Kakkoselta Zverev - Berankis alkaa just nyt.
1 tykkäys
En muista kenen kanssa väiteltiin Ostapenkon tulevaisuudesta. Taisin sanoa, että näytti Ranskan avoimet melkoiselta suonenvedolta, jossa tuollainen hit’n miss tyyli sattui onnistumaan, että luultavasti tulee olemaan suuria ongelmia säilyttää taso. Jos jaksaisi kaivaa tuon viestiketjun jostain. En todellakaan ihmettele että hallitseva mestari tippui ensimmäisellä kierroksella. Tekniikka on erittäin vajavainen ja altis pienen pienille ongelmille, jossa peli lähteekin yhtäkkiä lentelemään seinille. Yhä voi toki putkautella, mutta en usko että tosiaankaan tulee toista slamiä urallaan voittamaan. Näin taisin sanoa silloinkin. Tämä siis näkemättä tämänpäiväistä matsia, mutta tuloksen kuultuani.
20 vuotias ja yli 6 M palkintorahaa. Ranking 5. Ei nyt ihan huonosti ole mennyt?
1 tykkäys
Joo mutta vajavainen tekniikka ja liike on hidastunut vuodessa selvästi kun massaa on tullu lisää. Asenne on myös muuttunut ylimieliseksi. On myös tehnyt yli 5 Meur sponssidiilit… Eiköhän niillä pärjää vaikkei ikinä voittaisi matsiakaan
1 tykkäys
Pitemmän aikaa on askarruttanut Psuopan lisäksi monen muunkin kirjoittajan tapa nostaa pöydälle näiden aivan maailman huippujen surkeat tekniikat tenniksen hyvin moninaisiIlla osa-alueilla. On vain ujostuttanut kysyä, kuinka voi nti tai hra Maailman Huipulla olla tämä tai tuo lyönti tekniikaltaan aivan vajavainen (virheellinen, ala-arvoinen, luokaton; lista lienee helposti jatkettavissa).
Tulee mieleen, että voiko maailman tenniksen taso olla niin heikko että moiset surkimukset kolkuttelevat kärkipaikkoja (elleivät jopa ole ihan kärjessä!) huomattavista teknisistä puutteistaan huolimatta. Onhan tuo mahdollista jos sitten muut TÄRKEÄT osa-alueet ovat vastaavasti parempia kuin muilla. Lisäksi voi kai sinne kärkipaikoille päästä puutteistaan huolimatta joksikin aikaa tuurillakin mutta vuosikausia ei sitä voi kestää.
Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan yksinkertaisesti ja tietysti myös tässä vähän yleistäen, että maailman parhaimmistolla ei varsinaisia tekniikkavirheitä ole ollenkaan. Onhan täysin ymmärrettävää, että “sama lyönti” eroaa tekemisessä kilpakumppanin “samasta lyönnistä” mm. siksi että toinen valjastaa koko tekniikkatiemyksensä lyönnin kovuuteen, toinen lyönnin tarkkuuteen, kolmas lyönnin varmuuteen, neljäs loukkaantumisriskin pienentämiseen jne. Lisäksi käytännössä usein on kyse niiden järkevästä yhteensovittamisesta. Voi myös olla aikapulaa lyöjällä tai korostunut pyrkimys aiheuttaa sitä vastapuolelle… En millään pysty kykenemään ymmärtämään että pisteen/geimin/erän/ottelun mahdollinen häviäminen johtuisi jostain mystisestä tekniikkavirheestä molempien pelureiden kuuluessa maailman tennishuipulle (jota en kuitenkaan laiskuuttani rupea tässä määrittelemään).
En siten myöskään jaksa uskoa, että tennis olisi erityisen vaikea laji ja siksi t-virhe vaanii erityisesti tennisurheilijoita. Kieltämättä olen vaarallisilla vesillä kun nostan tähän joitakin, ainakin minusta vaikeita lajeja tuntematta niitä ollenkaan.
-
Seiväshyppy. En muista että pitkäaikainen lajin ykkönen S Bubka olisi niitä paria suurkisafloppiaan selittänyt tekniikkansa senhetkisellä huonoudella.
-
Miekkailu. En osaa kirjoittaa tähän mitään muuta kuin sen että kaksintaistelulajissa on varmaan yhtymäkohtia tennikseenkin.
