Oskarin pitäisi sitten kompensoida syöttöpuolta esim. tarkkuus ja monipuolisuudella, kun ei pysty lähtemään huutokilpailuun vauhtien osalta (maksimit kuitenkin vain ±210km/h. Tietysti tuota puolta voi parantaa ajan kanssa jonkin verran. Tuossa yhtälössä sitten myös kakkossyötön kokonaisuus merkitsee tavanomaista enemmän. Harri on hyvä esimerkki syötön osalta, mistä ottaa mallia kokonaisuudessa, miten maksimoi potentiaalin vaikkakaan ei ole mikään tykkisyöttäjä.
Henkinen vahvuus ja kestävyys on myös olennaisia seikkoja menestyksen kannalta ja tietysti taistelutahto, johon itsellä ei ole kyllä Oskarin kohdalla epäilyksiä, siis “taistelutahdon” osalta.
Oskari valittu Olympiakomitean Next Generation -ohjelmaan, joka tuo 10 000 euron arvoisen tukipaketin. Ei kai sillä montaa kuukautta maailmalla ITF-kisoissa pyöritä, mutta tukea se on kuitenkin. Status ja näkyvyys varmaan tuo mukanaan hieman paremmat sponsoridiilitkin.
Aika ikävä arpa. Artnak oli 2004-syntyneiden Top20-nimi vuosina 2023-24. Sittemmin on toki ollut hieman vaisumpaa, mutta kova paikka Oskarilla joka tapauksessa.
Artnakilla kaks RET-merkintää putkeen viimeisistä kisoista, tuo jo aika harvinaista. Viime viikolla ei pelannut joten pari viikkoa saanut vammojaan parannella mitä ikinä ollutkaan. Jättää kuitenkin ehkä pienen kysymysmerkin miehen pelikunnosta
Ja vaihtaa se swing freely and relaxed like Otto -paradigmaan: Tämä metodologia torjuu tekniikan kehittämisen varovaisuus/kontriolliperiaatteen pohjalta jolloin tietty lyöntitekniikan periaate- ja metodipphjainen jäykkyys ja siten mailanpään hitaus torjutaan. Eli kun lähdetään rakentamaa. sitä kilpatekniikkaa ehkä perusmuodossaan jo 10-vuotiaana (tai sitten 12-vuotiaana), ei suinkaan painoteta ensimmäiseksi kontrollia tai edes virheettömyyskonsistemssia vaan maksimaalisen mailanpäänopeuden tuottavaa ranne- ja osaltaan myös laajempaa lyöntikäsivarsirentoutta , jossa “syntyy pitkälti passiivinen swing” käsivarsidominantin lyömisen sijaan. Fokuksessa oikein kohdentuva rentous ja aktiivisen lihastyön ajoitus.
Tällöin ei siis haeta niinkään portaittain syvän lyömisen konsistenssia vaan annetaan tämän korjaantumisen tapahtua ensisijaisesti “orgaanis-naturaalisesti” eli vähittäisen kinesteettisen oppimisen ja neuraalisen automaation kautta antaen kämmenlyönnin (tai syötön - tai jopa rystyn) viuhua alkuun about pidäkkeettömästi sinne takapressuun.
Konsistenssi kehittyu siis asteittain swingitekniikam luovuttamattomien prinsiippiem kautta, ei itse konsistenssi edellä vaan näin toteutuva vapaasti korjaantuva (“vapaasti heilahtavan mailan”) prosessi. Lyönnit ovat näin aluksi tyypillisesti “liiankin syviä” eivätkä ainakaan varovaisia tuuppeja. Tarkkuus toki seuraa tyypillisesti edelleen syvyyden korjaantumista mutta tätä kehitystä ei rakenneta kontrollin kautta vaan annetaan sen pikemminkin tapahtua puuttumatta mailanpään rentoon nopeuteen millään tavoin (ulkoisesti tekniikkaa pakottaen). Tarkkuus voidaan näin ajatella jopa - ainakin tietyissä yksityistapauksissa - syvyyden vakiintumista edeltäväksi lyönninkehityksen ominaisuudeksi: Pelaaja saa lyönnit tarkoitetulle kaistalle ennen kuin swingin energiatasoissa saavutetaan tarvittavaa automaatiopohjaista hallintaa.
“Maksimaalinen teho” ei nyt tietenkään tarkoita jatkuvaa “täysillä lyömistä” vaan aina maksimaalisen tehon tuottoa valitulla “voimatasolla”. Ja tämä maksimiteho saadaan aina maksimaalisen rentouden kautta.
Free swinging like Otto -harjoitusmetodologiaa voi suositella kaikille ammattilaisuuteen halajaville junnupelaajille ja näiden koutseille. Oskarikin olisi jo ties missä jos minua olisi kuunneltu.
