Viikko kului ja edellisessä kirjoituksessa mainittu esimerkki ranking-pisteiden vähenemisestä tilanteessa jossa ei uusia pisteitä ole tullut mutta ei myöskään vanhoja mennyt osoittautui virheelliseksi.
Näin ei siis käynytkään: “Viikon päästä tuo 10001 olisi jo pienentynyt prosentilla eli sadalla. Ja jos ei uusia pisteitä tule niin potti hupenisi olemattomiin sadassa viikossa.” Se pienenikin 150:llä 9850:een. Prosenttilasku olikin luulemaani vaikeampaa. Yritin tavallaan käyttää oikotietä laskussani, mutta ainakin se tie vei metsään.
Nuo viime viikon pisteethän, 10000 (pyör.) voivat olla “miten vain” siinä sadan viikon jatkumossa, jossa useimmilla viikoilla ei ole pisteen osaakaan. Jakautumavaihtoehtoja tarkastelupäivää edeltäville sadalle viikolle on ääretön määrä, pisteiden summa siis sattumalta tuo 10000. Viikkoa myöhemmin pisteet ovat viikkoa kauempana tarkastelupäivästä vaikkakin tiedossa on, että ovat pienentyneet (taas) yhdellä prosenttiyksiköllä alkuperäisestä arvostaan. Tähän en ilmeisesti osaa sen näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta rakentaa mitään oikopolkua, vaan pisteet on käsiteltävä tapauskohtaisesti viikko kerrallaan. No, nykyajan tietokoneille se ei ole ongelma.
Sitten varsinaiseen asiaan:
Joku voi tietenkin perustellusti ihmetellä, mitä niin merkillistä taikaa on esim. luvuilla sata ja kaksi, että jokin ranking-järjestelmä voisi perustua juuri niihin. Samoin myös niiden käänteisluvut (kuten prosentti ja puolikaskin tavallaan ovat) ovat tässä keskeisiä.
Kritiikki on oikeutettu. Miksi 100 viikon aikajänteellä kerätyt yhdellä sadasosalla (alkup.) viikossa vähenevät pisteet olisivat ikäänkuin se oikein tai ainakin paras tapa panna pelaajat paremmuusjärjestykseen?
Painottaako pitempää vai lyhyempää menestyksen kaarta, senhän luulisi olevan puhtaasti arvioitsijan ikioma makuasia? En enää palaa siihen itsestään selvyyteen että tuoreitten sankaritekojen täytyy ranking-arvon määrittelyssä painaa enemmän kuin vanhojen. Tai siihen, että hyvin vanhoilla saavutuksilla ei pitäisi pystyä ratkaisevasti vaikuttamaan juuri tarkasteluhetken arvojärjestykseen eli rankingiin. Jälkimmäisestä seuraa implisiittisesti sitten se, että vanhimmat saavutukset eivät enää tarkasteluhetkellä saisi merkitä käytännössä sitä eikä tätä ranking-arvioinneissa. (Tässä ei nyt saa antaa hämätä esim. kokonaisten urien paneminen arvostuksen mukaiseen järjestykseen; lähtee kokonaan eri pohjalta jossa pelikuntoakaan ei enää tarvitse olla yhtään!)
Mainittujen kahden on oltava kaikissa ranking-tyyppisesti muuttuvan tilanteen arvostusmäärittelyissä ne keskeisimmät elementit.
Meillä on käytössä 10-järjestelmä lähinnä siksi, että käsissämme on saman verran sormia. Tuon ei pitäisi olla mitenkään relevantti syy sille, että ranking-järjestelmässä sata viikkoa kattava rankingin laskentajakso olisi juuri sen pituisena paras mahdollinen ideaalisuudesta puhumattakaan. Samoin suoritusten vanheneminen sadasosan eli yhden prosentin kullakin viikolla on perustaltaan oikeastaan yhtä heiveröinen.
Voisimme toki korvata satasemme ja prosenttimme esim. tenniskaavioista tutuilla 64 tai 128:lla (1/64 ja 1/128). Mitään kovin dramaattista muutosta ne eivät rankingeihin tekisi verrattuna kaavailemaani 100/pros-systeemiin. Vaihtuvuutta kärjessä vähän enemmän ja vähemmän kuin nyt työn alla olevassa “satasessa”.
