Mitä tapahtuikaan ranskan avointen finaalissa 1999 kun Medvedev johti jo 2-0?
Agassi oli törmännyt Medvedeviin huhtikuussa 1999 Monte Carlon yöelämässä paikallisessa baarissa, jossa Andrei Medvedev oli avautunut humalapäissään Andre Agasille lopettavansa tennisuransa, koska oli vajonnut top100 ulkopuolelle ja oli juuri hävinnyt Monte Carlo Mastersin avauskierroksella nuorelle Ljubicicille ATP196. Agassi sai Medvedevin luopumaan lopettamisajatuksista vetoamalla siihen, että Medvedev oli tuolloin vasta 24v ja parhaat kisat edessä päin ja Agassi itse oli jo 29-vuotias. Agassi ei osallistunut tuon vuoden Monte Carlon kisaan, joten yöelämä sopii hyvin kuvaan. Agassi antoi Medvedeville ohjeita, miten kentällä kannattaa pelata ja tästä ukrainalainen sai uskoa otteisiinsa, kun legendakin uskoi häneen.
Vain kahta kuukautta myöhemmin kohtasivat Ranskan avointen finaalissa, jonne Medvedev eteni uskomattomasti rankingilla ATP100. Medvedev pyöritteli Agassia tämän antamilla ohjeilla, mutta ei tainut olla pokkaa voittaa uransa pelastajaa kuitenkaan. Sadetauko oli isossa osassa, kun Brad Gilbert antoi pukuhuoneessa Agassille hyvät ohjeet, miten nujertaa “Agassin omaa peliä pelaava ukrainalainen”. Medvedev johti erin 2-0 ja 3.erässä 4-4 tilanteessa Agassin syötössä oli Medvedevillä murtopallo ja Agassi kertookin kokeneensa olleensa yhden pisteen päässä tappiosta. Kun Agassi selvitti tuon tukalan tilanteen, niin mursi perään ukrainalaisen syötön ja kavensi erät 1-2 ja sen jälkeen suunta ottelussa muuttui.
Medvedev ei tästä koskaan enää toipunut ja lopetti uransa kahta vuotta myöhemmin vain juuri 27v täyttäneenä.
Lisään sen verran, että muistan katselleeni joko vuonna 2000 tai 2001 Medvedeviltä Eurosportilta sellaista ottelua jossa teki yli 20 kaksoisvirhettä. Corialla oli täsmälleen sama ongelma uran loppuvuosina kämmättyään RG:n finaalin. Ison finaalin häviö voi murtaa itseluottamuksen kokonaan.
3 tykkäystä
Kyllä tuo lähes aina kelpaa tässä kohtaa. Kiitos kattavasta selvityksestä ja hyvästä tarinasta!
Tällä hetkellä ATP:n top100 listalla ikähaitari on sellainen, että kuulut nuorempaan puoliskoon, jos olet syntynyt syksyllä 1988 tai sen jälkeen ja vanhempaan puoliskoon 1988 kesällä syntyneenä.
Kun katsoo kuinka paljon nuoria pelaajia puskemassa 100+ sijoilla kohta tourille ja kuinka vähän esim. 1989 syntyneitä on top100 joukossa, niin melko pian tilanne on se, että täytyy olla 1990-luvulla syntynyt, jotta kuuluu nuorempaan puoliskoon top100 pelaajista. Tietty 1990-syntyneet täyttävät ensi vuonna jo 28v, joten syytäkin olla pian 50 kpl top100 joukossa 1990-luvulla syntyneitä.