Onko se nyt tällä hetkellä tilanne, että Oskarilla käytetty 5x ITF-entryä ja 4x CH-karsinta entryä (JR -statuksella). Täten taitaa olla jäljellä 4x CH -karsinta entryjä sekä 3 ITF-entryä? (JR) merkintää ei kuitenkaan löydy ITF-25 kisasta (pääsarjakaaviosta) Puolasta.
Nykytilanne jokatapauksessa ATP-1295, tuo tarkoittaa että jos muutosta ei tapahdu selvästi niin tuon juniorijakson -entryjen jälkeen voi olla sama edessä kuin monilla suomalaispelaajilla, joilla ei ole ollut koskaan näitä juniorientryjä. Tuolloin olisi hyvin vaikeaa päästä jopa ITF-15 pääsarjoihin sisään ilman karsintoja, ei ainakaan ITF-25 pääsarjoihin.
Tietysti toivotaan, että parannusta tulee tämän jakson aikana, jottei ajauduta haasteelliseen tilanteeseen.
ITF M15 -kisoja on tänä vuonna rajaton määrä, kuten Linuksellakin. Linuksella toki riski, että ei mahdu mukaan, jos JR-statuksella on kovempia viime vuoden junnula tyrkyllä useampia.
Eihän Oskarilla tällä kaudella ole hätää, siellä saadaan ITF-pääsarjoja ihan riittävästi vyölle kun on noin hyvä JR-entry.
Mutta tenniksessä joskus tarve katsoa myös tulevaan, eihän JR ensi kaudella toimi ja sitten ollaan pisteiden varassa. 1300-rankingeilla ei kauhean hyvä heilu edes ITF-kisoissa, tässä suotavaa olisi edes yks steppi saada tuloskuntoon. Saatais ranking sinne kolmenumeroiseen ja siellä pysymään, ei edes vaadi hirveitä ja Oskari on tässä ennenkin onnistunut.
Kuusi pistettä saan laskettua saldoksi seitsemästä pelatusta pistekisasta. Se on auttamatta heikko saldo, ei se muuksi muutu vaikka kuinka tsemppilasit päässä tätä kautta tarkastelisi. Kausi juoksee armottomaan tahtiin eespäin, loputtomiin ei voi tuolla vaan katsella ja ihmetellä vaan sitä tulosta pitäisi pystyä takomaan, sitä kautta parannella asemiaan.
Ei ole tietoa seuraajilla mitä Oskarin päässä liikkuu jatkon suhteen. Mutta jos tää ei tästä selkeästi lähde kurssi kääntymään tämän kauden kuluessa, ei yllätä jos ensi kausi vietetään jossain muualla kuin ITF-kisoja takomassa.
Jos ei Oskarilla ole aikuistennis lähtenyt lentoon niin eipä ole länsinaapurillakaan. Junnuvuosien kova kilpakumppani William Rejchtman Vinciguerra - setänsä Andreasin veljenpoika ja parhaimmillaan junnulistan 13. - on latonut tähän kauteen tällaisen saldon:
Ylipäätään viime kauden junnujen päätösrankingin Oskarin ikäluokan kärki (jätin listasta pois nuoremmat) on edennyt tällä kaudella näin:
ITF 2. Schönhaus -> ATP 385
ITF 3. Vasilev -> ATP 856
ITF 5. Vasami -> ATP 465
ITF 7. Willwerth -> ATP 1662
ITF 10. Santamarta Roig -> ATP 712
ITF 11. Paldanius -> ATP 1294
ITF 13. Pleshivtsev -> ATP 960
ITF 15. Wazny -> ATP 1076
ITF 18. Leach -> ATP -
ITF 19. Karki -> ATP 903
Näistä Jagger Leach on tainnut siirtyä puhtaasti yliopistotennikseen, mutta muuten ei Oskari nyt vielä verrokkeihinsa nähden ole pudonnut merkittävästi kelkasta. Aika monella on aika vaikeaa. Hieman takamatkalla Paldanius toki on, mutta nopeastihan tuosta ranking nousee satoja sijoja muutamalla hyvällä kisalla. Tällä hetkellä päällä on varmaan negatiivinen kierre ja, jos se kääntyy positiiviseksi, Oskari voi puolittaa rankinginsa loppuvuonna.
Eri asia olisi myös verrata viimeisen junnukautensa väliin jättäneisiin kovimpiin lupauksiin, mutta Paldaniukselle tämä on ehkä se paras viitekehys. Kyllä tuostakin listasta joku ATP-tason pelaaja saadaan.
Paldanius on tainnut olla viimeksi hyvässä vireessä yli vuosi sitten niissä parissa ITF-turnauksessa, on tullut, toivottavasti vain väliaikainen, stoppi kehitykselle jostain syystä.
