Jos ja kun tietokoneaikakauden listan alkupään kaksi nimeä jätetään pois, on Connorsista lähtien 40 vuoden aikana ollut ykkösenä 23 miestä, joista vain kolmella (Lendl, Kuerten, Rafter) ei ollut turnausvoittoja ATP-tasolla alle 20-vuotiaana. Tilastot puhuvat siis aika vahvasti sen puolesta, ettei ykköseksi asti oikein ole asiaa ilman niitä.
Kolmikon vanhimpana Rafter saavutti ensimmäisensä 21 1/2 -vuotiaana. Sadan parhaan joukossa nuorempia on nyt tasan kaksi. Kumpaakaan heistä en pysty ainakaan vielä pitämään ykkösenä Djokovic-Federer-Nadal-kolmikon väistymisen jälkeen.
Lendl ja Kuerten olivat aikakautensa kookkaimpia huippupelaajia. Sitä taustaa vasten tavallaan tilastopäättelyni ulkopuolelta ja parhaitten pelaajien koon aina vain kasvaessa löytyy kaksi nimeä: kaksimetriset Raonic ja Vesely. Raonicin kai pitäisi vaihtaa valmentajaksi Agassi, mutta vieläpä vasurin, Veselyn viipymisen syytä en tiedä… No, ensimmäinen ATP-turnausvoitto tuli kuitenkin tämän vuoden alussa, ja kas kummaa: juuri saman ikäisenä kuin Rafter. Sen jälkeen sitten kuitenkin pelkkiä tappioita. Juuri nyt jokin mättää pahasti.
Taitopelaajaa muistuttaisin siitä, että tässä on kyse nimenomaan seuraavasta uudesta ranking-ykkösestä. Hiukka eri asia!
Vastaukseni: Murray jos Djokovic lopettaa ennen kolmikymmenpäiväänsä. Raonic jos korjaa pelikäsitystään. Vesely jos…
Pohdin juuri edellisessä viestissäni myös tuota seuraavaa ATP-1 pelaajaa. Jos siinä spekulaatiossa unohtaa kokonaan 95-97 pelaajat, niin ei ole täysin kartalla kokonaiskuvasta. Tokikin näissä keskusteluissa helposti asia rönsyilee sinne ja tänne, kuten on nähty jo monen kirjoittajan osalta, eikä se haitanne, kunhan pääosin pysytään ketjun aiheessa kiinni.
ATP-listan keski-ikä noussut, joten varmaankin myös tulevien ATP-1 pelaajien uran ensimmäinen ATP-turnausvoitto otetaan aiempaa myöhemmin. Mutta Coricilla on aikaa ottaa teininä ATP-turnausvoitto ennen 20v synttäriä peräti vuoden 2016 loppuun saakka ja esim. Rublevilla 2017 lokakuuhun saakka aikaa. Jos nämä kaksi eivät ole tulevia ATP-turnausvoittajia teininä, niin ihmettelen. Vain aika näyttää, mutta merkit ovat hyvät.
Marat Safin s.1980 kun nousi vuonna 2000 ATP-1 pelaajaksi 20-vuotiaana, niin mistä ikäluokasta oli aiempi ykkönen? Carlos Moya s.1976, joten jos tuolloin 1990-luvun lopulla olisi keskitytty 77, 78 ja 79 ikäluokan pelaajiin, kuten Tommy Haasiin, niin tuleva ykkönen olisi jäänyt huomioimatta.
Jos taas jätetään nuo alkuhämärät huomioimatta, niin pisimmät välit ovat olleet kolmen ikäluokan mittaisia:
1953-55
1961-63
1977-79
1983-85
Jos 1988-94 väliltä kukaan ei nousisi, niin olisihan se melkoista. Turnausvoiton ottaminen on varmasti hyvä merkki, mutta liikaa en sitä korostaisi. Nykyään ei ole enää niin paljoa “helppoja” turnauksia kuin joskus takavuosina, ja esim. Kyrgiosin tapauksessa pitäisin kahta teininä saavutettua paikkaa Grand Slamien kahdeksan joukossa kovempana suorituksena kuin vaikkapa Federerin Milanon titteliä.
Kyrgiosin mahdollisuuksista sen verran, että jos 1980-luvulla syntyneisiin ykkösiin vertaa, niin rankingin pitäisi nousta jos nyt ei Top10:een, niin ainakin lähelle tällä kaudella. 20-vuotiskausillaan kaikki aiemmat ovat niillä sijoilla olleet. Ja samalla perusteella Kyrgiosia vanhemmille ikäluokille ei voi paljoa luvata.