Lajin kehityksen huomaa keski-iän noususta huipulla: fyysisten ja muiden ominaisuuksien kouliintuminen vie aikansa, vaatimusten ollessa korkealla. Esim. Mardy Fish olisi aikoinaan pärjännyt hyvin taidoillaan ja fysiikallan ilman tarvetta tehdä muutama vuosi sitten nähdyn kaltaista n. 10 kg:n painonpudotusta. Ja, tämä ei ole läheskään vaikeimmasta päästä viilauksia, joita pelaajilta on viime vuosina vaadittu viimeisen askeleen ottamista varten. Tämä on hyvä asia lajille, mutta tietenkin verottaa paljon pelaajia tilanteessa, jossa edes maailman 200. menestynein pelaaja - erittäin kovatasoinen urheiluja - on kuin kerjäläinen verrattuna 1000. parhaaseen LÄTKÄNpelaajaan (!). No, joukkuelajeissa liikkuu isoimmat rahat suhteessa lajia ammatikseen/ammattimaisesti pelaavien määrään.
Pelin kehitys vie vaatimustasoa koko ajan lähemmäs “biologista robottia”.
1 tykkäys
Yksilölajeissa tienaaminen on erittäin vaikeaa.
Esim Jura Barkov, verrattuna pikkuveli Alexander… vaikka Jura ei olisikaan jääkiekossa päässyt NHL-tasolle saakka, olisi saattanut kuitenkin tehdä ammattiurheilijan uran jääkiekossa paljon helpommin kuin tenniksessä.
Jonkun tilaston mukaan jääkiekko on kaikista urheilulajeista se, jossa on helpoin päästä ammattilaiseksi ja hyville tuloille.
Rahakkaat liigat Amerikassa ja Venäjällä = noin 2 x 30 x 30 = 1800 pelaajaa joiden vuositulot vähintään x00.000.
Lisäksi Suomi, Ruotsi, Sveitsi= ehkä 3 x 600 = 1800 pelaajaa lisää, joilla melko hyvät tulot.
Ja kun jääkiekossa on maailmanlaajuisesti harrastajia vähemmän kuin monissa muissa lajeissa, kilpailu ei ole niin kova.
Vaikka ei se jääkiekossakaan tietenkään helppoa ole, ei todellakaan!
Kyllä siinäkin vaaditaan synnynnäinen lahjakkuus + se 10.000 tuntia työtä joka muissakin asioissa tarvitaan huipulle pääsyyn.
1 tykkäys
Denis Shapovalovin 360p on yksittäisenä tekona pistemäärällisesti kovin teko junioripelaajalta ATP-kiertueella sitten vuoden 1992, kun Andrei Medvedev voitti Stuttgartin miljoonan dollarin turnauksen, jota voi pitää nykyisin ATP500-tason saavutuksena, elikä Medvedev sai silloin siitä ikään kuin 500p nykypistelaskulla. Medvedev voitti junnuna lisäksi kaksi muutakin pienempää ATP-kisaa ja on kolmella ATP-tittelillä yksi kaikkien aikojen junnuista.
Parhaat ATP-kisoista saadut pistemäärät nykypistelaskulla syntymävuosien 1980-1999 pelaajista ja tulkitsen joitakin menneisyyden kisoja ATP500-tason kisoiksi palkintorahojen ja pelaajalistan kovuuden perusteella:
- Denis Shapovalov Masters välierä 360p (s.1999)
- Lleyton Hewitt ATP250 voitto 250p (s.1981)
- Rafael Nadal ATP250 voitto 250p (s.1986)
- Marat Safin GS 4.kierros 180p (s.1980)
- Alexander Zverev ATP500 välierä 180p (s.1997)
- Borna Coric ATP500 välierä 180p (s.1996)
- Roger Federer ATP500 välierä 180p (s.1981) tulkitsen Wienin tuolloisen kisan 500-tasoiseksi
- Andy Murray ATP250 finaali 150p (s.1987)
- Richard Gasquet ATP250 finaali 150p (s.1986)
- Andreas Vinciguerra ATP250 finaali 150p (s.1981)
- Novak Djokovic GS 3.kierros 90p (s.1987)
- Marin Cilic ATP250 välierä 90p (s.1988)
- Juan Martin Del Potro ATP500 kvartsi 90p (s.1988) Baselissa, joten varmasti ATP500-tasoa
- Donald Young GS 3.kierros 90p (s.1989)
- Mikhail Youzhny ATP500 kvartsi 90p (s.1982)
Ruotsin junnu Jarkko Niemisen ikätoveri Vinciguerra eteni 1999 Båstadissa finaaliin rankingilla ATP390 ja oli 1981 ikäluokan kolmosnimi Hewittin ja Federerin jälkeen. Vinciguerran paras junnuranking ATP96. Loukkaantumiset pilasi uran ATP33 tasolle.
