Uskoakseni tarkoitamme kaikki samaa asiaa, muotoilin asian ehkä hieman huonosti.
Paineella tarkoitin että Dimitroville olisi pitänyt saada luotua kiirettä/vaikeuksia nimenomaan rystypuolelle. Silloin sieltä ei tule ikinä yläkierrettä takaisin, ja alakierteetkin kiireessä ja painostettuna jäisivät väkisin lopulta lyhyeksi ja antaisivat tappopaikan Emilille. Pienemmällä marginaalilla tarkoitin, että nyt kun pallot jäi keskimäärin rystyllä liian keskelle niin Dimitrovilla ei ollut ongelmaa nostella alajengaa vaan takaisin ja antaa Emilin tehdä virheet.
Kämmenpuolella ei mitään järkeä lähteä haastamaan Dimitrovia, siitä aivan samaa mieltä, siksi kirjoitinkin että rystyä olisi pitänyt pystyä haavoittamaan enemmän.
Edellä käytyyn keskusteluun viitaten kyllö Emilillä on sitä “potentiaalia” korkeampaan rankingiin. En oikein keksi mitään syytä siihen etteikö Top-20 -taso vielä putkahtaisi esiin Ruusuvuoren pelin nykyisten elementtien toistiseksi nähtyä paremmalla soveltamisella ja pienellä hienosäädöllä. Kyllä myöhemminkin ehtii eikä kannata hirttäytyä tuohon “prime” retoriikkaan liiaksi. Sooner or later bloomer. Katsokaa jotain Struffia vaikka.
Hyvä siitä tulee jahka vielä hetki maltetaan odottaa keitoksen hautumista. EI se tarvii kuin sen yhden kaksi lisamaustetta, pari kauhanpyöräytystä ja hyppysellinen aikaa ja henkimaailman taikaa.
Niin, vähän kaksiteräinen miekka. Ehdottomasti nyt pitäisi vaan saada jatkumoa näihin tuloksiin. Yksi hyvä turnaus pitää aina hetken pinnalla. En tiedä täysin mikä toi kuvio Emilin taustalla on, jotain mutua on ja tietoa että Enqvist olisi siellä taustapiruna Riccin kanssa?
Karkeasti n. sijalle 39 nostaisi voitto Popyrinistä. Siitä jos haaveillaan eteenpäin, välieräpaikka nostaisi jo sijalle 31, finaali 22 ja turnausvoitto olisi 18. Haaveeet.
Emil voisi mennä vielä enemmän verkolle. Hän ratkoo hyvin pisteitä sieltä. Mukaan mahtui tällä kertaa pari munimista helposta paikasta, varsinkin tuo eräpallo verkon päältä, mutta silti yli 80% voitti.
Muutamiakin kertoja jänisti ja ja jäi jauhamaan taakse häviten pallon.
Niin Emilin hyökkäyspelin yksi iso kehityskohde olisi palloa vastaan tuleminen ja siitä samalla liike-energialla eteenpäin jatkaminen. Eli tuo minkä entisajan pelurit ja vaikka Roger ja Alcaraz taitavat erityisen hyvin. Emilillä on jossain aika syvällä jalkatyössä ja takaraivossa se, että hyökkäävänkin oman takakenttälyönnin jälkeen liike jää paikalleen tarkkailemaan, liian takapainoisesti.
Sama ongelma on Sinnerillä ja monella muulla nykypelurilla. Mutta Emil on hyvä lentopelaaja eikä toisaalta kaikkein tehokkain lyömään takarajalta kuolleesta vastustajan slaissista. Siksi kärsii tuosta syvyyssuunnassa etenemisen puutteesta minusta aika paljon.
Ehkä Emilin tason kannalta parempi verrokki on monet aussi- ja jenkkipelaajat, joilla tuo syvyyssuuntainen liike periytyy vielä jostain junnutreenien perinteistä. Varmaan iso syy, miksi jotkut JJ Wolfit, De Minaurit ja Thompsonit tekee paljon huonommilla peruslyönneillä yhtää hyvää tai jopa parempaa tulosta. Toki osalla muukin liike tai ykkössyöttö myös parempi.
Voitolla Popyrinistä Emil kohtaisi puolivälierässä seuraavista jonkun: Coric, Hubi, Tsitsi, Shelton. Ehkä ei nyt kuitenkaa puhuta, että latu auki Cincinatissa
Korjataan itseä itseä otteluseurantapuolelta lainaten: Top-10 -taso on realismia Emilille jos ja kun se on todellisuutta myös Rubleville. En näe yhtään syytä/pelin osa-aluetta (verrattuna venäläiseen tuittupäähän) miksi näin ei olisi. Emi on jo Rublevia monipuolisempi (verkkopeli), eikä tuo mentaalipuoli ole koskaan ollut venäläisen vahvuus. Takakentällähän molemmat ovat erinomaisia pallonlyöjiä.
