Mark McGwire?
Ei ole nyt yhtään inspiraatiota minulla miettiä eri lajien edustajia tähän.
Omat pelit
Eikös pallojakin ole kovin monenlaisia, jotkut ovat vanhemmiten kuin kumipalloja.
Huomasin just, että mailani kehikko oli vääntynyt noissa ilmaan paukutteluissa.
Kun antaa pallolle kyytiä täydellä antaumuksella, niin ei ole tennismailaa suunniteltu tuota varten.
No oli se kyllä vanha mailakin, mutta normaalin pelin hyvin kestänyt.
1 tykkäys
T2000 käytössä?
Itselläni on ollut tuo T2000 ja voin vakuuttaa että se ei lyömällä väänny…
24 vuotta vanha maila. Vankkaa tekoa ja palvellut todella hyvin, mutta rajansa kaikella. Samalla mailalla läiskin jo 1995 Talissa koululaiskisojen pääsarjassa, joskin turpiin tuli. Tuo maila toimi paremmin ilmaan lyödessä kuin jotkut paljon uudemmat Wilsonit.
Suomalainen on kyllä pihi. Ilmaisstreameja ja 24-vuotta vanhoja mailoja 
No, totta puhuen, jos et ole käynyt pelaamassa, niin mikäs siinä. Kuinka vanhoilla mailoilla porukka yleensäkin pelaa? Itse käytän punamusta väritteistä Head Prestige MP:tä, joka taitaa olla 2015 tai 2016 vuosimallia, mutta on edelleen myynnissä.
On mulla uudempiakin mailoja, mutta varsinkin parikymppisenä kaikki muut hajosi kenttään paiskoessa, paitsi tuo ranskalaisen laskettelusuksifirman valmistama tennismaila, jota on varmasti junnuna jo paiskottu kenttään ainakin sata kertaa, eikä hajonnut niistä.
Meikäläinen paukuttelee vastaavalla mailalla. Pari kertaa testannut uudempia, mut ei vaan tunnu omilta.
Ei varsinaisesti pihiydestä kiinni, tekis mieli ostaa uudet, mutta on vaan vaikee löytää omaan käteen sopivampaa…
1 tykkäys
Mizuno Lendl vm. 1991 löytyy kassista; sillä oli kai Ivanin tarkoitus saada Wimbledonista se kauan kaivattu titteli mutta ei ne pelkät välinepäivitykset riitä. 
No, en sillä usein pelaa/lätki/treenaa mitä ohimennen. Donnayn Björn Borg ja tuo Connorsin T2000 kuuluvat myös valikoimaan, eivät kuitenkaan kulu käytössä. Lähinnä pelaan Fedin nuoruus- prime vuosien raketeilla: Pro Staff 85 & 90. Tyyli ja traditio velvoittavat.
Pyysin pelikaveria videoimaan lyöntini. En olekaan varmaankaan koskaan aiemmin katsonut omia lyöntejä. Kyllä kauhulla odotti sitä hetkeä kun katsoi videopätkää, että kuinka järkyttävän optimistisen hyviksi omat taidot ehkä luuli, vai luuliko ihan realistisesti.
Mutta lopputulema ihan ookoo, vaikka onhan siellä näkyvissä syötössä aina vaan sama tekniikkavirhe kun kättä ei saa aivan suoraksi 
Mutta eipä se suuremmin haittaa kun nopea käsi. Ehkä antaa vain tasoitusta kun lyö 5-10cm alempaa kuin kaikki muut 181 senttiset lyö.
Se oli myös lyönneistä jännä huomata, että kuinka paljon on aikoinaan 1990-luvulla junnuna apinoinut sen ajan legendojen tekniikoita ja sellaisia pieniä seikkoja kentällä. Niitä ei edes tiedosta itse, mutta selkiytimeen menneet, kun edelleen 2019 niitä toistaa.
Esim. syötössä alkajaisiksi nostan vasemman jalkaterän ylös samalla tavalla kuin Pete Sampras teki. En ole ajatellut asiaa, että teen niin. Mutta video sen paljasti. Siitä saa sellaisen hyvän heijausliikkeen. Ikää kuin jousipyssyn virittäminen. Muitakin pieniä seikkoja oli havaittavissa. Boris Beckerin syöttö näemmä myös joltain osin iskostunut aikoinaan mieleen. Ei niistä tavoista eroon pääse.
Edit. Unohdin Goranin. Tietty hänen syöttöä myös aikoinaan yritettiin matkia, mutta nykyinen syöttö kroaattia ei juuri muistuttanut.
Mutta noinhan se aina menee. Junnut apinoi tekniikoita sen ajan tähdiltä ja tuo oman persoonansa siihen oheen. Grigor Dimitrov kyllä matkinut junnuna Federeriä poikkeuksellisen paljon.
Noin vuosina 2005-2010 syntyneistä saamme varmasti tulevaisuudessa nykytähtien kopioyritelmiä ja siihen kun omat ideat lyö joukkoon mukaan, niin kovaa jälkeä voi syntyä.
