Suomen joukkueen pelaajat:
Niklas-Salminen
Virtanen
Heliövaara
Kontinen
Nieminen
Ruusuvuori sivussa. Oli joutunut tiputukseen asti kertoo Tennisliitto.
Jarkko Nieminenkin saattaa olla pelaavassa kokoonpanossa: https://www.tennis.fi/uutiset/kontinen-niklas-salminen-heliovaara-virtanen-ja-nieminen-kohti-meksikoa-6-7-3-ruusuvuori-sivussa-sairastumisen-vuoksi/
Suomalaiset saanevat vastaansa 1995 kaksikon, vuoden 2013 GS-junnut. Lucas Gomez oli ITF28 ja Ranskan avointen 3.kierros. Gerardo Lopez Villasenor oli 100+, mutta US Openin 2.kierros junnuna.
Molemmat pelasivat melko hyvin viime päivinä Acapulcon ATP500 kisassa.
Gomez ATP900+ vs Galan ATP148
7-5, 1-6, 2-6
Lopez ATP500+ vs Giron ATP115
4-6, 6-7
1 tykkäys
Melko selkeä tilanne peluuttamisesta Meksikossa. Ykkönen Niklas-Salminen ja kakkonen Otto Virtanen.
Dubbelissa Kontinen/Heliövaara. Kyllä tuolla porukalla voitto lähellä.
Kaksinpeliin varavaihtoehto
nro. 1 Heliövaara
nro. 2 Nieminen
Vuoristoilma voi kuitenkin aiheuttaa yllätyksiä. Jarkko sanoikin, että tuo seikka korostuu ja seuraavat tilannetta paikan päällä kuka sopeutuu olosuhteisiin parhaimmin. Jos huono tuuri käy, niin Patti tai Otto hyytyy treeneissä jo alle puolen tunnin pelin jälkeen. Toivottavasti ei.
(Kuka juoksee cooperin parhaimmin armeijan kaasunaamari päässä, niin sillä kestää fysiikka tuolla varmimmin. Kannattais ottaa testit eläintarhan kentällä ennen lähtöä.)
1 tykkäys
nro 3 Jääkoneen kuljettaja
nro 4 Kunniakonsuli
nro 5 Henri Kontinen
7 tykkäystä
Tennisliiton sivuilla laaja ennakkoartikkeli muun muassa Meksikon olosuhteista. Niemisen kommentteja. Jarkko kysynyt muun muassa Ketolalta vinkkejä olosuhteisiin.
Tuomakselle kun tuollainen 2600 m ei ole korkeus eikä mikään.
Vuonna 1993 Ketola voitti Bolivian La Pazissa G3 junnuturnauksen 3700 m korkeudella.
Jarkko oli artikkelissa sitä mieltä, että tulisi tehdä säännöt ettei 2600 m korkeudelle voisi viedä maaotteluita. Mikäli tuollainen sääntö tehtäisiin, niin Bolivialta evättäisiin ottelut pääkaupungissaan. Mutta reilu sääntö se olisi. On esimerkiksi Boliviassa paljon isoja kaupunkeja myös alle kilsassa, joka voisi olla järkevä raja.
Millainen ääriolosuhde olisi Suomen vastaveto Meksikoa vastaan kun maat joskus kohtaa seuraavan kerran Suomessa? Maaliskuun alussa ulkotennistä +2 päivälämmössä. Esim.
Ei ole tarvetta tosin vetää kotiinpäin Meksikoa vastaan.
Oletettavat pelaajat.
Perjantaina klo 20 Suomen aikaa alkaen
Patrik Niklas-Salminen ATP418
vs.
Lucas Gomez ATP987
Otto Virtanen ATP719
vs.
Gerardo Lopez Villasenor ATP505
Lauantaina Suomen aikaa klo 18 alkaen
Henri Kontinen ATP30
Harri Heliövaara ATP137
vs.
Santiago Gonzalez ATP43
Miguel Reyes-Varela ATP91
Patrik Niklas-Salminen ATP418
vs.
Gerardo Lopez Villasenor ATP505
Otto Virtanen ATP719
vs.