Youzhny eteni siis vuonna 2000 Moskovan ATP-kisan kvartsiin ja tuolloin Moskova oli yli miljoonan dollarin turnaus, joten tulkitsen ATP500-tasoiseksi. Eteni se 1996 Khachanov myös Moskovan kvartsiin junnuna, mutta Moskovan kisa ei ole ollut yhtä iso turnaus enää viime vuosina, joten Khachanov ei pääse listalle mukaan.
Muita huomioita. Kei Nishikori 18v 1kk voitti ATP250-kisan, mutta teki tuon 19v-kaudella, eikä siis ollut junnu, vaikka monet näistä junnuina tehneistä ovatkin tehneet kovat tekonsa vanhempina kuin Nishikori teki.
1982 Coria nousi ATP88-tasolle CH-menestyksillä kuten myös super-Mario Ancic s.1984 vuonna 2002, joka oli junnuna muuten ATP89.
1970-luvulla syntyneistä parhaat:
- Michael Chang GS-voitto 2000p (s.1972)
- Andre Agassi GS-välierä 720p (s.1970)
- Andrei Medvedev ATP500 voitto 500p (s.1974)
- Goran Ivanisevic GS-kvartsi 360p (s.1971)
- Pete Sampras GS 4.kierros 180p (s.1971)
- Sergi Bruguera GS 4.kierros 180p (s.1971)
Shapovalov olisi tuossa joukossa siis neljäs Ivanisevicin rinnalla.
1960-luvulla syntyneissä kaksi pelaajaa voitti junnuna GS-tittelin:
- Boris Becker GS-voitto 2000p (s.1967)
- Mats Wilander GS-voitto 2000p (s.1964)
ps. Suomen Aki Rahunen oli joulukuun lopussa 1971 syntyneenä vuonna 1990 eräänlainen “Nishikori”, vain hieman päälle 18-vuotiaana Rahusen saldo alkuvuodelta:
Stuttgart miljoona dollaria kvartsi “ATP500” 90p, Firenze “ATP250” semifinaali 90p ja GS 3.kierros 90p. Kovia numeroita muutaman kuukauden päälle 18-vuotiaana.
EDIT: Tarkennan vielä, että tuossa listalla siis ATP-tason pisteet junnupelaajilta. CH-turnausvoittoja 100p yms ei mukana, siksi Tiafoe ja kumppanit eivät listalla.
2 tykkäystä
Jatkoa edelliseen viestiin.
Tuossa lokakuun 1999 Wienin ATP-kisan kaavio, jossa 18v 2kk Federer eteni WC-pelaajana välieriin saakka:
www.itftennis.com/procircuit/tournaments/men’s-tournament/info.aspx?tournamentid=1010001400
sijoitetut olivat:
- Kafelnikov ATP2
- Martin ATP4
- Kuerten ATP5
- Henman ATP6
- Rusedski ATP7
- Krajicek ATP9
- Kiefer ATP12
- Lapentti ATP14
Kaavio on aivan pullollaan eriasteisia legendoja muutoinkin. Federer oli turnausta edeltävällä listalla ATP106 ja pelihetkellä ATP93, kun oli menestynyt kvartsiin saakka edeltävällä viikolla Baselissa. Federerin paras junnusaavutus siis hyvinkin 180 pisteen arvoinen.