-
Pöytätennis. Onko kaikilla niin sama tekniikka että tekniikkavirheet tavallaan mahdottomuus? Eikä niistä siis niistä voi olla puhettakaan. On jo hyvin lähellä tennistä pompusta lyötävänä kaksintaistelupallopelinä.
Vielä mainittakoon mielenkiintoinen moniosa-alueinen 4) pesäpallo jossa erivauhtisia lyöntejä mailalla, pikajuoksua, koppeja, kopitettujen pallojen nopeaa siirtämistä heittokäteen, heittoja, syöksyjä pesille jne. Mitenkähän Tahko Pihkalan nykyiset opetuslapset pärjäävät tekniikkavirheittensä kanssa moisessa ryteiköissä!? Eivät ainakaan ulkopuolisille niistä paljon huutele!
Pesisfanien sisäpiirijuttujako: “Mutkamon Leskinen olisi ehkä Suomen paras ainakin ulkopelaajana, mutta mies on varsinainen mämmikoura kun loisteliaan kopin jälkeen pallo pitäisi siirtää heittokäteen. Lukemattomia kertoja pallo on jopa pudonnut tässä manööverissä. Ja taas on palon sijaan tullut juoksu! Eikä se heittokaan juuri siksi ole niitä vakaimpia. Kumma ettei Ala-Vakerin Teppo saa tuommoista asiaa kondikseen!”
1 tykkäys
Perustavanlaatuisia biomekaanisia asioita tapahtuu riittävän oikein, ja osaavat toistaa lyönnin, ja saavat hyödynnettyä fysiikkaa lyöntiin, vaikka olisi silmin nähtävissä olevia teknisiä heikkouksia lyönnissä. Asian muotoilu on vaikeaa, mutta miksi Benoit Pairen kämmen on huono vaikka sinänsä sen saa rävähtämään vauhdilla highlight-tasoisesti? Tekniikkavirheiden takia lyönti tuppaa hajoilemaan pelin moninaisten fyysisten ja taidollisten vaatimusten sekamelskassa. Brownin Dustinin rystystä ja kämmenestä en mene nyt sanomaan mitään muuta kuin että pallo lähtee tuhatta ja sataa vaikka kaveri näyttää rimppakintulta joka ei hyödynnä kroppaansa lyöntiin. Siinä tapahtunee juuri oikea-aikaisia ja teräviä kiihdytyksia vaivattomasti (“Bruce Leen kahden tuuman latauksen isku”) - ainakin, kun haluaa läväytellä. Mikä on toisaalta tuolla tekniikalla/tyylillä lyödessä kyky pelata tempotakakenttätennistä suurella varmuudella vaikka jossain hiekkapaperikovalla-alustalla?
Pelaajalla voi toisaalta olla loistava tekniikka vaikkei biomekaanisesti saa lyöntiin vauhtia paljoa (Hewitt), jolloin kontrolli ja toistettavuus ovat kohdallaan.
Sitten joku Przsyciezny (vai miten kirjoitetaankaan), jolla on bollauskämmeniä katsoessa aivan maaginen lyönti ja käden nopeus, enkä näe lyönnissä mitään epäpuhtautta, mutta pelin vaatimuksissa syystä tai toisesta ei olekaan niin maaginen ase ATP-tasolle.
Kun pelaajalla on maaginen tekniikka ja biomekaniikka kondallaan, lopputuloksena on pelaajia tyyppiluokkaa Otto Virtanen, jonka lyönnin energiatehokkuus on optimaalista. Sitten taas on tällaisia thiemejä, jotka lyövät kämmentä sinänsä puhtaasti mutta valtaisalla energiavaateella, koska lyönti ei ole niin virtuoosimainen ja energiatehokas (Otto, Federer, Fognini).
Tässä ihan lonkalta, varmaan osittain ristiriitaisesti ja virheellisesti, mutta herättämään ja jatkamaan keskustelua.
2 tykkäystä
11.6. Top100-rankingista poistuu kaksi kolminkertaista Grand Slam-voittajaa: Murray ja Wawrinka. Saa nähdä onko kummastakaan enää palaamaan edes lähelle huippua. Paikoista ja villeistä korteista se tuskin jää kiinni.
1 tykkäys
Jaume Munar - David Ferrer 3-6, 3-6, 7-6, 7-6, 7-5
Oliko puolitoista vuotta sitten kun Munar hävisi Helsingin futuren avauskierroksella. Silloin oli vielä melko tehotonta peliä Talin hallissa.
