Kommentoin Ranskan avointen ja Wimbledonin jälkeen, että Paldaniuksella jäi luultavasti paras kunto alkuvuoteen: Aussie Open ja pari hyvää ammattilaisturnausta. Ja kyllä se siltä näyttää, vähän ponnetonta tekemistä ollut sen, mitä olen pelejä katsonut. Kovat tavoitteet toi paineita ja peli meni takalukkoon, vai onko tullut pientä ylikuntoa tms.?
Paldaniuksen tuloskunto on kateissa ei siitä mihkään pääse. Jos olisi top30-juniori niin ei ongelmaa noilla tuloksilla. Mutta kun ei olla top30, ollaan top10. Junnutilastoista voi asian todeta. AO oli hyvä kisa, sitten pidettiin pitkä tauko tuosta kiertueesta. Toukokuussa pari kohtuutulosta Santa Crocen semit ja Milanon kvartsit.
Sen jälkeen ei yhtään kiertuekisaa missä oltais otettu enemmän kuin kaksi voittoa. Aina voi nelurimenestystä hehkuttaa, mutta itse tarkastelen kaksareita koska kaksinpeli on se Oskarin pääväylä ja siellä myös ne isot tavoitteet. Ei loppukevät ja kesä ole ollut sitä mitä olisi halunnut Oskarilta nähdä, varsinkin kun kolme slämiä putkeen meni tuloksellisesti alakanttiin. Voihan se olla makuasioita onko slämien kolmosrundi alakanttiin, mutta top10-pelaajan tavoitteet on korkeammalla.
Ainakin tänään oli mielestäni hieman flegmaattinen olemus, paras terä kateissa ja tää heijastui aika ronskiin helppojen virheiden määrän. Kämmenissä sihti vähän siellä päin eikä syöttökään oikein jauhanut pisteitä riittävällä teholla, voitti ykkösellään vaatimattomat 51% pisteistä.
Oskarin kättä hierottu parissa eri kisassa joten se tietysti, onko jotain pientä vaivaa mikä sit heijastuis tuloksiin asti. Vai onko muuten vaan hieman vaisu vaihe menossa, siihen ei ole vastausta saatavilla.
Kuulostaa protomarttyyrilta Pyjä Stefanos. Joillain sujuu alkukausi, joillakin massalla, sitten osa löytää rytmin ja flow’n vasta loppukaudelle.
Muutama harva vetää läpi kauden korkealla tasolla. On myös roller-coastereita joista ei koskaan tiedä mikä on kulloinenkin vireys- tai motivaatiotila.
Itselläni tämä kisa oli aika lailla budjetoitu puolivälierä, joten siinä mielessä aavistuksen alakanttiin, muttei pahasti…Kaksi ensimmäistä kierrosta Oskari sai kyllä hyvät arvat, jos voidaan juurikaan junioritenniksessä puhua juurikaan kelpoarvoista, kun pakka on yleisesti tasainen…Nurlanulyn laskin, että olisi voinut voittaa pelillä juuri sillä mitä toteutti avauserässä…Tuossa erässä Oskari teki oikeita asioita ohituslyönneissä oli laatua, jalat liikkuivat ihan ok tasolla sekä lyöntivalinnat olivat selkeästi parempia kuin viimeiset kaksi erää (ensimmäisessä erässä toteutti juuri niitä ohjenuoria mitä sanoin ennen matsia eli matalaa hidastempoista palloa rystypuolelle). Tuolla tavoin sai imettyä virheitä.
Pahin virhe toisessa ja kolmannessa erässä oli väärissä paikoissa hyökkääminen ja liian optimistia linjahakuja tilanne huomioiden murtopallotilanteissa sekä mielestäni tarpeetonta oli lähteä nostamaan yleistempoa, joka lisäsi virheitä ja itseasiassa palveli Nurlanulyn tarkoitusperiä (tykkää kovatempoisista pisteistä, kuhan palloissa on riittävä korkeus vaikka olisikin kuinka ahdistetussa asemissa. Muutenkin tuollainen kuluttaa enemmän, joten söi varmasti jaloista energiaa jota olisi tarvittu kolmannessa erässä, vaikka ajoittain näyttikin Nurlanulyn olevan enemmän köysissä kolmannessa, tosin hän pelasi ne tiukat hetket vahvasti.