Lucas Gomez ATP987
Päivälämpötila noin +24, mutta esim. lauantain dubbeli alkaa jo klo 10 ja siihen aikaan +16. Yöllä +4. Aamutreenien aikaan kannattaa pukeutua lämpimästi.
2 tykkäystä
Onko tietoa mahdollisesta streamistä ? esim ruutu+ palvelussa.
Tuolla tennisliiton sivulla pari ihan mukavaa Jarkon haastattelu videota Mexikosta.
Samanlaisia fletkupalloja joilla 5-vuotiaat pelaa. Ruusuvuori tosin ilmoitti tuossa iässä, että pelaa vain kovilla palloilla.
Niemisen mukaan kaksi ensimmäistä lyöntiä ratkaisee pitkälle. Niissähän suomalaiset on vahvoilla. Jos suomalaiset kestää fyysisesti ohuen ilmanalan, niin Meksikon taktikointi voi mennä ojasta allikkoon. Nopeatempoinen peli suosii suomalaisia. Paremmat mahkut Meksikolla pelillisesti merenpinnan hitaalla puurtamismassalla.
Toki jos suomalaiset eivät totu pehmopalloihin niin voi paukkua yli rajojen.
Kiintoisa ottelu olisi nähdä streamissä.
Hmm, miksi käyttää ilmaisua fletkupalloja joita viisivuotiaat käyttää? Mielestäni mahdollisimman kaukana totuudesta. Kisakäyttöön tarkoitetut paineettomat pallot joihin olen tähä mennessä törmännyt ovat poikkeuksetta nopeampia, ja kuulamaisempia kuin normaalit pallot. Pomppu on yleensä huonompi, mutta pallot ovat silti nopeampia lähtemään mailasta ja vähemmän kitkaisia kentästä eli nopeampia myös pompultaan. Mielestäni meksiko on osin ampunut omaan jalkaansa, koska suomalaisethan nimenömaan hyötyvät nopeasta pallosta.
Kommentista tulee nyt väkisinkin mieleen ettei tunne nykyistä pallotilannetta. Ranskan ja Kanadan junnumenestyksen syyksi moni asiantuntija on viitannut pehmeiden pallojen suosimista junnuissa. Oma käsitys on että näissä maissa pelataan tällä hetkellä voittopuolisesti eri tyyppisillä pehmeillä palloilla huiput mukaan lukien 12 v saakka. Pehmeät pallot ovat mahdollistaneet monipuolisen, hyökkäävästä palloon vauhtia tuottavasta pelitavasta hyötymisen, jo nuorena. Tuuppaaminen ei ole yhtä tehokasta, kun pallo ei pomppaa pois lyöntisektorilta ja toisaalta aggressiivisessa lyömisessä on enemmän varmuusvaraa. Lentopeli on myös helpompaa.
Oletko tp10 kartalla nykypallotilanteesta vai haluatko briiffauksen? 
Luultavasti tuolla korkeudella on pakko käyttää paineettomia johtuen pienemmästä ilman paineesta. Se miten pallo voi lähteä kovempaa mailasta, en tiedä syytä, mutta veikkaisin että lyödessä kovaa paineellinen pallo menee enemmän lyttyyn ja paineeton säilyttää enemmän muotonsa ja siten deformaatioon hukkuu vähemmän energiaa ja liike-energiaa syntyy enemmän. Kenttään pompatessa taas ehkä jostain syystä toisinpäin.
Tein päätelmäni suoraan Jarkko Niemisen kommenteista videohaastattelun pohjalta, jossa maan tennislegenda vertaa Meksikossa käytettävää palloa samanlaiseksi kuin mitä lajin aloittavat junnut käyttää. Käytti ilmaisua “muistuttaa sellaista”
Oliko siis huono vertaus Jarkolta?
Ainakin kun Jarkko treenasi 4 minuutin ajan 6v sukulaistyttöni kanssa tasan vuosi sitten maaliskuussa, niin pelasivat käytetyllä löysällä pallolla josta sormet painuu syvälle.
