Tilastot

Hetkeen en ole päivittänyt, mutta koska Maden tilastossani näkyy, niin sanoisin 17.

Kei Nishikori JPN ATP-4
Benoit Paire FRA ATP-18
Steve Johnson USA ATP-21
Martin Klizan SVK ATP-24
João Sousa POR ATP-28
John Millman AUS ATP-33
Donald Young USA ATP-38
Peter Gojowczyk GER ATP-39
Radu Albot MDA ATP-39
Aljaz Bedene SLO ATP-43

Iñigo Cervantes ESP ATP-56
Alejandro Gonzalez COL ATP-70
Thomas Fabbiano ITA ATP-70
Prajnesh Gunneswaran IND ATP-75
Thomas Schoorel NED ATP-94
Andrej Martin SVK ATP-98
Yannick Maden GER ATP-99

Näistä vain kahdella ennätysranking on saavutettu alle 25-vuotiaana. Osaatteko tarkistamatta sanoa keillä? Ja missä ikäluokassa on jo varmistunut, ettei kenenkään sadan joukkoon yltäneen ennätys ole saavutettu alle 25-vuotiaana?

2 tykkäystä

Syyskuun puolenvälin listalta 2001 löytyi tällainen 20vee kuusikko väliltä 101-200.

Davydenko, myöhemmin ATP3
Dent, myöhemmin ATP21
Nieminen, myöhemmin ATP13
Volandri, myöhemmin ATP25
Fish, myöhemmin ATP7
Melzer, myöhemmin ATP8

Ruusuvuori tällä hetkellä aivan kuin nuo 1981-syntyneet olivat samassa uravaiheessa.

2 tykkäystä

Nykyinen ATP5 Daniil Medvedev oli kolme vuotta sitten 20-vuotiaana syyskuun alussa ATP156 ja aloitti 20v-kauden 300+ sijoilta.

Ruusuvuori seuraavalla listalla mahdollisesti suunnilleen samoilla sijoilla mikäli muutamia otteluja voittaa tällä viikolla.
Medvedevin CH-finaalit oli kolme vuotta sitten 1-1=2kpl, kun Ruusuvuorella nyt 2-1=3kpl.

Medvedev tunnettiin tuohon aikaan 1996 porukan ysinä, kun Emil on 1999 porukan seiska.
Kolme vuotta myöhemmin Medvedev 1996 poppoon nro. 1.

3 tykkäystä

Metukan etuna kai epäortodoksinen pelityyli, jolla aiheutetaan normaalista poikkeavia haasteita huippupelaajille, jolloin isoja päänahkojakin irtoaa herkemmin?

Italian Matteo Berrettini saavutti 18v 7kk iässä ITF52 junnurankingin joulukuussa 2014.
Eero Vasan junnuennätys kuukautta myöhemmin sama ITF52.

Berrettini oli junnujen GS-karsintapelaaja maksimi-iässä.
2014
AO karsintojen kautta MD 2.kierros
RG karsintojen kautta MD 1.kierros
Wimb. karsintojen kautta MD 2.kierros
USO karsintojen kautta MD 3.kierros

Kukaan ei taatusti puhunut tuolloin hänestä tulevana starana.
Nyt 5 vuotta myöhemmin miesten US Openin semifinaalissa ja jopa ATP top10 vaikuttaa mahdolliselta.

2 tykkäystä

Eikös nämä kaksimetriseksi kehittyneet noin laajemmaltikin joudu viivyttelemään tasolleen pääsyssä? (Zverev poikkeus, Tomic kai myös)

Onhan ehkä totuttelemista enemmän isoon kroppaansa verrattuna junnu- tai teiniaikaiseen varteensa.

Tässähän taitaa piillä myös etu esim. Schwartzmanille. Tiedostaakohan?

Bianca-Serena. Ikäeroennätys kaksinpelin loppuottelussa GS tasolla?

Nti Lenglen, 20 v, voitti rva Lambert-Chambersin, 40 v, Wimbledonissa vuonna 1919. Samoin vuotta myöhemmin.

1 tykkäys

1999 Andrei Medvedev hävisi 24-vuotiaana GS-finaalin Agassille erin 2-3 ja oli urallaan parhaimmillaan ATP4.

2019 Daniil Medvedev hävisi 23-vuotiaana GS-finaalin Nadalille erin 2-3 ja on toistaiseksi uran parhaassa ATP4.

3 tykkäystä

Vieläkin suurempi ero löytyy US Openista.

Sattuneesta syystä rupesi askarruttamaan miesten GS-finaalit, erityisesti 5-eräiset. Sunnuntaina pelattiin 207. avoimen ajan finaali joka samalla oli 40. viisieräinen.

Nadal voitti viidennen erän lisäksi 1. ja 2. erän. Se on ollut kolmanneksi suosituin kombinaatio (7 tapausta 40:stä). Eniten on ottelun voittanut voittanut voittoeräkombinaatiolla 2. ja 3. sen viidennen lisäksi. Järjestys kokonaisuudessaan: erät 2 ja 3, 10 finaalia; 13, 9; 12, 7; 14, 5; 24, 5; 34 neljä tapausta.

