Tää oli kyllä todella sääli, vitsin vitsi…toivottavasti ei hajonnut mitään pahemmin siinä liukastumisessa 
Tasan viikko nyt aikaa niin pitäisi Virtasen lätkiä taas tennistä. Jos kyse jostain venähtämisestä tai nyrjähdyksestä niin luulisi päivät riittävän.
No ei siinä auta kuin odotella uutisia tai sitten niitä ei tule ja Otto pelikuntoinen ens perjantaina.
1 tykkäys
Otolle karsija Manaman ekalla kiekalla
1 tykkäys
[Q] Adrian Andreev BUL ei ennen 11:30. Eka peli kentällä kolme alkaa klo 10:00 ja Oton peli toisena vuorossa tiistaina. Jännä nähdä miten taas sujuu selvästi heikompaa pelaajaa vastaan.
3 tykkäystä
Tässähän on taas asetelma missä Otto pelasi ihan mallikkaan Davis Cup-ottelun vieläpä nilkka jossain pikku paketissa. Eli kyllähän normaalisti pitäisi olettaa, että mihis se vire olisi kadonnut. Mutta Virtanen on Virtanen, ei näistä uskalla nykyisin enää mitään sanoa kun kiertueelle kaveri ilmestyy.
Toivottavasti on paketit kadonneet ja jalan suhteen ei mitään ongelmaa. Olis hiljalleen aika akuuttia, että alkaisi pisteitä kertymään. Muuten ollaan parin kuukauden päästä jo Challenger-karsinnoissa
1 tykkäys
Otto kun voitti junnujen MM-kultaa Orange Bowlin joulukuussa 2018, niin kohtasi 3.kierroksella Adrian Andreevin, joka oli turnauksen 1-sijoitettu. Otto voitti suoraan kahdessa erässä silloisen ikäluokkansa huippunimen, joka jäänyt sittemmin alemmalle CH portaalle.
1 tykkäys
miksi tää menee kisaamaa asenteella ei kiinnosta ? täysin järjetöntä mennä häviämää jo valmiiks kentälle
ei ymmärrä ei
Nää on asioita joihin me ei oikein vastausta edes voida saada koska ne on Oton pään sisällä. En usko, että kiertueella tahallaan lähdetään häviämään ja matkustellaan ympäri maailman vain kiertämisen ilosta, kyllä se halu voittaa ja halu päästä ATP-tasolle on ihan vilpitön.
Mutta joku pahemman luokan solmu tuossa nyt on joka tuottaa tän päiväisiä esityksiä. Ei tää ollu ensimmäinen Virtasen ottelu vuoden sisään jota saa niin sanotusti jopa hävetä, täyttä alisuorittamista alusta päätyyn.
Ulkoisen fiiliksen puute, ehkä oman kannustuksen puute ja yleinen Challenger-ilmapiiri tyhjine penkkiriveineen voi olla yksi syy miksi ei sytytä. Se mikä mua tässä ihmetyttää niin nämä henkisen puolen klikit on kyllä ollu tiedossa jo pidemmän aikaa, mutta silti mitään muutosta parempaan ei ole havaittavissa. Siitä voi jokainen vilkaista kaverin Challenger-tulokset viime huhtikuu - tämä hetki. Aivan umpisurkeaa tekemistä kokonaisuutena, pistepotit jääneet säälittävän pieniksi. Ja mikä oudointa, edes alustalla tai vastuksella ei tunnu olevan mitään merkitystä, yhtä tasaisen valjua tekemistä kisasta toiseen, vuodenajasta toiseen, alustasta toiseen.
Kyseessä on kuitenkin kaveri joka parhaana päivänään pystyy täysverisesti haastamaan ATP-tason pelaajia joten kyllä tässä pitäis jonkinlaisen kriisikokouksen paikka jo hiljalleen olla. Eihän näin vaan voi jatkua, muuten alkaa koko uran kannalta olemaan vähän väärät suuntaviivat.
Otto kova äijä, ja jossei voitto ota tullakseen, niin viitti rupee puristaa turhan takii tai jotain… mitä tohon nyt sanois: pessimisti ei pety! 
Jos tennisammattilaisen kiertue-elämä on ollu tavotteena, niin nyt se on saavutettu!? Lisäks poimitaan DC-kirsikat kakun päältä ja “that’s it”!!!
Niin jyrkkä on alamäki kiertueella tällä hetkellä, että kohta saa motivaatiota lähteä etsimään munkkiluostarista Nepalista. Sijoitus näillä otteilla tulee valumaan 200 huonommalle puolelle ja graindaaminen ei kovin hyvältä kuullosta nykyhetkeen.
Pääkopastahan toi Otolla on aivan täysin kiinni. Pelaaminen on niin pahasti rotsi auki tyyliä, että pelaamista katsellessa tekisi mieli halkaista kaukosäädin kahtia.
Miksi pelaaminen ei nappaa? Onko DC menestyksen kautta tullut tilipussi Otolle “jees” ja nyt vaan pelaillaan? Jarkon tullessa tiimiin näytti hetkittäin hyvältä, mutta nyt uidaan syvällä.