Ja niitä seuraavia pitkään kärjessä viihtyviä miettiessä tekisi mieli maalailla jotain uuden “New Balls Please”-sukupolven kaltaista:
1980: Safin ja Ferrero
1981: Hewitt ja Federer
1982: Roddick (ja lisäksi lahjakkaat Top3-pelaajiksi jääneet Nalbandian ja Coria)
Harhautusta tuommoinen! Fedelläkin oli kaksi GS-kvartsipaikkaa (kuten varmaan tiedät), mutta sen lisäksi neljä vähintään kolmannen kierroksen paikkaa. Kyrgiosilla yksi (1).
On tainnut uskoni mennä noihin kahteen jälkimmäiseen. Jos Murray ei pääse Djokovicin varjosta, nostan ykkössuosikikseni uudeksi #1:ksi Tomicin. Tyytyisipä vain jatkossa passiivisempaan rooliin siinä alakierrerystyneppailussaan…
JK. Tässä ketjussa vain Footfault on antanut edes jotain mahdollisuuksia Tomicille nousta ykköseksi Djokovicin jälkeen. Ja on huomionarvoista sekin, että on nyt ennätysrankillaan: jo kahdeskymmenes
Tarkastelin aikani kuluksi sitä, millä sijoilla pitäisi milloinkin olla, jos aikoo ykköseksi nousta. Otanta toki pieni, vain nuo seitsemän 1980-luvulla syntynyttä:
18v-kauden päätteeksi: Vähintään 300+ sijoilla, kuten Ferrero. Suurin osa kuitenkin jo sadan joukossa. Tämän vuoden 18-vuotiaissa Zverev on komeasti sadan joukossa, ja Fritz sekä Rublev selvästi Ferreroa edellä
19v-kauden päätteeksi: 50:n joukossa olivat kaikki, heikoimpana taas Ferrero, ATP-42. Borna Coricilla tahti on riittävä tällä hetkellä.
20v-kauden päätteksi: Kympin joukkoa lähellä pitäisi olla. Federer oli heikoimpana ATP-13. Kyrgios kaukana näistä, mutta toki paremmissa asemissa kuin 1970-luvun Kuerten ja Rafter.
21v-kauden päätteeksi: Federer ATP-6, 1994-syntyneet kovin kaukana. Pouille sentään taas Rafterin tahdissa.
Eli tiivistettynä: 17v ei välttämättä rankingia, 18v 329, 19v 42, 20v 12 ja 21v 6.
Edelliset kriteerit täyttävät ovat olleet Djokovic, Murray ja del Potro. Eli Coricia vanhemmilta tarvittaisiin sitten Kuertenin ja Rafterin kaltaisia yllätysnousuja.
Mielenkiintoista. Huippujen keski-ikä on noussut selvästi verrattuna 10 tai 20 vuotta vanhoihin listoihin.
Samoin vain 3 ykköspelaajaa viimeisen 11 vuoden aikana, kun vuosien 1993-2004 aikana oli 13 ykköspelaajaa. Hirvittävästi ennustettavuutta tuolla tilastolla ei nähdäkseni em. syistä johtuen ole.
Huippujen keski-ikä noussut ja ATP-taso saavutetaan myöhemmin kuin aiemmin, tuo suuntaus ollut tosiaan esillä.
Toisaalta, tämän hetken korkeaan top10 pelaajien keski-ikään vaikuttaa voimakkaasti se, että -90, -91, -93, -94 ikäluokista puuttui kokonaan huippulupaukset ja koko tuolta 90-94 syntyneiden ajanjaksolta ainoa kovia juttuja 17 ja 18 vuotiaana miesten peleissä tehnyt oli Bernard Tomic.
Kun vertaa 95+ ikäluokkia 90-94 syntyneisiin, niin tällä hetkellä on Tomicin kaltaisia superlupauksia tukuttain. Varauksin Kyrgios ja sen jälkeen nimet Coric, Zverev, Rublev, Fritz, Tiafoe… huipentuen Auger-Aliassimeen ja muihin -2000 syntyneisiin.
On hyvin kuvaavaa, että paljon hehkutettu -91 Grigor Dimitrov olisi jäänyt 17, 18, 19 vuotiaana melko selvästi nykypolven U20 pelaajien saavutusten varjoon, kun puhutaan menestyksestä miesten peleissä.