Itse en oikein olisi odottanut lähtökohtaisesti voittoa potentiaalisesta Derepasko matsista, vaikka h2h on 1-0 Oskarin eduksi. Tänään pelasi, niin hyvin että en usko Oskarilla olleen saumoja ilman selkeää tasonnostoa peilaten toistaiseksi pelaamien turnausten otteluiden tason.
Itselleni ainakin paljastui tästä turnauksesta selvästi Oskarin pelaamisen kipukohdat, joihin pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. Tässä on kuitenkin ihan hyvät asemat vielä top 10:n kannalta, kuitenkin pienet plussat pisteellisesti tästä kisasta. Loppukaudesta vaatii jonkun verran onnistumisia esim. J300 ja J500 -kisoista, jotta top 10 irtoaa…Kyllähän tuo top 20 on jo taattu, olisi maailman 7 ihme, jos ei noilla pistemäärillä olla siellä.
Keväällä haarukoin tuommoisia pisterajoja ja laskujeni mukaan Oskarilla on nyt kasassa päätösrankingiin 1280 ITF-pistettä kaksinpelistä ja nelurista jotain 460 pistettä lisää eli 1740 pisteen nurkilla liikutaan. Top5-sijoituksen voi käytännössä unohtaa, koska kalenterissa ei vaan ole riittävästi pisteitä enää jaossa. Osakan J500-kisaan Oskari ei lähde ja loppuvuoden kaksi Ameriikan J500-kisaa ovat massalla, joten tuskin niistäkään täysosumaa on hakemassa.
Ainoa toivo merkittäviin pisteisiin on enää päästä Junior Mastersiin mukaan, mutta se vaatii edeltä poisjääntejä. Näitä toki aina sattuu, mutta niihin ei itse oikein voi vaikuttaa. Joka tapauksessa top10 tullee yhdellä hyvällä suorituksella, mutta sekin pitää jostain sitten tehdä. Muutama J300-turnaus kalenterissa vielä on, yksi niistä EM-kisat puolentoista viikon päästä. Jos merkittäviä lisäpisteitä ei tule, veikkaan Oskarin päätösrankingiksi lukemia 12-14.
Kyllä vaikuttaa sinun ennustus osuneen ärsyttävän oikeaan. Melkein heti perään kun ruotsin tennipodcastissa (en muista nimeä) paalutti kovat tavoitteet, niin peli on ollut aivan takalukossa. Erityisesti haluttomuus mennä ratkomaan pisteitä verkolle huolestuttaa minua.
Se että vaan lyödään pisteen edistyessä yhä isommalla riskillä kohti rajoja ei ole voittava taktiikka tai pelkästään tuuppaillaan palloa takaisin. Ei toimi sekään. Juonikkuus ja monipuolisuus tuntuu olevan se mikä nykyisin suomalaisilta pelureilta puuttuu. Ennnen vanhaan se oli syöttö. Nyt syötön nopeudet riittää useallakin pelaajalla, mutta Kontisen Henriä lukuunottamatta sellaista pisteen monipuolista kehittämisen ja hämäämisen taitoa ei tunnu oleva oikein kenelläkään.
Samahan se on harrastelijapadelissakin, jotta nouset c-luokasta parhaan 200 pelaajan b-luokkaan. Suurin ero tasoissa on kyky piilottaa aikeet vastustajalta ja yhä lyödä tehokkaita lyöntejä.
Kaikille kolme Suomen kärkikaksinpelaajaa pitäisi laittaa ranskaan Fabrice Santoron taikurikurssille.
