Vaikka allaoleva näyttäisi viittaavan ylläolevaan ne ovat täysin toisistaan riippumattomia!
Nelinpelin geimissä eli pelissä pisteet laskettaisiin seuraavasti siten, että syöttäjän pisteet luetaan ensiksi (Nimitettäköön seuraavaa vaikka no-deuce-säännöksi):
Ei pisteitä – ”Nolla”
Ensimmäinen piste – ”15”
Toinen piste – ”30”
Kolmas piste – ”40 ja peli”
Jos kumpikin pari on voittanut kaksi pistettä, tilanne on ”tasan 30”.
”Tasan 30” -tilanteessa on kuitenkin ”etu” parilla, joka voitti sen neljännen pisteen. Jos sama pari voittaa myös seuraavan pisteen, pari voittaa ”pelin”, vaikka voittanut pari on saanut vain yhden pisteen enemmän. Jos taas vastustaja eli neljännen pisteen hävinnyt voittaakin sen viidennen pisteen, “etu” siirtyy normaalinkin järjestyksen tavoin heille (perinnenumeroinkin 40-30 tai 30-40). Sitten voittopiste, ja “peli” päättyy.
Jos kuitenkin häviävät sen pisteen, “etu” siirtyy välittömästi ja suoraan toiselle joukkueelle. Parin täytyy voittaa kaksi perättäistä pistettä voittaakseen ”pelin”. Syöttöruutu vaihtuu joka kerta. Ensimmäinen etutilanne on siis jo 30-30:ssa ja syötetään a-ruutuun.
Mitä se on tai kerran vielä pojat? Nykytilanteessa kaksinpelin normaaligemissähän on voitettava vähintään neljä pistettä kahden pisteen erolla, jolloin pisteitä pelataan joku näistä määristä: 4, 5, 6, 8, 10 jne. Ym. lyhennetyissä geimeissä 3, 4, 5, 6, 7 jne. Pääsääntönä tässä systeemissä on voitettava kolme pistettä vähintään kahden erolla. Jos tilanne on neljän pelatun pisteen jälkeen kuitenkin tasan saavat neljännen pisteen voittaneet hyväkseen etutilanteen, vaikka pisteet tasan (edellinen pistehän pelattiin toisen parin ollessa geimipallon voittotilanteessa). Voittamalla sen pari samalla voittaa kaksi viimeistä pistettä peräkkäin ja siis myös geimin.
Häviämällä tilanne jatkuu syöttöruutua vaihdellen kunnes toinen joukkue saa kaksi peräkkäistä pistettä.
Vertailua, kannattaa hypätä yli: Pelurin joka on tasaväkisessä kaksinpelin geimissä edun verran tappiolla on normaaligeimissä voitettava siitä tilanteesta lähtien kolme pistettä jos ei ihan peräkkäin niin kuitenkin kolme pistettä enemmän kuin vastustajansa. Lähipisteet siis voitettava 3-0, 4-1, 5-2 jne. Tämä venyttää ennustamattomasti huomattavan paljon geimiä. Lyhennetyssä no-deuce- versiossani etutilanteen verran tappiolla olevalle riittää vain kaksi pistettä voittaakseen geimin. Lähipisteinä siis 2-0, 3-1, 4-2 jne. Kahden peräkkäisen pisteen voitto tulee toiselle nopeasti. Mutta kuitenkin tenniksen hengen säilyttäen!
No-ad-geimi pelataan nelinpelissä tilanteessa 40-40 ja päättyy seitsemässä pisteessä. No-deuce tiivistää jännitystä jo kahden pelatun pisteen jälkeen. Tilanteesta riippuen on seuraava piste jo geimipallo tai tuo toiselle sen jonka häviäminen toisi sen vuorostaan toiselle… Tavallaan ylipitkässäkin geimissä pelattaisiin lyhimmillään vain viisi pistettä. Vaikka siinä ei olekaan äkkikuolemaratkaisua, niin rohkenen epäillä että erä on lyhyempi kuin nykyinen käytössä oleva no-ad:ineen. Samalla myös kolmas erä voitaisiin palauttaa arvoonsa. Nykyinen pitkä tie-break latistaa ilman muuta toisessä erässä häviölle joutuneen kamppailutahtoa jos takana on kuitenkin voitettu 1. erä.
Muuten, no-deuce soveltuu tietysti kaksinpeliinkin. Näitä no-ad:ja ja kummallisia tynkäeriä eritetään saada kuin käärmettä pyssyyn. Ainoa ero ylläolevaan olisi siinä, että sovellus alkaisi vasta "tasan 40"stä, joka olisi aina etutilanne, kun nelurissa jo "tasan 30"sta.
JK. Virheet yllä mahdollisia mutta toivottavasti korkeintaan vähäisiä.
