Teeppä Sama top 200:lle, jos jaksat.
Villi veikkaus että miesten keski-ikä top kaks satasessa vieläkin korkeampi vaikka Ramirez - Hidalgo ei enää pelaakaan 
koska ihan mutulla top-100:ssakin vielä tosi paljon - 85 syntyneistä alaspäin siis vanhempia ikiliikkujia jotka tuntuneet olevan siellä aina, ja sitten naisissa koko ajan nousee nuorempana ja nuorempana tonne kärkeen kaiken maailman Bencicejä, Ostapenkoja sun muita… En ole muuten ihan varma, mutta mutulla sanoisin että miehissä top-100 on keski-ikä vanhempi kuin vaikkapa 100-200 sijoilla, koska tuolla top-200 aika paljon “nuoria” jotka jauhavat ch-tasolla ja tuntuisi että enemmän 90-luvulla syntyneitä… Nämä vain sitä omaa kuuluisaa “mutu tuntumaa” ja taskulaskin ei ole tällä kertaa kädessä 
Ennenkin palstan syöttöasiantuntija muistuttaa eräästä seikasta, niin kerron ymmärtäväni toki, että korkealta putoava pallo saa yläkierrettä ilman mailanlavan ylöspäin suuntautuvaa ylimääräistä liikettä (olkapää vaarassa). Eli suht. helposti saadaan kakkossyöttöön lisäpotkua, kirjaimellisesti! Mutta ei se selitä ykkössyötön korkeaa nostoa.
http://www.arielnet.com/videos/show/adi-vid-01080/espn-roscoe-tanner
Siinä Roscoen syöttö analysoituna voimien osalta sen ajan tekniikalla. Roscoe astuu jonkin sensorin päälle kun leipoo syöttönsä ilmeisesti nousevaan palloon.
Hyviä pohdintoa Berdickistä!
Muistaakseni viime viikon keskiarvo (miehet 100 parasta) oli 28 v 8 kk. Siinä on pientä tasaantumista mutta vain kasvun hidastumista verrattuna tennis28.com in neljän vuoden takaiseen grafiikkaan. Ei siis vielä ensi vuonnakaan sadan parhaan ikäkeskiarvo oikeastaan voi nousta 30:een, mutta mikä ettei vuonna 2020.
Tyypiillistä ja samalla ikävää on huomata, että mitä lähempänä kärkeä tarkasteltava ryhmämme on, sitä vanhempaa porukkaa. 1000 parasta olisivat keskimäärin vain 24-25 vuotiaita?
Näillä näkymin ollaan nyt melkolailla huippulukemissa keski-iän suhteen top100 listalla ja se voi nuorentua hieman nykyisestä 2020-luvun alussa.
Tämä johtuu siitä, että 1989-1994-ikäluokat eivät ole järin laajoja olleet, kun taas 1996-1997 muistuttaa jossain määrin takavuosien kovia ikäluokkia ja myös 98, 99 ja 00 vaikuttaa hyviltä.
Nyt on selvästi enemmän nuoria markkinoilla kuin vajaa kymmenen vuotta sitten. Tämä ei voi näkymättä keski-iän laskuna jossain vaiheessa.
Nyt keski-ikää pitävät korkealla todella laajat ja ennätysterävät ikäluokat ja kun aikanaan 90-luvun alussa syntyneet ovat samassa +30v iässä niin epäilen että löytyy samanlaista määrää konkareita huipulta.
MarkusK ei ihmisten mittasuhteiden arvioinnissa kyllä taida olla ihan parhaimmillaan. Millä ihmeen tavalla Potro on massiivisempi? Ei sillä että tällä massiivisuudella nyt olisi jotain väliä oikeastaan mihinkään.
Mutta siis palatakseni asiaan, niin Berdych on ehkä vahvajalkaisin pelaaja koko tourilla yhden kärähtäneen serbin jälkeen, siis todellakin massiivinen. Toki yläkropaltaan ovat DelPotron kanssa aika lailla samanlaisia, hintelältä näyttäviä, mutta vahvoja kuitenkin kun ottaa pituuden huomioon. Eivät turhaan siellä pidä mitään ylimääräistä lihasmassaa kun muutenkin noin pitkän ruhon liikuttelu on vaikeaa. Saatikka jos siellä olisi vielä turhia lihaksia. Delpotrosta oli viime kesänä treenivideota, jossa treenasi ilman paitaa fysiikkaa ja ei kyllä tosiaankaan ole mikään massiivinen, missään mielessä, vaikka tietenkin voimaa on vaikka kuinka, mutta se ei näy lihaksina noin pitkässä varressa, pitkää vartaloa täytyy pystyä liikuttelemaankin.