1 tykkäys
Yllätyksekseni huomasin, että Big Fourimme (F, N, D ja M) on ainakin eräässä suhteessa vielä jäljessä 30 vuotta aikaisemmasta nelikosta: Connors, Borg, McEnroe ja Lendl. Joukon vanhin Connors nousi ykköseksi kesäkuussa 1974 ja nuorin Lendl menetti sen paikan (tosin vain väliaikaisesti Wilanderille) syyskuussa 1988.
Big Fourin vanhin F nousi ykköseksi helmikuussa 2004. Saas nähdä, pystyykö Big Four venyttämään valtakautenssa pitemmäksi kuin nuo toiset suuret tennisnimet? Se selviää viimeistään ensi keväänä. Eroa on kuitenkin dominoinnin tasossa: Vanhempi supernelikko voitti vain noin puolet 15 vuotensa GS-kisasta. Nuorempi on jäänyt ilman voittoa vain seitsemän kertaa vajaassa 14 vuodessa.
Pannaanpa molemmat nelikkomme vielä parettain ikäjärjestykseen: Connors/Federer 1952/81, Borg/Nadal 1956/1986, McEnroe/Murray 1959/1987 ja Lendl/Djokovic 1960/1987.
3 tykkäystä
Vielä kysyisin jeesiä: eikö uudessa Tennisässässä näy junnupelaajan syntymäaikaa? Esim. nyt kävin katsomassa 18-vuotiaiden SM-kisatuloksia, mutten tajua mistä pitää klikata, että näkisi syntymäpäivän tai edes vuoden?
Luulen ettei sitä enää missään näytetäkään. Luulen että nykyiset tietosuoja-asetukset saattaa olla hyvinkin esteenä. Mitään sellaista mitä ei ole pakko näyttää yleisessä rekisterissä ei pidä näyttää tai rekisterin pitäjä voi saada koviakin sanktioita.
Voiko tuo tosiaan olla syynä; kuulostaisi vähän hätävarjelun liioittelulta? Tietohan on epäsuorasti kuitenkin pääteltävissä katsomalla rankingistä? Varsinainen syntymäpäivä sitten ehkä ei kuulu muille, mutta voisihan sen vuoden siinä näyttää kun ei se tosiasiallisesti jää salaisuudeksi.
