Tilastot


#547

Eikö tuo 30 vuoden keski-ikä ylittynyt jo keväällä 2016?

Edit: ylittyi komeasti, pyöreästi 30,5 vuotta 25.4.2016:

Djokovic
Murray
Federer
Wawrinka
Nadal
Nishikori
Tsonga
Berdych
Ferrer
Gasquet

Ei siis ensimmäistäkään 1990-luvulla syntynyttä, vaikka elettiin vuotta 2016.

Ja kova vaihtuvuus kahdessa vuodessa, kun vain Federer ja Nadal ovat enää noista kymmenen joukossa.


#548

Tunteeko historia yhtään top10 pelaajaa joka olisi noussut top100 listalle ensi kertaa vasta 24-vuotiaana?

ATP8-10 ennätysrankingin pelaajista muutamat poiminnat.
Ensi kertaa sadan joukossa
Radek Stepanek 23v 7kk
John Isner 22v 10kk
Pablo Carreno Busta 22v 0kk

Ei liene kovin yleistä yhtälö, ensi kertaa sadan joukossa 22 tai 23v ja myöhempi ennätysranking top10 porukassa.


#549

Omista tilastoistani en löydä moista, enkä usko että takavuosiltakaan löytyy.


#550

Tuskin löytyy mutta ei liene mahdotonta, kun Stepanek pelasi jo 24v-kautta.

Martin Verkerk on myös hämmentävä. s.1978 ja nousi ensimmäisen kerran sadan parhaan joukkoon kesällä 2002, mutta lokakuussa syntyneenä oli vielä hieman alle 24v.
Vuotta myöhemmin eteni Ranskan avointen finaaliin mutta ennätykseksi jäi ATP14.

Mitä tuossa katselin niin ei näitä top10 pelaajia jotka nousseet 22-vuotiaana sadan listalle ole heitäkään paljoa.
Ruotsin 1996 Elias Ymer täyttää ensi viikolla 22v ja top100 rikkomatta edelleen. Ruotsissa hänestä toivottiin top10 pelaajaa vielä muutama vuosi sitten mutta tuskin enää. Mutta muutamat poikkeukset osoittavat ettei se mahdotonta olisi vielä sekin taso saavuttaa ja eiköhän tulevaisuudessa nämä “Carreno Bustat” yleisty.
Mutta että 24v sadan ulkopuolella ja silti top10 niin se on kova temppu jatkossakin. Eli joku 1994 pelaaja tällä hetkellä sadan ulkopuolella koko uransa tehnyt ja vielä kymmenen joukkoon. Liam Broady ja Luke Saville sekä Christian Harrison olivat muuten tuon ikäluokan kolme puhutuinta superlupausta 17v alle iässä. Mutta tuskin enää sellaista pistosta saavat että top10 joukkoon kipuaisivat ja tekisivät historiaa.

Se on lisättävä että ilman loukkaantumistaukoa Carreno Busta olisi saavuttanut top100 sijoituksen jo 20-21-vuotiaana ja Isner ilman yliopistopelejä.
Joten sellainen pelaajatyyppi joka tahkonnut 100+ sijoilla ilman näitä syitä (kuten Ymer) niin ei suoranaisesti vertaudu heihin.
Mutta oliko Stepanekin U23 tasolle joku selitys?


#551

Kuva päättyykin jo maaliskuussa 2014, ja melkoista nousua viitisen vuotta ja jatkuu.


#552

Kysytäänpä tällaistakin. Ainakin miesten osalta on ns. avointa aikakautta kestänyt nyt 50 vuotta. Voidaan sanoa, että yhtenä vuonna on vuoden lopun top10 ollut kaikkein tasokkaimmin miehitetty. Yksinkertaisena kriteerinä olisi se että kaikki kymmenikön pelaajat voittaisivat urallaan ainakin kerran miesten kaksinpelin GrandSlam- eli major-turnauksen.

Topten-listojahan on laadittu ennen tietokonerankkauksen aikaakin, jopa vuodesta 1913 lähtien mutta en usko toista tämmöistä löytyvän avointa aikaa edeltäviltä vuosiltakaan. Mikä vuosi?