Ferrer syötti ottelun voitosta nähdäkseni.
Koko nimi muuten Jaume Antoni Munar Clar.
1 tykkäys
Markus on tainnut tästä aiemminkin haluta keskustella näkemyksellä, että huippupelaajalla on aina huippu tekniikka. Tähän ihan mieluusti vastaan, vaikka välillä tuntuukin kuin kirjoittaja trollaisi tai yrittäisi ymmärtää tahallaan väärin. Minusta on perin tylsä lähtökohta olettaa huippujen tekniikan olevan täydellistä, onhan oletus jossain määrin järkevä tai kyllä kait noin pragmaattisesti ajatellen siihen perusteitakin voisi löytää, mutta epäilen hyvin harvan yksilölajin huippu-urheilijan itse niin ajattelevan. Jos määritellään tekniikka optimaaliseksi tavaksi lyödä palloa siten että loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni, kineettinen energiatehokkuus on mahdollisimman suuri, lyönnin toistettavuus/suoritusvarmuus on mahdollisimman hyvä ja lyönnin painavuus (kierre & vauhti) ovat maksimissa, niin tällöin tekniikka on määritelty kuten sen itse ymmärrän.
Oma mielipiteeni on, ettei täydellistä tekniikkaa ole olemassakaan. Joskus ollaan lähempänä täydellistä lyöntiä kuin jonain toisena hetkenä. Joskus jopa näkee lyöntejä joissa en itse nää ollenkaan parannettavaa, mutta useimmiten jotain parannettavaa löytyy. En tunne Bubkaa, mutta veikkaan että jos Bubkalta kysyt nyt hänen maailmanennätyshypyistään, niin kyllä sieltä hypystä aina jotain korjattavaa löytyy. Huippu-urheilijat ovat juuri sen takia huippu-urheilijoita että ovat aina miettimässä miten he voisivat parantaa suoritustaan. Se ettei noita asioita kenties ennätyksiä tehtailleessaan maininnut haastatteluissa ei todista ettei Sergei olisi miettinyt mitä olisi voinut tehdä teknisesti paremmin.
Hewitin kämmen oli teknisesti asiallinen lyönti, kunnes alustat juuri hänen aikanaan kokivat valtavan muutoksen nopeista liukuvista kentistä tarraaviksi hiekkapaperialustoiksi ja hyvästä lyönnistä tuli ATP tasolla surkea lyönti. Sillä ei tuotettu enää hitaiden alustojen aikakaudella optimaalisesti voimaa ja kierrettä. Hewitt joutui taistelemaan hernepyssyllään sinkoja vastaan, eikä samasta ongelmasta kärsinyt syöttökään auttanut asiaa. Syöttökin ihan kelvollinen nopeille alustoille, mutta alustojen hidastuttua pelkkä lyöntisuunnan hyvä peittäminen ja kyky vaihdella suuntia ei enää riittänyt. Olisi pitänyt saada lisää vauhtia. Toki Hewittiä haittasi myös pituus, jota ei oltu siunattu riittävästi.
Miesten tenniksessä suuret puutteet tekniikassa ovat harvinaisia nykyaikana top 100:ssa. Naiset tulevat pikkuhiljaa perässä ja Ostapenkon tyyliset pelaajat häviävät. Toisaalta toivoisin olevani väärässä, on hauskempaa seurata isommalla hajonnalla tapahtuvaa kisailua, jossa on paljon erilaisia tekniikoita ja tapoja pelata. Yleensä heikkoa tekniikkaa kompensoidaan fysiikalla, jota en itse aivan niin paljon arvosta kuin vaikkapa jos heikkoa tekniikkaa kompensoidaan taktisella osaamisella kuten vaikkapa Roberta Vincin kaunis voitto Serenasta Us Openissa 2015.
Petkovic voitti juuri ottelunsa, sanoisin esimerkiksi Raunistulan Tennisseuran apuvalmentajan pojan lemmikkialligaattorin osaavan neuvoa paremman tekniikan, vaikkei minulla sinänsä ole mitään Petkovicia vastaan. Saksalaisilla pelaajilla näitä tekniikan puutteita on huomattavasti muita huippuja useammin. Oikein superrumia/teknisesti huonoja lyöntejä viljeleviä ammattilaisiakin vielä siis löytyy, vaan harvemmin miesten puolelta.