Siitä poikkeaminen edellyttäisi mielestäni kuitenkin painavia tai ainakin loogisia syitä. Päätinpä katsahtaa nyt niin ajankohtaista jalkapalloaihetta tällä mielellä. Minulle riitti löytämästäni ranking-kuvailusta se, että jalkapallomaat pannaan järjestykseen neljältä vuodelta painotetuilla tuloksilla. “Ottelun painoarvokerroin laskee vuosittain sen mukaan kuinka kauan sitten kyseinen ottelu on pelattu (1.0, 0.5, 0.3, 0.2).” Tuota tarkempaa en kaivannut.
Omassa systeemissäni kerroin 0.5 on täsmällisenä käytössä vain 51 viikkoa vanhoissa otteluissa mutta toki ollaan täysin samalla kartalla jalkapalloväen kanssa. (Joukkupeli tai -laji eri-ikäisine pelaajineen selittää tuon neljän vuoden mittaisenm tarkastelujakson. Ihan sivunmennen sanottuna kaksi viimeistä kerrrointa ovat liian isoja!)
Vielä tulin uteliaaksi golfin suhteen vaikka rankingin tehtävä taitaa siinä olla hiukan toinen verrattuna tennispelaajiin tai jalkapallomaajoukkueihin. Tosin en tunne lajia lainkaan.
Löysinkin tämmöisen “sovelluksen”.
“Adjusted rankings:
For the first 13 weeks after an event the player receives the full ranking points earned in that event. However, from then onwards they are reduced in equal weekly increments over the remainder of a two-year period. This gives priority to recent form. Each week the ranking points are reduced by a factor of 1/92 (approximately 1.09%) so that in week 14 only 98.91% of the ranking points are credited, continuing until week 104 when only 1.09% is credited. From week 105 the ranking points are completely lost.”
Siis kerran vielä, pojat: “Each week the ranking points are reduced by a factor of 1/92 (approximately 1.09%)”, ja onpa sekavaa, se 13 viikon karenssi ja vielä tuo kummallinen 105:kin. Stetsoniako käytetty jo valittaessa stetsonia jota käytetään!
No mutta…tennistä pelataan 92 pelurin kaaviollakin, oliskohan siinä golfareiden 1.09%:ssa sittenkin jotain järkeä myös tenniksen rankingin kehittelyssä !!! Mutta Eini vei ja Toini toi…BINGO!
JK. Onhan tuo golf-ranking siltä osin ymmärrettävä, että lähtökohdaksi on otettu täsmälleen kaksivuotinen eli 104 viikkoa kestävä suurimmaksi osaksi painotettujen viikkopisteiden jakso. Siinä systeemissä painotettuja pisteitä kerätään kahdeksan viikkoa lyhyemmältä ajalta kuin omassani mutta vähän isommalla painolla koska lyhyemmässä ajassa pitää päästä nolla-kertoimeen.
Jostain syystä golf-väki katsoo, että kolmentoista viikon aikana saavutetut pisteet on saatava pitää sellaisenaan, ja vasta sitten rupeaa 1.087% viikottainen pistevero puremaan.
Omassa ehdotuksessani tasan 1% viikkovero alkaa heti vain yhden viikon kestävän täyspottivaiheen jälkeisellä viikolla. Täysin analogiseksi golf-systeemin kanssa ja siis samalla kahden vuoden rankingiksi ehdotukseni muuntuisi lisäämällä täyspottivaiheen aikaa neljällä lisäviikolla.
Tämänhetkiseen ranking-pisteistöön elettäessä nyt viikkoa 25 kuuluisivat nurinpäinjärjestyksessä täysmääräisinä viikkojen 24-20 (=Rooma-viikko) pisteet, viikkojen 19, 18, 17 jne. kertoimilla 0.99, 0.98, 0.97 jne. ja vanhimmat pisteet vuoden 2016 viikolta 25 saisivat kertoimen 0.01.
Siinä se olisi sitten se kahden vuoden ranking-systeemi paljon parempana kuin mikä oli Nadalin alkuperäinen ajatus. Voihan tuo olla omaani parempikin, vaikka epälooginen noitten tuoreitten pisteiden käsittelymättömyyserosta johtuen.
Toisaalta kahden vuoden tarkastelujakso ainakin tuntuu jotenkin virtaviivaisemmalta kuin 100 viikkoa, jossa taas olisi enemmän uudistushenkeä!