#553

Lyhyt muistutus, että lavea voittajarintama top-10:ssä voi yhtä lailla kuvata huonoa tasoa, vrt. naistenniksen takavuodet.


#554

Vastaus taitaa olla 1992.


#555

Ilman muuta se on mahdollista mutta tuskin “yhtälailla”. En ymmärrä, miten joku rohkenisi sanoa, että semmoisena vuonna (miehet) pelurit sijoilla 11-100 olisivat vastavuoroisesti poikkeuksellisen kehnoja.

Kaksi topkymppiläistä olivat vain sen vuoden finalisteja mutta GS-voittajia muutaman vuoden päästä (Ivanisevic, Korda). Vasta 20-vuotias Krajicek joutui vielä odottamaan läpimurtoaan sijalla 10.

Courier, Edberg, Sampras, Becker, Chang, Lendl ja Agassi tuskin esittelyjä kaipaavat, ei nyt eikä edes ko. vuonna 1992. Onnittelut tietäjälle!

Mikähän muuten olisi tässä katsannossa heikkotasoisin vuosi? 2006 olisi vahvoilla. Toptenissä vuoden lopussa vain Federer, Nadal ja Roddick GS-voittajia.


#556

Puhuin siis yleisellä tasolla. Tuo top-10:hän on rautaa, ja peittoaa 2000-luvun puolivälin top-10:n; silloin ei nykyisen kaltaista big fouria, joka on syönyt lannistavalla tavalla muilta (sinänsä kovilta) pelaajilta titteleitä, kun kaiken lisäksi välineet ja alustojen kirjo kovissa kisoissa sekä näiden neljän yleisominaisuuksien soveltumisen alustalle kuin alustalle tekee suhteessa vaikeammaksi putkautella titteleitä tuon nelikon nenän edestä kuin suhteessa aikanaan muiden kärkien nenän edestä.

On vääjäämätön looginen lopputulos, että tenniksen kaltaisessa lajissa, jossa koko ajan on otettu löysiä pois ihmisten rajojen mittaamisessa, viimeisin vuosi on tasoltaan laajin - tai ainakin viimeiset vuodet - koskaan. Kun vertaa nykyisiä top-100-pelaajia kärkipäähän, onhan pelaajien ominaisuudet paljon lähempänä keskimäärin top-10-pelaajien vastaavia kuin 20 vuotta sitten.

Hieman inhimillisemmällä top-4:llä viimeisen 10 vuoden aikana meillä olisi pelaajia, joista puhuttaisiin samassa lauseessa Changin, Courierin sun muiden kanssa. Kun neljällä pelaajalla on melkein 90 Slam-finaalia plakkarissa, ja Masters-voittoja sellaiset 100, jo joku Wawrinkan 3 Slamia on mieletön temppu. Koeta tuossa ympäristössä tyypillisenä top-5-20-pelaajana tehdä itsestäsi edes 2 Mastersin voittajaa ja 1-2-kertaista Slam-finalistia.


#557

Onko Venäjällä ollut koskaan dubbeliexpertiä top50 listalla? Tshekillä näitä kymmenittäin historiassa. Täysin erinlaiset kulttuurit eri mailla tämän suhteen. Tshekkipelaaja kun siinä 22-24-vuotiaana huomaa junnaavansa 150-400 tasolla kaksinpelissä niin siirtyy menestyksekkääksi nelinpelaajaksi, ainakin ennen vanhaan.
Venäläinen kun huomaa ettei taso riitä kaksinpelissä niin lopettaa uransa.
Toki kyse myös pelityylien soveltuvuudesta ja siitä onko joukkuehenkeä. Jos maalta puuttuu esimerkkitapaukset niin sekin vaikuttaa.

Kuka tulee olemaan Venäjän historian ensimmäinen menestyvä dubbeliexpert… aika näyttää. Toista vastaavaa suurta tennismaata saatte etsiä jolta tällaiset puuttuvat. Venäjän kovan tason tennishistoria toisaalta melko nuorta verrattuna vaikkapa Tshekkiin ja moneen muuhun maahan.


#558

Tomas Berdych on tuosta hyvä esimerkki. 19 kertaa Masters-semissä, vain neljä kertaa finaalissa, ja se ainoa titteli nuorena miehenä Pariisista. Grand Slameissa yksi finaali, kuusi välierää ja kymmenen puolivälierää.