(seuravalmennuksessa 6-vuotiaat käyttää tuollaisia kuluneita palloja jotka helpompi hallita. Mä treenautin kyseistä tyttöä viime vuonna kerran viikkoon myös uunituoreilla kovilla palloilla. Lähipeliä syöttöruuduissa. Oli alkuun ärhäkkään pompun vuoksi tyttö ihmeissään, mutta lopulta syntyi hyviä palloralleja ja eno sai juosta tosissaan.) Toistot on tietty tärkeitä pikkujunnuille, joskin jos oppii pienestä pitäen hallitsemaan aidon kovan pallon, niin lähtökohta lienee parempi.
OffTopicina.
Toki on olemassa myöskin oikea pehmopallo vasta-alkajille, mutta se jää pois treeneistä vuoden kuluessa 6vee ikään mennessä.
Jarkon haastatteluista sai käsityksen, että hän olettaa paineellisen pallon lähtevän vuoristossa vielä kovempaa. Onko siis väärä oletus?
Uudestaan kuunneltuna Jarkko itse asiassa ei tiedä millä tavalla normaali pallo käyttäytyisi noissa korkeuksissa, eikä myöskään anna arviota sille.
Niin ja kiitos Pahansuopa kattavasta taustoittamisesta. Kuulostaa siltä että olet varsin hyvin perillä palloista. 
1 tykkäys
Tästä linkistä vielä lisää tietoa liittyen korkean paikan pallotteluun:
Edit- Nyt katsoin Jarkon kommentit.
Paineettomat kisapallot eivät kyllä noin helposti mene kasaan eli kyseessä on itselle tuntematon pallo, jokin erityisesti tuonne suunniteltu ja valmistettu pallo.
Jarkko kommentoi, että pallo lähtee tosi herkästi, mutta on kuitenkin pehmeä kuin aloittelijan pallo. Ristiriitainen kommentti, mutta kyllähän tuon nyt näkee kun katsoo Jarkon puristavan palloa, että on se pehmeä. Luultavasti tuo että pallo ei lähde nukkaantumaan tarkoittaa että pallo pysyy nopeana koko 7-9 geimiä ja kun se on pehmeä on pomppu kuitenkin matalampi.
Jarkko puhuu sikäli ristiin kun sanoo että pallo lähtee todella helposti ja toisaalta että pallo todella pehmeä, molemmat asiat eivät voi johtua pallosta. Sanoisin että pallo lentää ilmassa nopeasti ja pomppaa alustasta nopeasti (liukuen kahdesta syystä: vähemmästä kitkasta johtuen ja tullen alustaan vähemmän kohtisuorasti) kun se ei nukkaannu ja karvat ei nouse pystyyn (kalju pallo). Toisaalta se pomppaa vähemmän ja menettää enemmän energiaa lyttyyn menemiseen, koska on pehmeä.
Täytyy siis tarkistaa omaa tietämystä. Nuo on jotkin erikoispallot tuonne olosuhteeseen tehty, joista ei itsellä ole kokemusta. 
Olen itse pelannut Quitossa 2800m korkeudessa paineellisilla ns. normaalipalloilla, jotka niissä olosuhteissa käyttäytyvät tosi oudosti ja lentävät kovempaa ja pidemmälle kuin paineettomat “high altitude” pallot.
2 tykkäystä
Patti aloittaa ja Otto jatkaa.
Meksikon kakkonen on Manuel Sanchez eikä Acapulcossa hyvin pelannut Lucas Gomez.
Viime vuonna Sanchez oli samoilla 400+ sijoilla missä nyt Patti on. Tällä hetkellä 800+. Voitti ATP500 pelaajan CH-kisassa pari viikkoa sitten.
Yhteiskuvassa Virtanen on pisin. Vieressä seisova 191 cm Kontinen näyttää lyhyemmältä, joskin ei seiso välttämättä täysin suorana. Mutta eiköhän Otto ole vähintään 191 cm.
1 tykkäys
Jos Suomi voittaa Meksikon niin olisiko syksyllä tulossa karsintaottelun loppuvuoden Davis-cup finaaliin vai kuinka? Jos tappio tulee niin seurauksena on putoaminen ja tämän vuoden Davis Cupit Suomelta pelattu.
Karsintaottelu syksyllä ensi vuoden maailmanlohkopaikkaan.
1 tykkäys
Suomi on kait kolmen voiton päässä marraskuun 2021 Madridin lopputurnauksesta.
Kaksi tänä vuonna ja yksi ensi vuoden alussa.
1 tykkäys