Nykyjunnut näkee omia lyöntejä videolta ihan toisella tavalla kuin 1990-luvun junnut näki ja tämä seikka mahdollistaa helpommin tekniikoiden aivan loppuun asti hiomisen. Näin ollen syntynee jatkossa aiempaa suurempia taitoniekkoja.
Suorentuva käsi antaa pallolle enemmän vauhtia kuin mitä tunteen perusteella kuvittelisi ja tällöin lyönti ei falskaa kyynärnivelestä. Yllättävän oleellinen asia vauhdikkaalle ykkössyötölle. Kuormittaa myös vähemmän kyynärpäätä ja olkavartta. Kannattaa korjata tuota ylikorostaen.
Puolensa ja puolensa. Melko hyvin vauhtia syöttöön saan, mutta varmasti saisi enemmän mikäli käsi aivan suorana. Kämmenessä ei samaa ongelmaa ja se on piiska tai ruoska.
Joskin kun syötössä heittää pallon melko matalalle ja riuhtaisee aavistuksen verran käsi koukussa nopealla kädellä, niin vastustajan kannalta sitä vaikea lukea. Siitä saanut kuulla.
Mutta varmuus ei ole koskaan kuulunut syöttöni vahvuuksiin. Ei se ihan paska ole kun kehuja sai kansainvälisesti kun laittoi videon jakoon. Ehkä säälistä kehusivat tai hakivat kontakteja 
EDIT. Ja lisäksi jos nuo minihameiset leidit lähettää tulilieska-emojeita, niin jää arvailujen varaan tarkoittaako kommentti pelisuoritusta vaiko videon miestä. Aina samalta sukupuolelta saatu kehu on uskottavampi, mutta jos naisella tittelinä Tennis Player, niin se tasapainottaa oletusta.
Tuo paikkojen kunnossa pysyminen yksi hyvä huomio ja on riski siinä nykyisellä tekniikalla. Jalkatyö toimii syötössä hyvin. Sitä on syötön jälkeen alle nanosekunnin 4 metrin syvyydessä kentän sisällä mikäli ykkönen uponnut keskiviivalle.
1 tykkäys
Itse myös haikailen että jos menisin kilpailuihin vuosien tauon jälkeen. Mutta miten psyykkaisin itseni olemaan särkemättä kehoani? (olen nyt 56 v)
Oikeasta polvesta puuttuu eturistiside jo 20 vuotta, mutta hyvällä polvituella se pysyy kasassa JOS malttaisi jättää muutamat pahimmat pallot hakematta. Mutta miten sen kilpailutilanteessa muistaa? …
Viimeksi kokeilin noin 6 vuotta sitten, C-luokkaa, silloin virheenä oli että otin 90-luvun Fischerin 330-grammaiset mailat ja syöttelin niillä kahdessa matsissa olkapääni huonoon kuntoon.
Paljon parempia olisi vaimon ja pojan noin 290 gr uudehkot Wilsonit (Burn ja Blade).
Ja nämä nykyajan jänteethän on aivan sairaan hyviä!
Mietin että jos menisin D-luokkaan kokeilemaan. Olin aikoinaan parhaimmillani +1 mutta nykyään peruskunto aivan p, ja olen sekä hidas että kankea.
C:n nykytaso taitaa olla liian kova, juoksuttavat vaan minut ulos kun en saa takakentältä tapettua palloja ja verkolle en enää ehdi 
ja D:ssä ehkä malttaisin olla yrittämättä syöttää täysillä kun sitä(kään) ei paikat kestä luultavasti.
Maila on kyllä ollut kädessä melkein joka viikko, mutta se on ollut perheen kanssa pallottelua.
Sain myös lyöntini videolle viime kesänä!
Ja tosiaan, samat hyvät puolet ja tekniikkavirheet on kuin parikymppisenä. Eli tekniikka on säilynyt - mutta jalkatyö on muuttunut, nykyään se on eräänlaista matalalla tapahtuvaa hiipparointia.
Viikonloppukisailu ei ole kovinkaan terve kilpailumuoto, se on hyvä muistaa. Jos pärjää, matseja tulee väkisinkin liian paljon liian lyhyessä ajassa. Se on kuitenkin ehkä se hauskin tapa harrastaa tennistä, ainakin jos sattuu löytymään hyvä sarja/kisa, ja tulee voittoja, ja jos pysyy kasassa viikonlopun. Useinmiten kuitenkin ikämiehissä eniten harrastettu tapa kilpailla on sarjapelit. Siinäkin rasitus on aika kova jos joutuu pelaamaan sekä kaksarin että nelurin, mutta palautumisaikaa seuraavaan koitokseen voi paremmin säädellä ja parannella vammoja.