#559

Andrey Olhovskyn voi melkein sellaiseksi lukea vaikka kaksinpelissäkin nuorempana tuli jotain menestystä, esim. Courierin voitti Wimbledonissa kun Courier oli vielä Grand Slam-jahdissa.

Mikhail Elgin myös ihan pelkkä nelinpelaaja, vaikka ei ihan top-50:n sisäpuolelle yltänyt.


#560

Briljantti esimerkki selkeästi!


#561

Joskus miettinyt - isommin tarkistelematta kuten ei nytkään - Berdychiä sen jälkeen kun vakiinnutti kymmenlukumme alussa paikkansa kymmenen parhaan joukossa, siis miehen vähäistä turnausten määrää. Oliko mies laskenut, että kannattaa kisata lähinnä isoja kisoja eli keskittyä niissä tyrkyllä oleviin pisteisiin? Realistina funtsaili, että hyvä säilyttää paikkansa toptenissä (tai tarkemmin top8:ssa). Pisteitä tulee kumminkin niin paljon, että bigfourista joku tulisi aikaisintaan vasta kvartsi-vaiheessa, ja niillä pisteillä taitaa pysyä siinä seuraavassa ryhmässä suhteellisen vähäisellä kilpailemisella.

Ei siis halunnut keräillä tavallisten ATP-kisaturnausten voittoja ihan tietoisesti. Tämä on siis aika lailla mutu-pohdintaa. Uskoisin hänelle olevan ainakin GS-paikkoja 10-luvulla vähintään kvertseissa bigfourin jälkeen seuraavaksi eniten mutta ei siis ATP-turnausvoittoja. Fiksusti puntaroitu jos olen oikeassa ja/tai Berdych on oikeassa.

Sen sijaan olen aina ihmetellyt miehen tolkuttoman korkeata pallon nostoa. Mitä järkeä siinä? Jotenkin ymmärrän samapituusmittaisen del Potron saman synnin sitä kautta, että tämä on paljon massiivisempi ja siten syöttöliikettä on kiihdytettävä hitaammin maksimiinsa rasitus- ja loukkaantumisyistä. Ihan oikeasti del Potro siis tarvitsee enemmän aikaa, ja sitä saa korkealla nostolla. Voi olla että kevytrakenteisemmalla Berdychilläkin on syytä varoa vähän… en tiedä.

Samaan honkkelisarjaan Berdychin kanssa kuuluvalla Cilicilla oli aikoinaan vallan mahdottomasti luokille taivutettu selkäasento ennen räväkkää ojentautumistaan, mutta nyttemmin on luopunut noin äärevästä selän käytöstä. Onko Siperia opettanut? Jostain syystä yllättävän paljon noita korkeita nostoja edelleenkin näkee… Olisiko kaikkien aikojen suurin syöttäjä -ainakin kokoonsa nähden- edelleenkin Roscoe Tanner jonka jotkut väittivät jopa syöttäneen nousevaan palloon joka sentään taisi olla legendaa!


#562

Jos en väärin muista niin Goran Ivanisevic aloitti juuri syötöstä kun hän valmensi Marin Ciliciä. Goran mukaan syöttö oli heikoin lenkki Marinin pelissä.


#563


Dolgopolov syöttää nousevaan palloon?

#564

Ja Marinhan oli jo mielestäni ainakin kohtuu vahva syöttäjä ennen Goraniakin, siis tehoiltaan kun kova ykkönen ja teki kuitenkin kohtuu paljon läpisyöttöjä… MUTTA silti näin itsekin selkeää parantumista tuossa syötössä, Ivanisevicin tultua puikkoihin ja ainakin kakkonen parani selvästi muistaakseni… Tuohon yllä olevaan @Grinder viestiin niin myös Tipsy syöttänyt aina nousevaan palloon niin kauan kuin muistan, mutta noin nopeaa syöttöliikettä ei kyllä heti tule mieleen kuin dolgolla on.


#565

Henri Leconte


#566

Ohessa tämän hetken ikäjakautumat top 300 osalta. Naisten listalla ollaan keskimäärin 2 vuotta nuorempia.

image