djokon laariin. Mutta koska se on ollut jo kauan selvää, niin nykytilanteesta yllättyminen tuntuu kovin oudolta. Kyse on vain siitä, koska Alcarazin, Runen ja Sinnerin yhdistetty tasaisuus ylittää Djokon tason ja henkisen yliotteen. Sitten voi Djokon tittelisade tyrehtyä nopeasti.
Tietenkin Djokolle kaikki kunnia siitä, että taso säilyy edelleen. Mutta eihän tässä ole ollut mitään viitteitä sen laskusta. Ikä on vain numero. Koronarajoitusten tuoma aikataulun harvennus on todennäköisesti ollut vain hyväksi uran pitkittämisen kannalta.
4 tykkäystä
Djokovic tekee vielä Jagerit ja pelaa ATP tasolla 51-vuotiaana, voittaen 2038 Wimbledonin finaalissa 35-vuotiaan Alcarazin.
3 tykkäystä
Milloin Djoko oli parhaimmillaan? En ole seurannut hänen uraansa alusta asti, mutta ainakin selostajien mukaan moni asia on kehittynyt vuosien myötä. Syöttö on nykyisin todella hyvä. Eilen oli yksi syöttövuoro, jossa teki 3 ässää ja yksi suora piste lisäksi. Lentolyönnit kai meni eteenpäin Beckerin aikana. Kämmenlyönti on todella kova nykyisin, tuskin on ollut aiemmin nopeampi. Tarkkuus on parasta laatua. Nopeus kentällä on riittävä ja moniko pelaaja on häntä nopeampi (Monfils ei ehkä enää, Alcaraz? ja De Minaur?). Rysty ei kai ole mitenkään parantunut, sillä linjalyöntejä kai tulee aiempaa vähemmän? Smash on pysynyt tasaisen heikkona. Harvoin väsyy pitkissä matseissa eli kunto on hyvä kuten ennenkin. Slice on hyvä, tuskin oli parempi aiemmin.
1 tykkäys
No kuntopuolen suhteen, ei se ainakaan parempaan suuntaan ole mennyt.
Ei tässä tarvitse kuin US Openin finaalia muistella, missä Djoko fyysisesti aivan purjeessa Medvedeviä vastaan kakkoserässä. Kaivoi taskustaan syöttövolley-taktiikan millä pisteet lyhyiksi ja selvisi tie breikiin asti. Siellä ne kuuluisat lisävirrat päälle ja erä kotiin. Samalla tais katketa Daniilin henkinen selkäranka sen matsin suhteen.
Mutta Djokolla aivan ilmiömäinen taito selvitä näistäkin vaikeista paikoista. Työkalupakki niin monipuolinen, että jollain kikka seiskalla otetaan vaikka kentälläkin kesken pelin tarvittavaa palautumista ja seuraavassa erässä taas näyttää peli siltä, että mitään nähtävää ei ole koskaan ollutkaan.
Niin, ei ollut lähellä ottelupalloa, mutta oli parin pallon päässä breikin takaisin saamisesta 3. erässä. Oli jo pelastanut 5 breikkipalloa erän aikana. Jos hän olisi päässyt tasoihin siinä lopussa, erän ja ottelun tulos olisi ollut auki. Joo, täyttä spekulointia, mutta kun hän oli pelannut noin tasaisesti Sinneriä vastaan, niin mahiksia oli. Siksi pitäisin häntä Big 3:n tulevana jäsenenä, jos pystyy säilyttämään tämän tason. Nuori vielä tietysti ja vakaaseen pelitasoon on vielä matkaa.
Mitä tulee Djokerin ”luonnollisuuteen” niin sitähän hän on yhtälailla vaalikampanjaa pitävän poliitikon kanssa, puhuu kuin näyttelijä, joka puhuu sen, minkä katsoo edulliseksi kussakin tilanteessa. Kuten kai monet muutkin urheilijat. Kuka muistaa että Djokerista suunniteltiin aika kauan sitten pääosan esittäjää historiallisessa filmissä Jugoslavian (vai oliko se Serbian?) kuninkaasta, nuoremman veljen piti esittää kuningasta lapsena. Djoker kuitenkin kieltäytyi lopulta, koska se olisi haitannut tennisuraa.
