Tennis tänään tai huomenna


#101

Tämä allaoleva no-deuce’ni joka oli tennis-traditioon paremmin sopiva kuin no-ad, ei sitten käytännössä toimikaan, ainakaan nykynelurissa.

Ongelma on siinä, että ratkaisutilanne tulisi geimissä peliin aikaisintaan vasta siinä vaiheessa kuin no-ad’kin eli kuuden pelatun pisteen jälkeen tilanteessa 40-40. Näitä on kuitenkin nelurissa useimmiten vain yksi tai kaksi.
Semmoinen muutos joka koskisi niin marginaalisia tilanteita pistelaskussa on yksinkertaisesti kaikessa sekoittavuudessaan hölmö.

Tulevanakin syksynä “ensi sukupolven kisassa” Milanossa taas luultavasti kokeillaan erilaisia pistelaskentoja tulevaisuuttakin varten. Kritiikin aihetta taitaisi olla siinäkin, että on taatusti mukavampi lukea vaikkapa sellaisia ottelutuloksia, kuten "voitti numeroin 6-4, 5-7, 7-6 kuin jotain “2-4, 4-3, 10-8”. Tämä koskee taatusti myös neluria.

Siispä, otteluja lyhyemmiksi mutta pistelaskuun pitäisi puuttua lempeämmällä kädellä kuin krouvit no-ad’it ja kaikenmaailman kombinaatiot erän geimi- ja toisaalta tie-break-pisteiden kanssa.

Tenniksessä on kaikille valmiiksi tuttu “paras viidestä”-käsite. Sen voisi ulottaa ottelutason voitettujen erien määrästä geimitasonkin pisteisiin. Näinikkää: Geimin voittaa se pelaaja joka ensin voittaa kolme pistettä kuitenkin edellyttäen, että samalla tulee voittaneeksi kaksi viimeistä pistettä peräkkäin.

Katekismuksen sanoin: Mitä se on (vain viitseliäimmille)?

Se merkitsee sitä, että geimin ollessa 2-1-tilanteessa (1-2 tai 30-15, 15-30) silloin häviöllä ollut mutta seuraavan pisteen voittanut saa edun tilanteessa 2-2. (Olisihan juuri sen pisteen voittaminen merkinnyt geimin voittoa sille toiselle, numeroin 3-1 (tai 40-15), paalupaikkaa vaihdettava!) Syöttö suoritetaan edusta huolimatta luonnollisesti ykkösruutuun. Jos häviää etupallonsa, etu siirtyy välittömästi ja suoraan vastustajalle. Tämä syöttö tietysti kakkosruutuun. Näin jatketaan kunnes jompikumpi saa etunsa hyödynnettyä ja on voittanut samalla kaksi peräkkäistä pistettä.

Tämä “paras viidestä” -geimisovellus on no-ad’iakin neljänneksen lyhyempi ja tulisi myös siksi todennäköisemmin käyttöön. (Ehkä kolmanneksen lyhyempi tradiin verrattuna.)Myös pisteiden määrä voi tulla aika lähelle sitä, mihin Milanossa päästäisiin vasta kahdella tempulla: lyhyet erät neljään geimiin ja geimi no-ad-säännöllä.

Ylivertaista noihin ATP-järjestelyihin nähden tulisi olemaan oikeitten murtojen (etupalloineen) lisäksi vastamurtojen lisääntyminen (jopa nykyistä trad. pistelaskusysteemiä yleisemmiksi).

Ylläoleva siis toimisi hyvin nykynelurissakin mutta parhaiten sen edut näkyisivät noissa väkisin tehdyissä seuraavan sukupolven monimutkaisissa pistelaskuviritelmissä.

Geimi-tilanteen hahmottaminen ei pelurivinkkelistäkään voi muodostua ongelmaksi: Kolme pistettä, tosin kaksi peräkkäin, toden sanoo.

JK. Turkasen hankalaa on tällaisten sääntöjen selkokielinen kirjoittaminen täsmällisesti ja kaikenkattavasti. Huomasin, että kyllä tennissääntöjenkin vastaava kohta on täytynyt kirjoittaa auki aika tarkkaan. Näin ehdotukseni kuuluu samalla kielellä.

Geimissä eli pelissä pisteet laskettaisiin seuraavasti siten, että syöttäjän pisteet luetaan ensiksi:

Ei pisteitä – ”Nolla”

Ensimmäinen piste – ”15”

Toinen piste – ”30”

Kolmas piste – ”40 ja peli”

paitsi jos kumpikin pelaaja/pari on voittanut kaksi pistettä, tilanne on ”tasan”.

”Tasan” tilanteessa on ”etu” pelaajalle/parille, joka voitti edellisen pisteen. Jos sama pelaaja/pari voittaa myös seuraavan pisteen, pelaaja/pari voittaa ”pelin”; jos taas vastustaja voittaa pisteen, etu siirtyy vastustajalle. Pelaajan/parin täytyy voittaa kaksi perättäistä pistettä voittaakseen ”pelin”.


#102

Tuossa US Open 2018 - ketjussa on ollut puhetta jonkinlaisen karnevaalisuuden lisäämisestä tennikseen. Vastaan kuitenkin täällä.