En suosittele kisaamista kipulääkkeiden avulla, vaikka itse en taida olla kovinkaan montaa kertaa onnistunut kisoissa ilman niitä olemaan. Riski lisävammoille kasvaa. Jos kisoissa ei ole pitkään aikaan käynyt luultavasti turpaan tulee ensimmäisellä kierroksella ihan d-luokassakin olit sitten aiemmin +1 ollutkin, joten sikäli riskit on pienempiä 
Jos haluaa selvittää omaa tasoa ennen kisoja, niin hanki harjoitusvastustajaksi joku sellainen joka kisoissa käy säännöllisesti. Luultavasti joudut etsimään junnun, mutta taso tulee siten selville parhaiten. D ja C- luokkia useinmiten voittavat junnut, joilla tasoitus laahaa.
Siksi en uskallakaan mennä E-luokkaan vaikka pääsisin, että voisi olla riski liian monesta matsista
Voisin tosiaan kysellä sarjamatseja ensin, tiedän että paikkakunnalla on hyvää senioriporukkaa.
Mutta, sarjapeleissä on se huono että voi olla henkisesti vaikeampi löysäillä (paikkoja säästellen) tai jopa luovuttaa tarvittaessa, kun pelaa “seuran puolesta”.
1 tykkäys
Haaste jokaiselle. Menette kenttäalueen kulmaukseen ja otatte taskut ja kädet täyteen palloja. 8 kpl varmaan onnistuu jos syvät taskut.
Sitten ryhdytte vetämään kämmeniä pitkin linjaa vauhdittomaan omaan antoon, sillä tavoin että jokainen kämmen on edellistä vauhdikkaampi ja sillä tavalla että neljä viimeistä lyötte jo ihan tosissaan läpilyöntiyrityksen kaltaisesti ja varsinkin ne kämmenet nro. 7-8 aivan verkkoa nuolen sillä voimakkuudella että pallot jää kiinni takahäkkiin tai lävistää sen.
Se kenellä lisäksi kaikki 8 palloa pysyy rajojen sisäpuolella lähellä rajaa, hallitsee vauhdittomaan palloon vauhdin tuoton.
Tuo on niin nautinto kuin vaan mikään juttu tenniskentällä voi olla, koko ajan kämmeniä koventaen ja aina se seuraava lyönti hyvin pian edellisen jälkeen.
En tiennytkään että tennisliitto rankkaa pelaajat jotka eivät ole pelanneet 2000-luvulla yhtään ottelua.
Näemmä löysin itseni 3100+ sijoilta E-tasolta.
Oli annettu vieläpä tarkka sijoitus ja ikäryhmäsijoitus myös.
Edellinen kisapeli taisi olla muistaakseni vuonna 1999.
Paljonkohan oikeasti on kisoissa käyviä kun viime vuosituhannenkin pelaajat rankataan. Tuskin siis ainakaan yli 3000.
Hoksasin just, että ikämiehissä loppuvuonna syntymästä on hyötyä, kun junnuna siitä kärsi.
Pääsee melko pian 39v synttäreiden jälkeen 40v sarjaan.
How to develop rhytm on your serve?
Ruusuvuori sanoi olympiahaastattelussa, että lähes kaikki suomalaiset pitävät kovia kenttiä suosikkialustanaan, koska ulkokenttäkausi massalla on niin lyhyt ja suurin osa vuodesta pelataan sisällä. Emilin mukaan vain jotkut harvat yksittäistapaukset kokevat toisin.
No kuulun siihen kastiin, joskin olenkin vain harrastelija. Aikanaan kun junnuna seurassa treenasi, niin vuosikohtaisesti massalla treenimäärät olivat moninkertaiset verrattuna nopeisiin sisäkenttiin. Vaikka massakausi kesti vain 4-5kk ja sisällä oltiin 7-8kk.
Massalla oli viralliset treenit 3 krt viikossa ja sisällä 2 krt viikossa.
Suurin ero oli kuitenkin se, että massalle pääsi ilmaitteeeksi pelaamaan kavereiden kanssa milloin tahansa ja siellä oltiinkin usein monta tuntia päivässä ja käytännössä viikossa tuli helposti 12-15 tuntia massatreeniä. Talvella kalliiden hallimaksujen vuoksi viikkotuntimäärä oli 2 h tai max 3 tuntia.
Tuosta syystä johtuen minusta tuli massalla viihtyvä.
Toki huipulle tähtäävillä joilla rahoitus kunnossa, ei ole junnuna ollut vastaavaa ongelmaa.
EDIT. Tuosta massatreenin suuresta prosenttiosuudesta johtuen myöskin lyöntitekniikka muistuttaa enemmän espanjalaisia kuin pohjoiseurooppalaisia. Voimakas rannevippaus kämmenessä ja kierteet sen mukaiset. Ei mitään ongelmaa koskaan lyhyttä hidasta matalaa palloa saada nostettua kämmenvippauksella verkkonauhan ylitse jopa täysillä lyötynä.
Sitten taas lähelle takarajaa tulevat kovat matalat pallot tuottaa vaikeuksia. Just päinvastoin kuin keskimäärin suomalaisilla.
Joskin veikkaan, että B/A3-tasolla monikin suomalainen viihtyy ennen kaikkea massalla ja mitä ylemmäs tasossa mennään, niin sen suurempi on nopeiden kenttien kannatus.
1 tykkäys