Tottakai hänellä on hurja menestys kun tutkitaan pisteitä, titteleitä ja slameja siis puhtaasti numeroiden valossa. Kun vuosittain on valittu sekä yleisöäänestyksellä että muiden pelaajien kesken suosituimmuusasemaa ja reilua käytöstä kentällä ja sen ulkopuolella, ei hänellä ole ollut mitään jakoa. En tiedä kuka on ollut huipulla aivan viime vuosina, ei ole tullut seurattua.
Tasaisuuteen vastaaminen voi olla kova vaatimus, mutta kyllähän jonkun nuoren pelaajan olisi jo pitänyt tulla Djokon edelle. Ei vaan ole kuitenkaan tapahtunut ja se kuvaa kuinka poikkeuksellinen urheilija on kyseessä. 36-vuotiaana tennis huipputasolla paras viidestä kisoissa on äärimmäisen vaativaa, parikymppisillä on todella iso palautumisetu. Wimbledonin finaalissa tuo jo näkyi, mutta niin vaan Djoko senkin jälkeen pelaa tällaisen loppukauden ja voittaa kaiken.
Rogerin viimeinen GS tuli 37-vuotiaana, veikkaan että Djoko voittaa vielä 38-vuotiaana jonkun, ehkä vanhempanakin.
1 tykkäys
Djoko antaa vuosi vuodelta fyysisyydessä enemmän ja enemmän tasoitusta nuoremmille vastustajille. GS-matsit on pitkäkestoisia, ja ei 36-vuotias enää palaudu tietenkään samalla tapaa mitä vaikka 22-vuotias.
Kysykää vaikka Teemu Selänteeltä, joka yli nelikymppisenä pelasi maailman kovimmassa kiekkosarjassa, että kuinka helppoa se oli viimeisinä kausina palautua äärimmäisen rasituksen otteluista. Tämä kaveri on joskus näistä puhunut ja toi esiin sen pointin, että kun fyysisyydessä antaa tasoitusta, niin sitä puutetta pitää pystyä kompensoimaan jostain muualta.
Djokovic on kompensoinut tuota asiaa esimerkiksi syöttämällä viime kausina paremmin, kuin koskaan aikaisemmin. Tausta-ajatuksena tietenkin pitää pisteet lyhyinä ja siten säästellä bensatankkia.
Kuten tuloksista on nähtävillä, kompensoinnit toimii ja sehän tässä on yksi asia mikä tekee serbistä niin poikkeuksellisen. Todella monipuolinen työkalupakki josta voi sitä kompensaatiota voi kaivaa ilman, että kokonaisuus kärsii.
Loputtomiin ei pelitasoa voi ylläpitää vain korvaamalla asioita toisilla asioilla, ikääntymistä kun ei edes serbi voi pysäyttää. Mutta juuri tällä hetkellä ei näy kyllä merkin merkkiä siitä, etteikö dominointi jatkuisi vielä ties kuinka pitkään. Ainakin kun puhutaan GS-tasosta missä Djokon mentaalipuolen mestarillinen hallinta jatkuu yhtä vahvana aina uran loppuun saakka.
4 tykkäystä
Kun nyt on tennisrintamalla muuten hiljaista, niin laitetaan parhaat tennismaat miehissä järjestykseen. Nämä kymmenen maata erottuvat selvästi, ja kattavat aika lailla 70% Top100:sta, ja saman verran erilaisilla painotuksillakin. Eli näin:
1. Yhdysvallat On noussut takaisin ykköspaikalle Espanjan hallinnan jälkeen, ja näyttäisi pystyvän jatkamaankin ykkösenä. Kärkinimet (Fritz, Tiafoe, Paul) ovat vielä suhteellisen nuoria (s. 1997-98), ja seuraavat (Korda s. 2000 ja Shelton s. 2002) sitten vielä nuorempia. Myös nuorten listalla USA on nousussa, eli hyvältä näyttää.