Syöttövuoron voittamisen ollessa tärkeydeltään nykyistä luokkaa ja siten äärimmäistä keskittymistä vaativaa, on vaikea uskoa minkäänlaisen karnevalistisen ilmapiirin mahdollisuuteen. Tennis luisuisi helposti jonkinlaiseksi pallolajien “wrestlingiksi”. Tilaa toisaalta kyllä olisi varmasti Mansour Bahrami -tyypeille mutta nämä kiertäisivät tenniskisoja vain näytösluontoisesti. Tuskin semmoiset tennisshown taitajat ihan omine kiertueineen pärjäisivät nykymaailmassa. Mitähän nykyään kuuluu sille maineikkaalle koripallojoukkueelle, Harlem Globetrottersille?

Sen sijaan kyllä nelinpeliä olisi mahdollisuus kehittää ainakin siihen suuntaan. Se edellyttäisi kuitenkin irrottautumista nykyisestä tiukan formalistisestä tavasta pelata, jossa yksi lyö palloa, toinen yrittää sitä kohta lyödä, kolmas ja neljäs mies odottelevat miten kaksinkamppailussa käy. Tarvitaan elävämpää ja moniulotteisempaa peliä, jolloin karnevaalisuuskin olisi astetta lähempänä.

Muuttaisin nykyisen pisteen alkuasetelman syöttäjä vs palauttaja jo heti osaksi sitä kamppailua hyökkäävän ja puolustavan joukkueen välillä. Vastaanottava joukkue saisi vapaasti valita minkälaista puolustus- eli palautustaktiikkaa käyttää: kumpi tahansa saisi palauttaa eli molemmat voisivat olla valmiusasemissa syöttöruudun takana tai toinen verkolla. Liikkumista jopa syötön aikana ei millään lailla rajoitettaisi vastaanottavalta, puolustavalta joukkueelta eikä myöskään syöttäjän kumppanilta.

Takuuvarmasti kaksi puolustajaa saisi pallon jatkopelattavaksi ihan toisella tavalla kuin mikä nykyisin on mahdollista. Vaikka tässäkin formaatissa tietysti vain yksi pelaaja kerrallaan lyö palloa, tilanne elää ihan eri tavalla kun syöttäjäkään ei vielä edes nostonsa aikana varmuudella tiedä minkälaista puolustusryhmittelyä palauttajat juuri siinä pisteessä aikovat käyttää.

Syötön murtaminen tulisi paljon nykyistä yleisemmäksi, ja jotenkin uskottavalta tuntuu sekin, että voisi syntyä itsestään tilanteita jossa esim. selän takaa lyöminen ihan oikeasti olisi juuri silloin se järkevin lyönti eikä vain showta.


#103

Hiukan ihmettelen, etteivät semmoiset- enimmäkseen laatutekstiä aikaansaavat- skribentit kuin ainakin Psuopa, Ffault, S-r ja miksei Tpelaajakin, ole millään tavalla huomanneet tätä nelinpelin kehittämisideaani.

Toisaalta ehkä ymmärränkin. Ffault ei saa sanoiksi puettua sitä, että tennis ammattilaisten urheilua ja vielä enemmän ammattilaisten vakaissa käsissä on kaikenlainen kehittely. Muuten uhkaa hallitsematon sekasorto.

Psuopa ei pysty ratkaisemaan sitä, kuinka palauttavan parin vapaa liikkuminen syötön aikana vaikuttaisi syöttäjään. Tai saattaa ehkä tietääkin, mutta ymmärtää että olisi noloa takertua tuommoiseen osakysymykseen…

S-r ilmeisesti pelaa aika paljon nelinpeliä ja pitää sen verkkaisesta vakaasta menosta jossa pystyy juttelemaan hyvin kavereittenkin kanssa. Ymmärtää toki, että katsojan kannalta vilkkaammat kenttätapahtumat nelinpelissä olisi kyllä hyvä, mutta on tässä maailman huipun kaksinpeleissäkin riittävästi seurattavaa. Harrasteneluristeille minulla olisi toinen idea ja ehkä vielä…

Mustana hevosena pitäisin asiantuntijaamme, A-O:ta. Hänen dilemmansa on siinä, että tennis on työ, ja kaiketi vain osa-aikatyö. Eikä tennispalstakirjoitteluun oikein viitsi paneutua sen ollessa kaksoisroolin takia jopa hankalaa. Kun vielä oma “erikoisalue” on oikeastaan kaikki mikä kentillä tapahtuu, niin tarkemmalle ajattelulle ei ole oikein intoa. Kykyä luultavasti kyllä olisi.


#104

Kehitelmäsi on kieltämättä mielenkiintoinen, mutta tenniksen sääntöjen muuttaminen on sellainen prosessi, ettei näin iso muutos tulisi ikinä menemään läpi. Ideaasihan voisi ominpäiten joskus huvikseen testata.


#105

Tarvittava sääntömuutos olisi kyllä pienenpieni, mutta ehkä vaikutus nykyiseen pelin/geimiin kulkuun olisikin sitä paljon suurempi ja tavallaan myös vaikeasti ennustettavissa. Joka tapauksessa se lisäisi nelurin joukkuepelimäisyyttä tuo molemmilla palauttajalla oleva oikeus olla joka pisteessä vaikka hm. “pääpalauttaja”.