3 tykkäystä
Munarin peliä arvosti Helsingissä kyllä moni, vaikka lopputulos olikin heikko. Taisi olla jokunen kärkipelaajistammekin alkumatsista varsin vakuuttuneita ylälehtereillä…
Katsoin myös matsin ja ei huonoa kuvaa jättänyt, mutta ei vakuuttanut minua.
Tuskin vakuuttaisi minua kovilla kentillä nykyäänkään.
Massalla osaa pelata ja sen kyvyn näki toki jokainen Talissakin.
Fantastisesti kuvattu tuo Hewittiä koskeva ongelma. Nopeilla alustoilla osasi nimenomaan pelata lajia tennis ja lyöntinsä tässä kokonaisvaltaisessa tenniksen pelaamisessa tuottivat ongelmia vastustajille, Lleytonin osatessa suunnata lyönnit hyvin, tehdä järkeviä lyöntivalintoja jne. Hitaammilla alustoilla tuo ei enää riittänyt.
Ja onhan suomessakin vähintään kymmenittäin kauniimpia lyöntejä kuin monella top-100:sta ATP:ssä (Granollers, F. Mayer jne), mutta miten sitten taas ajoitus, osuman puhtaus, kineettisen ketjun ja tukivoimien “falskaamattomuus”. Se on asia erikseen se.
1 tykkäys
Trungellitin LL-tuhkimotarinan ohella on erikoista, että tänä vuonna LL-pelaajia on peräti 8 kappaletta miesten kaaviossa:
Chung Hyeon → Sergiy Stakhovsky
Andrey Rublev → Peter Polansky
Filip Krajinović → Jürgen Zopp
Nicolás Kicker → Oscar Otte
Alexandr Dolgopolov → Simone Bolelli
Lu Yen-hsun → Ruben Bemelmans
Viktor Troicki → Mohamed Safwat
Nick Kyrgios → Marco Trungelliti
Vielä, kun huomio, että 6 pelaajaa jäi pois jo ennen turnausta:
Steve Darcis → Matteo Berrettini
Roger Federer → Laslo Đere
Andy Murray → Cameron Norrie
Milos Raonic → James Duckworth (PR)
Cedrik-Marcel Stebe → Thomas Fabbiano
Jo-Wilfried Tsonga → Pablo Andújar (PR)
Vertailuna edellisiin GS-kisoihin:
AO 2018: 2 LL
US Open 2017: 2 LL
Wimbledon 2017: 1 LL
RG 2017: 1 LL
AO 2017: 1 LL
Melkoinen mäihä tänä vuonna Lucky Loser -rintamalla! Mistäköhän tämä kertoo, vai sattumaako?
Muuten, Kanadan Peter Polansky on päässyt LL:na sisään nyt kolmeen GS-turnaukseen: RG 2018, AO 2018 ja AO 2017.
3 tykkäystä
Olisiko syynä se, että tänä vuonna vetäytyvä pelaaja saa puolet Lucky Loserin ensimmäisen kierroksen rahoista? Nyt ei tarvitse palkkaa saadakseen mennä puolikuntoisena antamaan luovutusta, ja kuittaamaan palkintorahoja, ellei sitten ahneuksissaan halua koko summaa. “LL” on tänä vuonna yleisempi merkintä kuin “Ret.”, ja ehkä hyvä niin…
1 tykkäys
Peter Polansky on erikoinen pelaaja.
Täyttää kohta 30v ja ennätys ATP115, mutta uralla 8 GS-pääsarjaa karsintojen kautta.
Pitkälle tuon johdosta uralla palkintorahoja jo yli miljoona vaikka ennätys Ville Liukon tasoa.
Livet är hårt, men orättvist!
Shapovalov aloitti voitolla. Enää 6 voittoa ja Rafan 19v vuoden 2005 teko toistettu.
1 tykkäys
Ei helevetti. Ainut edes etäisesti jonkinlaista haastetta etukäteen ajateltuna antava DelPotrokin on aivan turistina mukana. Ei pääse liikkeelle, ja neluri- ja nopeiden kenttien spesialisti Mahutkin aiheuttaa suuria vaikeuksia. Miten voi olla Nadalilla tällainen arpaonni? Katsoin kaavion uudelleen läpi, ja oikeasti, en keksi yhtää merkittävää pelaaja joka voisi siirtyä kaaviossa toiselle puolelle, niin että Nadalin kaavio tulisi helpommaksi.
2 tykkäystä