2. Venäjä Ei isoa määrää pelaajia (7 Top100:ssa), mutta kärjessä sitäkin enemmän, ja sen takia listan selvä kakkonen. Kärki (Medvedev, Rublev, Khachanov) hitusen amerikkalaisia vanhempaa (s. 1996-97), mutta kyllä noilla vielä kärkisijoista taistellaan. Nuoremmista 2000-syntynyt Shevchenko menee osastolle ihan OK, mutta nuorten listoilta ei ole apuja juuri tulossa. 2002-syntyneissä tasaista massaa Kachmazovin, Sharipovin ja Gulinin muodossa.
3. Ranska Suurin määrä Top100-pelaajia (12), mutta kärkipäässä on ainakin vielä varsin hiljaista. Pelaajia löytyy teineistä (Fils, van Assche) veteraaneihin (Mannarino, Gasquet, Monfils), ja kärkikolmikonkin syntymävuodet ovat 1998, 1988 ja 2004. Nuorten listalla Ranska on kärjessä, ja sitä kautta maata voisi pitää Yhdysvaltojen kovimpana haastajana.
4. Australia Paljon ihan hyviä pelaajia, mutta ei niitä kirkkaimpia tähtiä. Kärkinimet (de Minaur, Popyrin, Purcell) ovat kuitenkin nuorehkoja (s. 1998-99), ja 2001-syntynyt Rinky Hijikatakin on noussut sadan joukkoon. Pistejärjestelmäni nosti aussit ehkä yllättävänkin korkealle, eikä nuorissa mitään superlupauksia ole, mutta kärkipäässä maa tulee pysymään.
5. Espanja Entinen suurmaa kärsii heikoista 1990-luvulla syntyneistä, mutta Alcaraz paikkaa paljon. Kärkinimet (Alcaraz 2003, Davidovich Fokina 1999) ovat nuoria, mutta muuten Top100-seitsikkoon mahtuu mm. pari veteraani-iän saavuttanutta. Nuorten listoilta on tulossa ehkä vähän apuja (Llamas Ruiz, Rincon, Landaluce), ja pientä nousua voisi olla luvassa.
6. Saksa Vähän ukkoutuvaa on saksalaisporukka, kun Top100:n nuorimmat ovat Zverev s. 1997 ja Altmaier s. 1998. Muu nelikko on sitten syntynyt välillä 1990-95, eikä nuorten listoillakaan valoa juuri näy. Saksa on erikoistunut viime aikoina lupausten (mm. Weßels, Kuhn, Molleker) hukkaamiseen, ja suurmaa tullee tippumaan ainakin kahden seuraavan taakse.
7. Italia Hehkutetut 2001- ja 2002-syntyneet alkavat vähitellen nostamaan Italiaa ehkä hyvinkin korkealle. Tällä hetkellä noista Sinner lähestyy aivan kärkeä, Musettilla on pieni suvantovaihe, Arnaldi on noussut mukavasti, ja Cobollikin kävi jo sadan joukossa. Sonego ja Berrettinikään eivät ole ikäloppuja, eli nousua on varmasti luvassa.
8. Argentiina Top30:ssä on kolme nuorehkoa pelaajaa (F. Cerundolo s. 1998, Etcheverry s. 1999, Baez s.2000), ja sijoilta 95-125 löytyy vielä viisi 22- 23-vuotiasta lisää. 2002-syntyneitä nuoremmissa ei juuri mainittavaa ole, mutta kyllä tuolla massalla Top10-maana jatketaan.
9. Serbia Djokovic s.1987, Lajovic s.1990, Djere s. 1995, Kecmanovic s.1999. Ikä alkaa painaa, ja kahdella ensimmäisellä ei montaa kautta ole enää edessä. 2003-syntynyt Hamad Medjedovic on ainoa nouseva nuori, ja Serbia on vaarassa tästä joukosta pudota.
10. Iso-Britannia Top100-nelikon syntymävuodet ovat lähes identtiset Serbian kanssa (Murray s. 1987, Evans s. 1990, Norrie s. 1995, Draper s. 2001), ja Draperia nuoremmissa ei isoja lupauksia näy ainakaan ennen 2006-syntynyt Searlea. Hyvin todennäköisesti tippuu tältä listalta lähivuosina, kun Norrienkin alamäki näyttää jyrkkenevän.