Taitaa US Openin jälkeen ranking tippua Oskarilla korkeintaan vain yksittäisiä sijoja, ketään lähiseuduilta sijoitetuista 8-16 väliltä ei päässyt puolivälieriä pidemmälle. Nelurista ei irtoa voittajille kuin max 187,5 pts. Kaksinpelissä varmaan optimaalisin finaali olisi täysin Bulgarialainen Ivanov vs Vasilev.
Vika matsi oli Oskarilta aika monotonista räiskintää, ratkaisujen hakemista jatkuvasti samalla kaavalla. Ja tähän yllätyksettömyyteen sortuu vähän yks sun toinen suomalainen, pelikirjasta puuttuu niitä sivuja. Ennen matsia päätetään yks taktiikka ja siinä pysytään, kävi mitä kävi.
Tuossa matsissa verkolle ei lähdetty ellei ollut pakko lähteä ja sielläkin 2/9 oli voittotehot, enemmän tais nousta syvyyssuuntaan pakotettuna kuin oma-aloitteisesti.
Tilastojen perusteella Oskari ei pistänyt yhtään stopparia koko matsiin, toki ei niitä kannata käyttää jos taitotaso ei ole riittävä. Ottohan tähän keskinkertaisten stoppareiden yliviljelyyn on sortunut, mutta tällä kaudella nähty matseja missä laatua alkanut löytymään ja stopparitilastot plussan puolella.
En osaa sanoa sen tarkemmin, mitä taktisia muutoksia Oskarin kannattaisi peliinsä hakea mut ei sinne takarajalle kuitenkaan poteroitua tarvitse vaikka baseliner-profiili onkin.
Stopparit on lyönteinä pykälää haastavampia saada onnistumisia kovilla kentillä kuin esim. luonnonalustoilla, koska vastustajan liike on lähtökohtaisesti helpompaa kovilla kentillä heikoista asennoista sekä pallon pompun mataluutta on haastavampi kontrolloida kovilla kentillä, joten ikkuna saada huippustoppari kovilla kentillä on hyvin pieni…Uskoisin, että Oskari olisi käyttänyt runsaammin stopparia, jos olisi pelattu luonnonalustoilla.
Stoppareissa myös tarvitsee entistä enemmän räjähtävyyttä ja nopeisiin vartaloharhautuksiin kykyä, jotta sen pystyisi naamioimaan vastustajan osalta mahdollisimman hyvin…tai jos tähän ei kykene riittävällä tavalla, niin tällöin pitäisi olla valmiuksia saada vastustaja vedettyä aika takakenoon/hyvin taakse takaviivan taakse ja entistä parempi olisi, jos löytyisi vaadittavat kyvyt toteuttaa onnistuneesti etukentällä stopparien jälkeisiä jatkopalloja ja pelinluku näissä tilanteissa avainasemassa, jotta piste päättyisi lopulta omaksi eduksi eli pitäisi löytyä kykyä tarvittaessa voittaa etukentällä kissahiiripisteitä, tähän sitten vastaavasti saatetaan myös vaatia jalkanopeutta ja oikeita lyöntivalintoja lyhyessä aikaikkunassa sekä kykyä laadukkaisiin ohituslyönteihin.
Tässä oli pääsääntöisesti yleisluontoista pohdintaa.
Juu, Oskarin putoaminen listalla ei tapahdu niinkään muiden keräämillä pisteillä, vaan itseltä putoavilla vuoden 2024 saavutuksilla. Lokakuussa puolustettavaa on 500 ITF-pistettä, mikä taitaa olla tekemätön paikka, ja korvaavat turnaukset huomioidenkin miinusta tulee lähes 300 pistettä. Esimeriksi rankingissa heti Oskarin takana olevalla Niels McDonaldilla miinusta kaksinpeleistä on luvassa kokonaiset 30 pistettä eli tulee Oskarin ohi vaikka makaisi loppuvuoden sohvalla.