Muutamat projektirankingit…
11.9.2017 US Openin jälkeen
1. Nadal 7465
2. Federer 7145
3. Murray 6790
4. Zverev 4425
5. Djokovic 4125
6. Cilic 4065
7. Thiem 3850
8. Wawrinka 3690
9. Dimitrov 3530
10. Raonic 2825
11. Goffin 2515
12. Nishikori 2475
13. Isner 2335
14. Tsonga 2330
15. Berdych 2310
16.10.2017 Shanghain jälkeen
1. Nadal 7365
2. Federer 7145
3. Murray 5290
4. Zverev 4175
5. Cilic 3965
6. Djokovic 3765
7. Thiem 3745
8. Wawrinka 3450
9. Dimitrov 3230
10. Raonic 2555
11. Nishikori 2475
12. Isner 2325
13. Tsonga 2195
14. Berdych 2140
15. Carreño Busta 2125
6.11.2017 Kauden päätös, tämä löytyy monestakin lähteestä, mutta laitetaan silti.
1. Nadal 7365
2. Federer 7145
3. Zverev 4175
4. Thiem 3535
5. Wawrinka 3150
6. Dimitrov 3060
7. Cilic 2905
8. Djokovic 2585
9. Murray 2290
10. Querrey 2075
11. Berdych 1960
12. Goffin 1900
13. Nishikori 1885
14. Carreño Busta 1875
15. Raonic 1795
1 tykkäys
29.1.2018
1. Nadal 6120
2. Federer 5145
3. Zverev 4085
4. Thiem 3355
5. Cilic 2860
6. Wawrinka 2340
7. Djokovic 2290
8. Dimitrov 2090
9. Querrey 1985
10. Murray 1960
11. Berdych 1825
12. Carreño Busta 1785
13. Kyrgios 1645
14. Ramos Viñolas 1600
15. Isner 1590
6.4.2018 Miamin jälkeen
1. Nadal 5130
2. Zverev 3655
3. Federer 3100
4. Thiem 2575
5. Cilic 2570
6. Djokovic 2110
7. Dimitrov 1695
8. Wawrinka 1650
9. Isner 1465
10. Murray 1450
11. Berdych 1420
12. Querrey 1385
13. Müller 1220
14. Ramos Viñolas 1170
15. Raonic 1150Tilastoa ATP1 pelaajien ensimmäisestä suurtittelistä, Masters tai Grand Slam. Lähtien syntymävuodesta 1970, sen vuoksi koska Masterseja ryhdyttiin pelaamaan vasta vuonna 1990, joten 1960-luvulla syntyneet ATP1 nimet eivät oikein tule kysymykseen tässä tilastossa ja Agassin kohdallakin oikea lukema voisi olla vielä alhaisempi.
Rafael Nadal 18v 10kk (MS)
Pete Sampras 19v 0kk (GS)
Andre Agassi 19v 10kk (MS)
Novak Djokovic 19v 10kk (MS)
Jim Courier 20v 6kk (MS)
Lleyton Hewitt 20v 6kk (GS)
Marat Safin 20v 7kk (MS)
Gustavo Kuerten 20v 8kk (GS)
Roger Federer 20v 9kk (MS)
Andy Roddick 20v 11kk (MS)
Andy Murray 21v 2kk (MS)
Juan Carlos Ferrero 21v 3kk (MS)
Marcelo Rios 21v 3kk (MS)
Carlos Moya 21v 7kk (MS)
Jevgeni Kafelnikov 22v 3kk (GS)
Patrick Rafter 24v 8kk (GS)
Näistä ATP1 pelaajista siis 5 pelaajaa voittaneet Grand Slam-tittelin ennen ensimmäistä Mastersia ja 11 pelaajaa aloittaneet Mastersilla ja Rios on ainoa jolta puuttuu kokonaan myös GS myöhemmin.
Kun ikää katsoo, niin meillä on kaksi poikkeustapausta ja molemmat aloittivat GS:llä, Kafelnikov hieman päälle 22-vuotiaana ja Rafter jopa 24-vuotiaana, mutta näistä kuudestatoista ATP1 pelaajasta syntymävuosista 1970-1987 saavuttaneet ensimmäisen suurtittelin viimeistään 21-vuotiaana 14 pelaajaa.
Juuri tällä hetkellä kiertueella on vain yksi alle 25-vuotias suurturnauksen voittaja. Alexander Zverev voitti ensimmäisen Mastersin 20v 0kk iässä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, kun hänestä listaykköstä povaa. Jahka sen tekee, niin nousee tuossa listalla siis paikalle numero viisi.
Kun Zverevin oheen povaa seuraavia listaykkösiä, niin pitäisiin edelleen hyvänä mittapuuna tuota 21v ikää, johon mennessä Mastersi olisi hyvä voittaa. Lisäksi eiköhän jatkossakin saada myös sellaisia nuoria pelaajia, jotka voittavat ensimmäisen GS:n ennen ensimmäistä Mastersia ja silloin puhutaan yllätysmestareista mitä suuremmissa määrin. Mutta tuo tilasto on toki oma lukunsa muutoinkin, koska onhan paljon GS-voittajia ja Mastersin voittaneita, jotka eivät ole koskaan listaykköseksi nousseet.
EDIT: tarkensin muutamia numeroita.
1 tykkäys
Saksalaiset nostaneet tänä vuonna monen pelaajan taholta rankingia merkittävällä tavalla.