Tällä hetkellä Oton TOP100 haaveet on kyllä aika kaukainen valo tunnelissa. Jotain pitäisi tehdä.
Ja on se oltava myös realisti, toi surffailutyyli kentällä. Seisovilta jaloilta käytännössä pelkällä kädellä lyöden on aivan järkyttävää.
Ei riitä edes 200, tuossa niin paljon pinnoja lähdössä huhtikuun alkuun mennessä, että tätä tahtia ollaan lähempänä 300. Ja kun ei niitä korvaavia pinnoja tunnu irtoavan mistään, kisoja tulee kisoja menee mut Oton potti ei kasva yhtään mihinkään vaikka lähteviäkin pisteitä on tällä kaudella ennen maaliskuuta ollut hyvin vähän.
Ehkä se sitten herättäis kun jää GS-karsintarahat saamatta ja ainakin kovatasoisempiin Challengereihinkin saa pyrkiä karsintojen kautta. Eli se semmoinen rankingin tuoma etuoikeus valita melko laajasta skaalasta kisoja ja automaattipaikat GS-karsinnoissa, nää tulee kohta tiensä päähän.
Sekin on ihan aiheellinen pohdinta, että onko massu täynnä kun on tietynlainen taso kuitenkin saavutettu. Slämien pääsarjapaikka on käyty kokeilemassa ja DC:ssä päässyt olemaan lähes kansallissankarin roolissa medioiden hehkuttaessa vierestä. On se vaan niin räikeä kontrasti kun puhutaan DC-Otosta ja kiertue-Otosta. Ei varmana löydy kovin montaa kaveria koko rankkilistalta, joilla peli heittelis näin paljon riippuen vähän et kumpaa kisamuotoa pelaa.
Ei tässä oikeasti näin katsojana auta kuin ihmetellä vaan välillä monttu auki kuten tänään. Toivottavasti löytäisivät tiimissä ne lääkkeet kohti parempaa turnausmenestystä, mutta ei nyt tällä hetkellä ole yhtään merkkiä sellaisesta nähtävillä
4 tykkäystä
On kyllä ikävä katsoa tätä luisua, kun mies voisi taistella Empun rinnalla tourilla, mutta tällä menolla lyödään kohta kopasta palloja Hyvinkäällä.
Toivottavasti olen tässä täysin väärässä, mutta olihan käsittämätön matsi Turun loistokkuuden jälkeen taas.
Todella syvään negatiivisen ajattelun kierteeseen vaikuttaisi Virtanen joutuneen. Ties vaikka jo ennen kentälle menoa alitajuisesti pelkää, että taas menee homma läskiksi. Onhan siinä nähtävissä aina erien alussa, että yritystä on tehdä oikeita asioita ja olla positiivisella asenteella liikkeellä. Ei vain tunnu kykenevältä lainkaan kontrolloimaan mieltään. Hyvin pian pääsee vallalle täysillä yrittämisen pelko.
Tietämättä mitään Virtasen valmennuksesta on vaikea välttyä siltä johtopäätökseltä, että ammattimainen psyykkinen valmennus on hänen kohdallaan pahasti laiminlyöty vuosien ajan. Niin ilmeisiä ovat mentaalipuolen ongelmat olleet jo junnuiästä saakka. Olihan jo vaikkapa tapa, jolla Virtanen suli täydellisesti Talin Futures-finaalissa 2018, varoittava esimerkki siitä, mitä voi olla tulossa. Onko ollut liian helppoa tuudittautua toiveajatteluun, että kyse on vain kasvukivuista? Katse kääntyy taustajoukkoihin, jotka ovat selvästi epäonnistuneet järjestämään Virtaselle riittävää ammattiapua.
Vaikeus saada itsensä laittamaan kaikki likoon kentällä juontuu hyvin todennäköisesti heikosta itsetunnosta, alemmuuskompleksista. Siis pelosta, että joutuisi toteamaan olevansa toista huonompi, vaikka pelaisi täysillä. Tuostahan on täälläkin Oton kohdalla ansiokkaasti kirjoitettu.
Sitä vastoin täällä usein toistuvat heitot jostain parrasvaloista ja siitä, että Virtasta ei vain nappaa pelata pikkukisojen sivukentillä, menevät nähdäkseni pahasti pieleen. Psykologinen selitys sille, miksi DC-matseissa kulkee, ei ole niinkään siinä, että on yleisöä paikalla ja kannustusta katsomossa. Kyse on pikemminkin siitä, mistä Virtanen itsekin on toistuvasti puhunut, eli tiimin merkityksestä. DC-tiimi tuntuu onnistuneen tuottamaan todella hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin, jossa ei tarvitse pelätä häviämistä. Kun ympärillä on pelkästään positiivista minäkuvaa vahvistavia kavereita, ajatus tappiostakaan ei muodosta sille uhkaa. Tällöin on psyykkisesti turvallista antaa kentällä kaikkensa.