Taitaa olla Oskarin nykytilanne ilman pistelisäyksiä -220 kaksinpelipisteet sekä -104,75 nelinpelipisteet eli yhteensä -324,75, joka oikeuttaa vähintään 1739,25 pistepottiin kauden päätteeksi…Noilla pistevähennyksillä, kun tutki ympärillä olevia pelaajia, niin samoissa luvuissa (-324,75 tai lähes samaa suuruusluokkaa oleva potti) on seuraavat pelaajat: Santamarta Roig (selvästi suurimmat menetykset), Bernet (turnausmäärät matalat -siirtyminen jo tapahtunut enemmän pro-puolelle), Willwerth (käytännössä samanlaiset pistemenetykset kuin Oskarilla).
Oskarin takana olevista myös Bonding ja Derepasko saavat enemmän kerätä pinnoja kuin monet muut heidän ympärillä olevat rankingissa, jotta saavuttaisivat Oskarin.
Tuossa sellainen lyhyt koonti.
Valmennus ohoi! Missä pelaa?! Kuvaavaa on, että tälläkään keskustelupalstalla ei taida olla valmennukseen liittyvää otsikkoa, ei ainakaan aktiivista.
Kaikki tietää paremmin ja liiton kurssit riittää. Blaa blaa blaa.
Ehkä perustan aiheelle otsikon. Tai sitten en! ![]()
Oskarin ATP -profiilille on näköjään lisätty melko hiljattain perustiedot…..kuva toki vielä puuttuu.
Mikä on sopiva ranking, että foto ois kiva? ![]()
Rankingin numeroiden määrä olisi hyvä peruste. Neljällä numerolla ei tarvitse, kolmella riittää oma otos ja sillä pärjääkin sitten monta vuotta. Kaksinumeroisella alkanee saada ATP:n puolelta tuon virallisen ylävartalo-otoksen vai mitkä lie kriteerit siihen?
Ensi viikolla Oskari siis 18-vuotiaiden EM-kisoissa. Toivottavasti käsivaiva on saatu kuntoon ja isku olisi paras mahdollinen.
Olen joskus pohtinut mikä taho noita ATP-profiileita päivittelee, kuinka usein, millä kriteerein ja saako niitä itse päiviteltyä, jos vain ilmottelee et tarvis vähän updatea esim. naamakuvan kanssa.
Otolla ikivanha otos, ei siitä meinaa edes tunnistaa nykyistä boheemi-lookkia.
Eipä Ruusuvuorella myöskään tuoreinta kuvaa, joskin profiilissa ihan itsensä näköinen
Harri profiilikuvassa Yonexin kamat päällä et ei ainakaan tältä kaudelta, kuitenkin top10-pelaaja.
Valtaosalla top 50 pelaajista löytyy nimen lausuminen, mutta ehkä selkeitä poikkeuksia (Ben Shelton ATP-6 ja Jack Draper ATP-7), joilta puuttuu ihan kärkipään pelaajista. Muita ovat: Tommy Paul ATP-15, Alexander Bublik ATP-19, Tallon Griekspoor ATP-31, Gabriel Diallo ATP-35, Daniel Altmaier ATP-50…..Eli yhteensä top 50:stä on 7/50, joilta puuttuu nimen lausuminen (14 %). Top 50:n jälkeen näyttäisi olevan huomattavan yleisempää, kun ei löydy nimen lausumista.
ATP-113 (CH-102) Elmer Möller taitaa olla korkeiten rankattu pelaaja, jolta ei löydy mitään kuvaa. Muut viisi pelaajaa top 200:ssa, joilla puuttuu kuva: Guy Den Ouden ATP-147, Federico Agustin Gomez ATP-185 (CH-133), James Trotter ATP-187, Alibek Kachmazov ATP-188 sekä Luka Pavlovic ATP-193.
Draperilla kyllä kuvapalvelu pelittää, uusi pari kuukautta tuore vaatesponssi löytynyt profiilikuvaan alta aikayksikön.
Juu näin on, mutta ei nimen lausumista.
Eihän englanninkielisissä tarvitse ![]()