Alexander Zverev s.1997
24-6…
Mischa Zverev s.1987
51-27…
Cedrik-Marcel Stebe s.1990
471-106…
Maximilian Marterer s.1995
176-124…
Yannick Hanfmann s.1991
317-133…
Oscar Otte s.1993
521-145…
Daniel Altmaier s.1998
404-230…
Siinä joitakin merkittäviä saksalaisia nousussa olevia pelaajia. Vielä taaempaa tietty myös Rudolf Molleker s.2000 on sellainen pelaajatyyppi, joka esim. ensi vuoden aikana voinee nousta vaikkapa yli 500 sijaa nykyiseltä 655 sijalta.
Kyllä kelpaisi olla saksalainen tennisfani näinä päivinä.
4 tykkäystä
Denis Shapovalov noussut nyt edellisen kuukauden aikana tilastollisestikin esiin monella eri tapaa.
US Openissa edennyt siis 3.kierrokselle juniori-ikäisenä. Näin tekivät junnuina GS-kisoissa myös muun muassa Novak Djokovic, Rafael Nadal ja Lleyton Hewitt.
Edellinen junnu GS-kisan 4.kierroksella on Marat Safin vuodelta 1998. Joten sellaiset panokset tilastojen puolesta Shapovalov vs Edmund ottelussa.
Edellinen junnu GS-kisan puolivälierissä on Michael Chang Ranskan avoimista vuodelta 1990. Chang on toki myös junnuna GS-voittaja vuotta aiemmin 1989. Lisäksi GS-kvartsipaikan vuodelta 1989 junnuna saavutti Goran Ivanisevic Australiasta ja samana vuonna Pete Sampras pelasi US Openin 4.kierroksella.
US Openissa edellinen junnu puolivälierissä on Andre Agassi syyskuulta 1988. Agassi syntynyt huhtikuussa kuten Shapovalov, joten Agassi oli tuolloin 18v 4kk aivan kuten Shapovalov nyt. Shapovalovin pitäisi Edmundin jälkeen kaataa Carreno Busta tai Mahut, jotta etenisi siis kvartsiin sitten Agassin ja Agassin semipaikan sivuaminen vaatisikin ehkäpä Cilicin kaatamista, mihin vielä vaikea uskoa, mutta ehkäpä tuo kvartsipaikka on otettavissa. Mentennisforumilla rohkeimmat puhuvat jopa jo junnun GS-finaalipaikasta ja GS-voitostakin tässä kisassa. Se olisikin sitten täysin paluu 1980-luvulle, kun sen tekivät silloin 1989 Chang (RG), 1985 Becker (W) ja 1982 Wilander (RG).
Nuorimmat mestarit US Openissa ovat:
19v 0kk Pete Sampras 1990
19v 6kk Oliver Campbell 1890
19v 10kk Richard Sears 1881
Joten kaksi nuorinta sadan vuoden välein ja alle parikymppisinä sitten 1800-luvun vain Sampras.
1 tykkäys
Aletaan olla varsin lähellä tilannetta, jossa koko miesten Top10 koostuu eurooppalaisista pelaajista. Ilmeisesti tuollaista tilannetta ei ole koskaan ollut. Korjatkaa, jos olen väärässä. Jos Goffin voittaa tänään, niin eurooppalaiskymmenikköä uhkaisi enää Querreyn finaalipaikka tai joko Schwatzmanin tai Andersonin turnausvoitto.
2 tykkäystä
Diego Schwartzman 170cm GS-kvartsissa. Milloin edellisen kerran nähty noin lyhyt pelaaja näin pitkälle edenneenä?
Olivier Rochus 168cm GS-kisojen 4.kierroksilla.
Arnaud Clement vuosituhannen alussa AO:n finaalissa ja pituus 173cm, mutta Argentiinan Schwartzman siis vielä lyhyempi.
Berasategui tuli mieleen, mutta on Schwartzmania pidempi. Sanon Harold Solomon, Ranskan avointen semifinalisti vuodelta 1980, ja mittaa 168cm.