Vähän yli vuosi sitten meni M15-kisassa finaaliin, sen jälkeen ei paljoa ole kaksinpeleistä jäänyt kerrottavaa. Ehkä se huolestuttava piirre et vaikutti silloin kevään jälkeen tippuvan junnukärjen kelkasta, eikä tämä kausi tuloksellisesti ole tuonut muutosta parempaan.
Aina voi verrata saman ikäluokan verrokkeihin ja eihän Oskarin ikäluokasta ehkä niitä kärkiluokan superstaroja ollut edes tulossa. Mut suominäkökulmasta Paldaniuksesta maalailtu tulevaisuuden toivo harvalukuisten kärkipelaajien joukkoon eli tässä tapauksessa Emil ja Otto.
Aina pitää nuorissa urheilijoissa muistaa, vaikka on kuinka kovat odotukset kun junnuissa kolkutellaan kansainvälistä kärkeä siitä on valovuosi matkaa et aikuisissa aletaan koputtelemaan edes top200-viivaa. Niin paljon kerkeää tapahtua tai olla tapahtumatta, ei Oskarin tilanne poikkeuksellinen ole kuten tuossa ylempänä taulukosta selviää.
Mut ei se silti poista sitä faktaa, että vois tämä paljon paremminkin sujua. Tuossa iässä pitäis mennä eespäin ja kehityksen kehittyä kun haaveillaan isoista asioista, tarkoittaa et tuloskäyrien pitäsi olla nousujohteisia. Ei tää tällä hetkellä siltä näytä, en tiedä vilkkuuko peruutusvalot vai ollaanko parkissa. Mut jotain pitäis keksiä et alkaisi tämä kausi tuomaan vähän edes valoa tunnelin päähän.
Jo viime kaudella Oskarin yks pitkä haastattelu, siellä taisi maalailla top700-viivaa tavoitteena jos en väärin muista. Ei sitä viime kaudella saavutettu ja nyt ollaan vielä kauempana.
Sehän Suomen nuorten pelaajien kirous on, että kun meillä näitä edes junnuissa pärjääjiä on harvassa, niin media ja me penkkiurheilijat ollaan jokaisesta vähänkään menestyvästä tekemässä seuraavaa Jarkkoa, Emiliä tai Ottoa. Milloin se on Patti Wimbledonin semin myötä ja milloin joku muu.
Isommassa tennismaassa Paldaniuksen tasoinen junnu saisi rauhassa puuhata ja kehittää peliään, koska kaikki ymmärtäisivät, ettei noilla junnutilastoilla olla varsinaisesti tulevan grandslam-menestyjän tiellä. Sille tielle voidaan vielä kovalla vuosien työllä siirtyä, mutta tällä hetkellä ei kannata ihmetellä, jos parempiakin pelaajia löytyy ikätovereista. Eikä vika ole varsinaisesti Oskarissa, vaan niissä odotuksissa.
Vähän väen vängällä kaivamistahan tämä on, mutta jotain valonpilkahduksia Oskarin pelissä on tänäkin vuonna. Nämä kolmieräiset olivat hyviä tuloksia:
Daniel Elahi Galan (ATP 271) - Paldanius 6-7(3) 6-4 6-3
Buvaysar Gadamauri (ATP 382) - Paldanius 2-6 7-5 6-3
ja on kauden paras voittokin ATP-sijan 483 pelaajasta. Tykkään katsella asioita positiivisessa valossa.
Sinänsä joo harmi, että ei lento ole ollut heti kärkeen pelkkää nousua, kun näitä vapaita tikettejä on kuite kin tarjolla. Pelataan kuitenkin pitkää peliä. Kunhan sekä Linukselle, että Oslarille jäisi sellaiset kortit (ranking), että ei ensi vuonna tarvitsisi karsia ITF-turnauksiin. Pelin kehutys nyt on se juttu.
Uskon kyllä, että näistä kahdesta ainakin jompikumpi breikkaa top300 viimeistään kaudella 2028. Tästä eteenpäin on vaikea ennustaa.
Vähän ehkä on joo alakanttiin tulokset, mutta ei päätä nyt vielä pensaaseen. Fyssiikkaa on varmasti tehty ja tähtäin ei ole tämän vuoden menestyksessä.
Joka tapauksessa tennis on mind gamea, miten pystyt käsittelemään omia ajatuksiasi. Ne odotukset on lähinnä omien korvien välissä, eikä tuo Paldaniuksen hehkutus mielestäni mitään ihmeempää ole ollut. Eri asia, jos hän alkaa itse leijumaan, mutta se on lähipiirin tehtävä auttaa laittamaan jalat maahan, jos itse ei siihen pysty. Pattihan sitä tilitti jossain vaiheessa, että puhuttiin tulevasta Niemisestä. On kuitenkin selvää, ettei hänestä olisi tullut atp-menestyjää, vaikkei kukaan olisi puhunut hänestä missään.