Laskin itse viime viikolla vain ne yli 28 vuotiaat top 200ssa ja niitähän oli paljon. Nyt kun katselin Ostravan CH:n pelaajalistaa, niin huomasin siellä monia nimiä jotka tahkonneet samoja kisoja jo 3-4 vuotta, joten kyllä se 200:n rajapyykki näyttää monelle olevan vaikea rikottava ja harva sen kai enää tekee yli 28 vuotiaana.
Chungilla tosi vahvat jalat kanssa. DelPo näyttää itselleni suhteellisen löysältä kynäniskalta.
Top 200:ssa ja Top 100:ssa miesten ja naisten keski-ikäero kasvaa.
Top 100:ssa miesten puolella keski-ikä 28,6±4,5 v (keskihajonta).
Näyttäisi olevan syytä pienimuotoiseen juhlaan! Miesten top100:n keski-iän jatkuva nousu näyttää pysähtyneen, koska kasvua 4 vuodessa 1 kuukaudessa (jolloin tennis28:n tilasto päättyy) vain pari kk. Edellisenä 4 vuoden jaksona nousua oli ollut kaksi vuotta, mikä olikin melkoinen määrä noin isossa tilastossa.
Pidän tuon graafin retroilmeestä.
1 tykkäys
Kattilaa pääsi kuitenkin hämmentämään Lleyton Hewitt. Ilmeisesti viime vuoden aikana on ATP-sivuilla pudotettu tuuma pois miehen mitasta.
Englanninkielinen wikipediakin on käyttänyt lähteenään ATP:tä mutta toteaa korrektisti lähteensä yhteydessä: retrieved 22 December 2016.
Niin siis siellä kun muuallakin Hewitt oli 5’11" tai 180 cm. Number one Hewitt olkoon kuitenkin sen pituinen sanokoon nykyinen ATP mitä tahansa.
Nuo ATP-profiilien mitat elää aivan omaa elämäänsä. Muistan vielä ajan ehkä vuoden 2006 kieppeillä kun Olivier Rochus oli 165 cm ja Ivo Karlovic 208 cm.
Muutamaa vuotta myöhemmin lukemat muuttui 168 cm ja 211 cm.
Aika moni pelaaja sai samaan aikaan +3 cm.
2 tykkäystä
Jos esim. pyöristyksessä vaihdettiin käytäntöjä pelaajien ollessa vielä aktiiveja, on vähän eri asia muutella mittoja kun aktiivivuodet ovat takana. Kaikkihan me painumme vähän kasaan iän myötä.
En oikein ymmärrä sitäkään, miksi ATP vaihtaa profiilikuvaakin niistä voittovuosista vanhojen äijien kuviksi. Loppukuva sitten hautakivestä vai…
Onkohan WTA:n puolella sama käytäntö?
Katselin Tuomas Ketolan uran alkutaivalta. En muistanutkaan että Ketola pelasi Ranskan avointen karsinnoissa jo keväällä 1994 pari kuukautta päälle 19-vuotiaana, eli samassa iässä kuin Ruusuvuori on nyt.
Ketola pääsi tuossa iässä GS-karsintoihin kun oli huhtikuussa 1994 sijalla ATP292.
Ketola aloitti 19v-kautensa tammikuussa ATP-karsinnoilla Uudessa-Seelannissa ja pelasi koko kevään lähinnä CH-tasolla, joskin ilman menestystä.
Ajat oli toiset, mutta oli Ketolan asema tuolloin keväällä 1994 ikäluokassaan 1975-syntyneissä samaa noin sijan kymppi tasoa kuin nyt on Ruusuvuoren taso 1999-syntyneissä.
Ketolan urasta erottuu selvästi se usealla pelaajalla nähty noin kuuden vuoden ajanjakso. Ketolalla parhaat vuodet olivat 1997-2003 ja oli hänkin vielä 1994 kaukana parhaista vuosista.