Tosin pieni vastahuomio ja kysymys itselle: Miten Rublev on pärjännyt niin hyvin massalla kuin on pärjännyt? Voitti keväällä jopa Monte Carlo Mastersin, jos oikein muistan. - Voimme vain päätellä että Emilillä on potentiaalia pärjätä massalla nykytasoaan merkittävästi paremmin. Pienestähän pelin ja pallon oikeille jengoille saaminen on aina kiinni.
71 unforced errors?! Yikes! Well, who cares. Mikä matsi! Upea ottelu täynnä raivokkaita palloralleja, yhtä pidäkkeetöntä lyöntijuhlaa. Tämä “kaiken muuttava/muuttanut” voitto tullaan muistamaan kun Ruusuvuoren nousua lajin terävimpään kärkeen analysoidaan retrospektiivisesti.
Jos nyt ei lähde, niin ei hätää: sitten lähtee hiukan myöhemmin. Peto on herännyt.
Vaikka QF-paikasta saakin 180 pistettä niin pistelisäystä nykyiseen livesijaan olis voitolla Popyrinista tulossa 90 pistettä ja se nostais sinne viidenkympin pikkasen paremmalle puolelle. Jos puolivälierä vielä voitettais niin se tois jo 270 pinnaa lisää nykyiseen livetilanteeseen ja oltais siellä melkein US openin seedipaikkoja kolkuttelemassa noin sija 36.
Valitettavasti kun on pisteitä sen verran lähteny kesän aikana niin ei edes huippusuoritus eli semipaikka isossa turnauksessa riittäisi Ruusua nostamaan sijoitusten joukkoon Openissa. En usko, että tulee kärkipäästä niin paljoa poisjääntejä et joku 36-37 riittäis. Finaalipaikalla tietenkin pulinat pois sitten ollaankin top30 rikottu niin että heilahtaa.
Mutta kai nyt realismin nimissä kaiken mennessä nappiin semipaikka voisi olla saavutettavissa. QF-vaiheessa kun ei sieltä ketään jättivireistä ukkoa olisi vastaan tulossa. Tsitsi - Shelton - Hurkacz tai Coric. Yksikään noista nyt ei ole mitään laatupeliä viime aikoina osoittanu. Tsitsi alavireinen ollu koko kauden vaikka veikin huonotasoisen Los Cabosin. Torontossa rumasti tukkaan Monfilsilta. Hurkacz pienessä ranking-luisussa ja Coric pelannu aika vaisun kesän. Sheltonin sädekehä myös vähän hiipunu kauden edetessä.
Iso iso mahdollisuus Ruusulle korjata sitä vähän heikkoa kesän virettä ja saattaa omaa rankkia sinne minne se kuuluu eli viiden kympin paremmalle puolelle. Siinä kun vielä seuraavat kisat Winston sekä US meni viime vuonna täysin penkin alle niin ei ole pisteitä edes puolustettavana. Olis erittäin mukava lähtee näihin turnauksiin kun olis hyvä rankkinoste alla. Se tois itseluottamusta ja tietenkin myös tulevien kisojen suhteen niihin saatavat entryt paranisi kertaheitolla
Ilo nähdä, että kehitystä on tapahtunut. En Emiliä minään verkkopelispesialistina pidä edelleenkään mutta kiva huomata, että tunnistaa nykyään tilanteet, joissa suurella todennäköisyydellä tulossa paikka ns. helpolle tapolle ja käy nyt niitä “lähes ilmaisia” pisteitä poimimassa pois loputtoman takakenttäjauhamisen sijaan.
Emil on varmasti parempi verkolla kuin keskimääräinen top 30 pelaaja. Jos syöttöä saisi kehitettyä, etenkin sen varmuutta 1. syöttöön, ja lisäksi osaisi kaivaa pelitilanteen niin vaatiessa sellaisen isolla prosentilla kenttään pitkänä ja yläkierteisenä painuvan peruslyönnin, jolla poistetaan tuo tolkuton määrä unforced erroreita, niin Emil olisi jo hyvä top30 pelaaja.
Uskon että nämä tulee kyllä uran kypsyessä mutta toki mielummin jo tällä kaudella eikä vuosien päästä.