Mistä sitten uusia maita listalle? Euroopasta Alankomailla on hyvä kaksikko Griekspoorissa ja van de Zandschulpissa, mutta kahdella miehellä listalle ei helposti nousta (kahdella Top10-miehellä ehkä). De Jong ja Brouwer eivät vaikuta kovin korkealle nousevan, eikä nuoristakaan vielä muutamaan vuoteen apuja tule. Tsekillä on niin hyvät 2000-luvulla syntyneet (Machac s. 2000, Lehecka s. 2001, Svrcina s. 2002, Mensik s. 2005), että nousu kympin kärkeen näyttää erittäin todennäköiseltä. Kolmantena mainitaan Kroatia, jolla Cilicin vammojen myötä on sadan joukossa enää kaksi Bornaa, Coric ja Gojo. Sadan ulkopuolella on kuitenkin Ajdukovic s. 2001 ja erityisesti Prizmic s. 2005, ja tuolla porukalla voi hyvin nousta.
Euroopan ulkopuolelta tasaisin olisi Chile, jolla on Jarryn s. 1995 lisäksi kolme melko hyvää pelaajaa ikäluokissa 1996-97 (Garin, Tabilo, Barrios Vera). Japanilla on ihan hyviä Top100-nimiä (Nishioka s. 1995, Daniel s 1993, Watanuki s. 1998), ja lisäksi hyvää nousua tekevä nuori Mochizuki s 2003. Kolmantena Kanada, jolla on kaksi nyt vähän alamaissa olevaa huippunimeä (Auger-Aliassime ja Shapovalov). Jos nuo nousevat huipputasolleen, ja lisäksi otetaan vaikkapa Diallo, niin Kanada voi palata kymmenen joukkoon nopeastikin.
10 tykkäystä
Tohon jenkkeihin vois muuten vaan ottaa kantaa. Vaikka näillä onkin selkeää noususuuntausta, niin edelleen ne timantit puuttuu. Koko top100-kööri yhteenlaskettuna tasan yksi kappale 1000-tason voittoja, GS-titteleitä ei tietenkään yhden yhtä sitten Andy Roddickin vuoden 2003.
Vaikka me otettais Djokovic pois koko tourilta, niin siitä huolimatta Grand Slam-spekulaatioissa ei yhtään jenkkiä pyörisi ensi kauden osalta. Kärkikolmikko Tiafoe, Fritz, Paul on olleet jo jokusen kauden pelaajia parhaassa iässä, mutta näistä ainakin Fritz on aika pahasti alisuorittanut GS-tasolla, vaivaiset kaksi kappaletta puolivälieriä koko uralta. Paul ja Tiafoe sentään saavuttaneet semipaikkoja, Tiafoe pariinkin otteeseen mut finaalit uupuu. Samoin uupuu tältä kaksikolta finaalit myös tonnitasolta eikä niitä Fritzilläkään ole kuin Indianin voitto rampaa Nadalia vastaan.
Jenkeillä on kyllä kova keihäänkärki. Mutta silti se kärki jotenkin on edelleen siellä kovimman kärjen alapuolella eikä sitä kunnon läpimurtoa aivan absoluuttiselle huipulle ole tullut.
Siellähän on näitä lupaavia nuoria kuten Shelton ja Michelson. Nää on katsomattomia kortteja ja tulevat kaudet näyttää sen, että mihin riittää. Mutta sehän on tosijuttu, että jenkit janoaa sitä menestystä. Se menestys ei näille ole mitään 500-tason pyttyjä vaan Grand Slam. Ja siihen odotukseen nähden vielä on jonkin verran matkaa, että sellainen joku päivä jenkin harteille nousee.
Toi brittien tilanne kyllä näyttää pahalta. Siellä on superpotentiaali Draper joka kyllä tulee listoilla jyräämään suht korkealle heti ens kaudella jos terveenä nyt tällä kertaa pysyis. Mutta muuten on kyl synkkääkin synkempää. Keihäänkärki alkaa jo pahasti harmaantua ja ei siellä ole takaa tulossa Draperin lisäksi mitään superlupauksia. Kuitenkin niin tennismaa henkeen ja vereen ja tilanne on tuossa. Voisin kuvitella, että lajiliitossa on jo harkittu paniikkinappulan painamista, sillä naisissakaan tilanne ei kai ole kovin paljoa valoisampi.
2 tykkäystä