1998 ennätys ATP130 saavutettu kuitenkin melko nuorena 23-vuotiaana, josta voisi päätellä että olisi ollut kaksvitosena mahdollisuus sadan joukkoon parhaalla mahdollisella tavalla kehittymällä.
Ketola napsi CH-voittoja sieltä täältä mutta ei osunut riittävän monta samalle 12kk ajanjaksolle jotta sadan joukkoon olisi kivunnut.
GS-pääsarjoja ja muutama ATP-kvartsi kuitenkin.
1 tykkäys
Ketolan syöttövuoropelaaminen oli tavallaan liian vaikeata. Hyvin matalan noston jälkeinen ryntääminen verkolle kahden käden rystyotteineen vaati kaikkien osa-alueiden briljanttia yhteensovittamista “tiukassa aikataulussa” . Jos nosto ei mennyt kohdilleen, niin vaikeata sitä oli kompensoida pelaamalla sen pisteen lopun paremmin. Nostonhan toki voi uusia, mutta sekin päätös pitää tehdä hyvin pikana.
Myös s&v-taktiikan toteutustapaan vaikuttaa mm. palautuksen korkeus ainakin rystypuolen tilanteissa (yhdellä vai kahdella kädellä). Automaattista toki, mutta joskus jotain päätettäväkin ja nopeasti!
Tuo vaativa paketti ei aina varsinkaan ratkaisevissa tilanteissa pysynyt riittävän hyvin kasassa, vaikken Ketolan peliä paljoakaan ole nähnyt. Pari sanaa aiheesta kyllä vaihtanut mutta en muista vastauksia!
Tuo liikakiireen makuinen syöttövuoropelaaminen ei tietenkään ole omiaan kehittämään peluria kärsivälliseksi jauhajatyypiksi jonkalaista ainakin ajoittain vastaanottopuolella tarvitaan.
Ch-voitot tulivat muistaakseni idässä, ja pisteet pieniä. Yleensä kyllä eurooppalaisen ch-kisan voittaja ainakin jossain uransa vaiheessa on sadan joukossa.
1 tykkäys
Kanada taitaa olla ainoa kova tennismaa jossa ei ole järjestetty koskaan(?) massakentällä kansainvälistä kisaa.
Kanadan tennisliitto heräsi tähän seikkaan vuonna 2011, sekä siihen että heidän pelaajat siihen mennessä olivat massalla täysin kuutamolla ja muiden maiden pelaajat olivat monipuolisempia koska treenasivat junnusta pitäen massallakin ja massa on alustana sellainen jossa oppii lyöntien koko kirjon josta hyötyä myös muilla alustoilla tietyissä tilanteissa.
Luin aiheesta artikkelin Kanadan mediasta. Sinne rakennettiin vuonna 2011 paljon lisää massakenttiä.
Vuonna 2011 Denis Shapovalov oli 12v ja Felix Auger-Aliassime 11v ja heitä alettiin ajamaan massalle sisään aivan toiseen tyyliin kuin aiempia kanukkijunnuja.
Tulokset ovat nähtävillä. Näitä ei voi millään muotoa kutsua yksipuolisiksi pelaajiksi ja katsokaa kuinka suuri ampaisu ja kierteet on kummankin lyönneissä ja tuskin olisi ellei Kanadan liitto olisi 2011 panostanut massatreeneihin.
Oli se Shapovalov aika massapeto jo 2015 junnujen Davis Cupissa ja Auger-Aliassime voittanut kaksi CH-titteliä nimenomaan massalla ja sillähän alustalla paljon pelaa.
Niin ne ajat muuttuu, mutta saa nähdä milloin Kanadassa järjestetään ammattilaiskisa massalla ja tulisivat silläkin mittarilla muiden maiden tasolle.
Tai noh, ei niitä massakisoja briteissäkään kovin paljon ole, mutta muistaakseni joku Future joskus järjestetty.
1 tykkäys
Aiheeseen liittyen - Roger Federer treenasi junnuna massalla vuosittain 6-7kk, eli vähintään puolet vuodesta ja joskus ylikin.
Massalla pelataan Sveitsissä ainakin 6kk huhtikuun alusta syyskuun loppuun ja mahdollista myös maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin massakausi 7kk.
Muistan Henri Laaksosen jonkun sosiaalisen median päivityksen muutaman vuoden takaa kun lanasi massakenttää Sveitsissä 13.pv maaliskuuta tms.