Mielenkiintoista verrata top10 pelaajien keski-ikää vuosi 2015 vrt vuosi 2020. Veikkaukseni on, että tuossa tulee olemaan huima ero ja palataan takaisin vuosituhannen alkuun, elikä keski-ikä alle 25v top10 pelaajilla viiden vuoden kuluttua.
On tuossa siitäkin toki kysymys, että nyt on poikkeuksellisen kovia nimiä terävimmässä kärjessä.
Mutta nuorien lupauksien ATP-tasolle nousun esteeksi top10 pelaajat eivät ole.
Se on fakta, että 1990-luvun alussa syntyneissä ei ole kovia lupauksia juurikaan ollut.
Jos -90, -91, -93 ja -94 ikäluokissa olisi ollut kovia lupauksia, niin olisivat olleet sijoilla:
16v top800
17v top400
18v top200
19v top100
Tälläisiä pelaajia eivät tuottaneet mainitut neljä ikäluokkaa, kuten ovat tuottaneet 95, 96, 97, 98, 99 ja varmasti myös -00 tuottaa.
Siksi ei ole yllättävää ollut, että vielä on top5 rikkomatta 1990-luvulla syntyneillä. Tomic toki olisi sen pitänyt jo 23 vuotiaana tehdä, kun pelasi 18 vuotiaana Wimbledonin kvartsissa. Mutta mutta, Tomic ei ole henkisesti kovin rautainen ja tunnollinen urheilija, joten ihmekkös tuo että on vielä sijalla ATP-18.
Viiden vuoden kuluttua mahdollisesti kaksi isoa muuttuvaa tekijää tulossa top10 pelaajiin nähden. Nykyiset starat siirtyvät takavasemmalle ja uusia kovia lahjakkuuksia nousemassa - yhtälön täytyy olla se, että listakärjessä tapahtuu isoja vaihtuvuuksia.
Melko epätodennäköistä on se, että esim. vuonna 2020 kärjessä olisi 90-93 pelaajat, eivätkä 95-98 pelaajat. Jos listakärjessä hallitsiviksi pelaajiksi nykypoppoon jälkeen nousee 90-luvun alussa syntyneet vanhemmalla iällä, niin siinä tapauksessa on tennismaailmassa tapahtunut pysyvämpikin muutos iän suhteen. Viiden vuoden päästä ollaan viisaampia miten on käynyt.
Edit: mitä ihmettä, Milos Raonicin ennätysranking ATP-4. No, top5 sentään puhkaistu viimein tänä vuonna 90 ikäluokan osalta.
Vian kommentti menee siinä mielessä sivuun aiheesta, että huippujen keski-iän nousu ei varmastikaan vaikuta siihen, nouseeko joku 19-vuotiaana viidenkympin sakkiin. Eli pointti oli juuri se, ettei 1989-94 syntyneistä kukaan ole oikein missään vaiheessa ollut ykköseksi nousseiden vauhdissa. Vuosia tuossa on sen verran monta, että varmasti sieltä joku ehtii kärjessä piipahtamaan.
Veikkaukseni on, että seuraavaksi pitkään, sanotaan vähintään vuoden, maailman ykkösenä tulee viipymään Borna Coric.
Niin, kyllähän sama keski-iän nousu koskee myös top 50 porukkaa. Tullaan myöhemmin huipulle kaikkinensa. Johtuu pelin fyysistymisestä. Voima kasvaa ainakin 25 ikävuoteen saakka ja siksi alle parikymppiset menestyjät ovat harvassa.
Tuosta Top50:n keski-iän noususta näkisin mielelläni tilastoa. Toki on tällä hetkellä korkea, mutta sitä selittävät nämä useat peräkkäiset heikot ikäluokat, eikä nousu isossa kuvassa ole varmastikaan edes kahta ikävuotta. Komppaan Taitopelaaja10:n mielipidettä siitä, että varmasti viiden vuoden kuluttua Top10 näyttää kovasti tämänhetkistä nuoremmalta.
Fyysistyminen on tuskin tapahtunut viidessä vuodessa, mutta juuri viiden vuoden verran esim. tuo nuorten pelaajien listaukseni oli pahasti alamaissa. 1988 ikäluokka oli vielä kova, mutta sen jälkeen nuoria on ollut sadan joukossa vain muutamia. Nyt näitä oli taas kuusi kappaletta, ja noista viisi on listoilla ensi vuonnakin.
Veikkaan, että 1989-94 syntyneet tulevat jäämään historiaan heikoimpana kuuden vuoden jaksona.
Tilastot on varmaan enemmän sun heiniä. Mutta jos parikymppisiä on 50 sakissa vain muutama, niin tosta voi vetää johtopäätöksiä.