Nieminen on ollut varmasti arvokas osatekijä Virtasen loistavissa DC-esityksissä. Mutta alkaa vaikuttaa vähitellen siltä, ettei hänestäkään ole kääntämään Virtasen singeliuran kelkkaa. Nieminen, jota perisuomalaiseen tyyliin toistuvasti haukuttiin siitä, että “pää ei kestä”, oli oikeasti mentaalipuolen jättiläinen. Hänelle periksiantamattomuus ja kaikkensa kentällä antaminen oli läpi uran keskeinen vahvuus, ja juuri nimenomaan noiden ominaisuuksien takia hän nousi niin korkealla. Mutta juuri siksi, että taistelutahdon esiin kaivaminen oli hänelle niin luontaista, Niemisen voi olla vaikea päästä kiinni niistä psyykkisistä haasteista, joiden kanssa Virtanen painii.
Jos saisi ihannemaailmassa nimetä tennismentorin Virtaselle, se olisi Nick Kyrgios. Sen verran samantyyppisten ongelmien kanssa Kyrgioskin kamppaili, että hänen kanssaan Virtainen voisi hyvin löytää yhteisen sävelen.
12 tykkäystä
…suomalaiset on tunnetusti “late bloomers” eli kestää pari vuotta pitempään nousta huippuunsa kuin eteläeurooppalaisilta, et kyl täs on viel tulevaisuutta. Jos Otolla on sama vaihe menossa kuin Empulla viime kaudella; pikku krenkkaa ja hakee vähän, eikä missään nimessä haluu lisää loukkaantumisia ennen DC-finaaleja. Otolla tod.näk. on ongelmia jaksamisen ja energiatasapainon löytämisessä: huippu-urheilu vaatii paljon hyvää ravintoa, hyvän palautumisen, paljon lepoa ja mukavaa muuta tekemistä, jotta paletti pysyy kasassa… liika pleikkari tai biletys näkyy suoraan pelissä ja jaksamisessa!!!
Eli resurssit kuntoon niin jaksaa panostaa paremmin peleihin!!! 
1 tykkäys
Otto voisi koittaa välillä kokonaan ilman valmennusta. Ei ainakaan huonommin voisi mennä. Valmentajista on vain haittaa pelaajille joka ‘osaa jo kaiken’.
Jaksaminen, energia tasapaino ja palautuminen on melko varmasti asioita millä ei ole yhtään mitään tekemistä nykytilanteen kanssa. Pelejä on niin vähän että jos ei noita jaksa niin sitten on syytä alkaa pelaamaan vaikka pleikkaa ammatikseen ettei rasitus vaan iske.
Samoin minkäänlainen motivaation, kirkkaiden valojen tai fiiliksen puute ei voi olla selitys tappioille. Jos aikuinen ihminen ei pysty pelaamaan yhtä tennis matsia vakavissaan kun on ensin matkustanut sitä varten paikan päälle on aika lopettaa ura ilman mitään viivytyksiä ja heti. Ja mennä sitten kasvamaan vaikka lukion penkille tai raksa hommiin.
1 tykkäys
Empulla meni pari vuotta ennen kuin oppi huippu-urheilijan elämän loukkaantumisen kautta. En tiedä mikä on Oton tilanne; toivotaan parasta, onnea ja menestystä!
Viisaita neuvoja"kaiken osaavalle" tennispelaajalle (ATP 172), sanottu sellaisella raudanlujalla ymmärryksellä fyysisestä, taktisesta ja psyykkisestä valmennuksesta, että Oton on nyt varmasti syytä tarkasti tutkia tätä asiaa syvällä sydämessään. 
En yleensä kommentoi Oton pelejä, kun en ehkä näe sitä potentiaalia mitä moni muu ilmeisesti näkee. Jos Emilin otteista näki jo 18v, että hänestä tulee huippuammattilainen, niin Otto ei vielä ole antanut sellaista kuvaa itsestään. Mutta kannattaisiko Oton siirtyä pelaamaan enemmän nelinpelejä, tai kokonaan nelinpeleihin? Kun tuntuu, että tiimin kanssa homma toimii paremmin ja vieressä oleva tuttu kaveri ehkä saisi nuo mentaalipuolen ongelmat pidettyä hallussa. Lisäksi Oton heikkoudet eivät haittaa yhtä paljon nelinpelissä. Sitä kautta hakemaan onnistumisia ja itseluottamusta ja voihan sieltä siirtyä takaisin kokeilemaan onneaan kaksinpelissä sitten uudestaan.
Jarkko Niemisen taso romahti 23-vuotiaana kun ruotsalainen koutsi yritti tehdä Jarkon pelistä aggressiivisempaa. Jarkko heivasi koutsin pois ollessaan 130+ sijoilla ja reilua vuotta myöhemmin kokonaan ilman valmentajaa ATP13.
Virtasella samassa iässä myös koutsi joka yrittää muuttaa pelin peruspalikoita. Otto on aggressiivinen pelaajatyyppi josta yritetään tehdä väkisin varmempaa ja peli menee sen myötä sekaisin kun ilo katoaa kun ei saa tykitellä niin kuin itse haluaisi.
1 tykkäys