Mutta mutujahan nää päätelmät on joka tapauksessa vaikka olisikin tilastoja. Onko kyseessä huonompaa junnua kuin muutama vuosi sitten, ja jos niin miksi? Vai onko kyseessä vain se, että vanhemmat pelaajat ovat vain huipulla aiempaa parempia ja viihtyvät tourilla pidempään? Näistä voidaan väitellä vaikka jouluun saakka. Mutta ei taida jaksaa.
Tuossa on kolme erittäin heikkoa ikäluokkaa lyhyen ajan sisällä, elikä -89, -91 ja -94. Huippujen puuttumisen lisäksi näissä ikäluokissa ei ole suuria pelaajamassojakaan.
Varsinkin -91 ja -89 ovat uskomattoman pieniä ikäluokkia pelaajamääriltään. Ovat juuri tulossa parhaaseen ikään ja samaan aikaan eläkkeelle jäämässä 81-82 superikäluokat.
Aikamoinen aukko avautumassa nuorisolle, +95 ikäluokille! Myös Niklas-Salminen ja kumppanit kiittää vielä epäsuorasti näiden tiettyjen ikäluokkien pelaajamäärien vähyydestä.
Sellainen povaus, että -91 ikäluokka ei saa koskaan edes kymmentä top100 pelaajaa, mutta -96 ja -97 molemmat tuottavat 25-30 top100 pelaajaa kumpainenkin.
Seuraava on nyt sitten löytynyt, ellei Murray vanhoilla päivillään sittenkin vielä kerkiä ohi Djokovicin ennen kuin Zverev ottaa sen hänelle kuuluvan paikkansa.
Murraysta siis tuli odotetusti seuraava, eikä piipahdus kovin lyhyeksi jää, saati vaatinut Djokovicin loukkaantumista. Aiemmin laitoin rankingeja, joilta ykköseksi on tällä vuosituhannella noustu, nyt verrataan suhteessa omaan ikäluokkaan ja muihin nuoriin (21v kausi ja nuoremmat):
18-vuotiaana: kaikki olivat oman ikäluokkansa neljän parkaan joukossa, heikoimpana Ferrero.
19-vuotiaana: oman ikäluokan kärkikaksikossa, ja kaikissa nuorissa komeasti kymmenen joukossa. Heikoimpana jälleen Ferrero, joka oli nuorissa pelaajissa sijalla 7, ja siis kaksi vuotta alaikäisenä.
20-vuotiaana: edelleen oman ikäluokan kärkikaksikossa, ja kaikissa nuorissa neljän joukossa.
21-vuotiaana: kärkikaksikossa edelleen sekä omassa ikäluokassa että kaikissa nuorissa (Safinin voinee jättää pois laskuista, vaikka olikin kolmas. Oli kuitenkin saavuttanut jo ykköspaikan koko ATP-rankingissa).
Ja ketkä aktiivipelaajista täyttäisivät seuraavan ykkösen (ja samalla myös kakkosen, sillä aktiivipelaajista vain Haasin ennätysrankin on 2) kriteerit noilla perusteilla? Tässäpä nämä:
Juan Martin del Potro: Loukkaantumishistorian ja iän huomioiden tuskin enää.
Grigor Dimitrov: Hyvässä nousussa, mutta jotenkin tuo ATP-1 tuntuu kaukaiselta.
Bernard Tomic: Puolestaan kovassa laskussa, ja tuntuu menetetyltä tapaukselta.
Nick Kyrgios: Kestääkö pää, ja riittääkö edes peli?
Borna Coric: Syvässä suvannossa tämäkin ura.
Alexander Zverev: Tässä tuntuisi jotenkin olevan potentiaalia seuraavaksi pitkäaikaiseksi nyt kun Coric on hyytynyt
Taylor Fritz: Vielä mahtuu raja-arvoihin, mutta mahtuuko vuoden lopussa?
Tätä nuoremmat sitten myöhemmin, ja kolme viimeisintäkin saattavat tippua kyydistä
Mitä mielipiteitä? Kenestä tulee nyt seuraava ykkönen, kun kukaan ei oikein tunnu olevan lähelläkään?
Zverev hävisi juuri Marseillen 1. kierroksella Mahutille 67(5) 67(5).
Tämä tietysti vain yksi tappio kokonaisuudessa. Olen samaa mieltä että Zverevillä on erinomainen mahdollisuus noustaa ATP1-pelaajaksi, mutta se vaatinee vielä pari vuotta.