Tuossa ei kai vielä mitään kummallista mutta… 40 viisieräisessä on voittaja voittanut näitä muita kuin viimeisiä eriä siis 80 kertaa. 1 erän 21 tapausta, toisen 22, kolmannen 23 ja neljännen erän 14 kertaa. Kääntäen sama: Finaalin hävinnyt on voittanut neljännen erän peräti 26 kertaa, kolmannen 17, toisen 18 ja ensimmäisen 19 kertaa. Molemmillahan on sama määrä, puolet voitto- ja häviöeriä kun viidettä ei huomioida.

Nuo kolme ensimmäistä erää ovat voittajan kannalta kuta kuinkin yhtä “helppoja” (26…29% 80:sta) mutta miksi neljäs erä on selvästi muita vaikeampi voittaa, koska voittanut voittanut vain 17.5% neljänsistä eristä. Hävinnyt sen sijaan 32.5%! En ymmärrä. Pystyykö joku löytämään selityksen? Onko tässä joku konkelo, jota en vaan millään…

2000-luvulla on voittaja hävinnyt viisieräisen finaalin neljännen erän 12/14 eli 86-prosenttisesti.

1 tykkäys

Vastustaja on epätoivoisempi, heittäytyy aivan kertakaikkisen kaikkensa antaen ja taas 2-1 johtava tietää että on minulla se 5. erä vielä? 2-1 johtava saattaa kokea, että “jos annan kaikkeni ja häviän tämän erän, ei ole tarpeeksi paukkuja viidenteen”, kun taas 1-2 häviöllä oleva ei voi moista miettiä kun joka tapauksessa häviäisi ottelun voittamatta 4. erää.

En näe äkkiseltään muuta selitystä kuin: epätoivo+heittäytyminen “zero fu*ks given” vs. “tän voi hävitä, vaikkei kannata sinänsä; ehdin iteroida peliäni ja oloani viidenteen jos tarpeen ja olla entistä kovempi siinä”.

EDIT: kirjoitettu kokouksesta kiireellä multi taskingilla :D.

Harva ehkä tietoisesti tuollaisia miettii, mutta vaistot ohjaa pelaajia hieman erilaiseen toimintaan eri lähtökohdista 4. erässä.

Momentum shift. Se johtuu pääasiassa pelaajien keskittymiskyvystä. Harva pelaaja pystyy keskittymään huipputasolla pitkiä aikoja, kuten esimerkiksi kahta erää putkeen. Neljännen erän voittaja saattaa kokea hyvänolontunteen, joka saa kolauksen viidennessä erässä.
Jos pelaajien fyysinen jaksaminen selittäisi tuloksen, niin luulisi neljännen erän voittajan olevan todella vahvoilla viidennessä.

"2-1 johtava saattaa kokea, että “jos annan kaikkeni ja häviän tämän erän, ei ole tarpeeksi paukkuja viidenteen”, "

Äkkipäätänsä ajateltuna se neljännen erän tuolla logiikalla häviävä mutta ottelun voittava ei oikein voisi olla suurvoittaja. Neljän erän finaaleja on ollut kuitenkin kaksinkertainen määrä, 78. Eihän tuolla mentaliteetilla olisi tullut niitä slameja nelieräisissä juurikaan. Niitä kuitenkin lienee miltei kaikilla GS-voittajilla enemmän kuin viisieräisiä. Kolmieräisiä finaaleja on muuten ollut 89.

Varmuudeksi: minä en ainakaan selittänyt fyysisellä jaksamisella tulosta, vaan tuolla “epätoivolla” kaivaa kaikki koneesta selkä seinää vasten ollen, toisella kun on bufferia hävitä erä ja koittaa viidennessä all-in.

Tuo oli sivulausepohdintaa; oleellisin pointtini edellisessä viestissäni (ja mitä kirjoitin ekaan viestiini). Tosiaan kokouksesta suolsin, mutta halusin heti kirjoittaa jotain.

Äskettäin pelattiin USOssa ensimmäinen viisieräinen finaali seitsemään vuoteen. (10 vuotta on siitä kun viimeksi erätilanteesta 1-2 on noustu otteluvottoon.) Pari kuukautta aikaisemmin pelattiin viisieräinen myös Wimbledonissa. Molemmissa häviöllä ollut otti neljännen erän nimiinsä, mutta hävisi kuitenkin viidennen erän ja samalla ottelun.

Onkin herännyt kysymys, olisiko neljännessä erässä jotain erikoista, joka panee altavastaajan ylittämään tasonsa ja/tai paremman (ainakin siinä ottelussa) menettämään keskittymistään voiton jo selvästi olevan näköpiirissä. USO voitettiin kolmen erän yhdistelmällä 125 ja Wimby 135, joka on yleisin yhdistelmä (10 tapausta).

Viisieräisiä GS-finaaleja on ollut 40 kpl. Näistä selvä enemmistö, 26 on voitettu voittoeräyhdistelmillä joihin ei ole kuulunut neljättä erää. Jäljellejääneet 14 on voitettu jollakin muulla eräyhdistelmällä eli 145, 245 tai 345. Aivan omassa sarjassaan on Wimbledon jossa viisieräisiä finaaleja on ollut tuplasti verrattuna muihin ja 13 (saman verran kuin muissa yhteensä) niistä on voitettu ilman neljännen erän voittoa. Sitä tapausta (Wimbledonin kolmesta ensimmäistä erästä on voitettu kaksi erää viidennen lisäksi) on siis joka kolmas viisieräinen kaikista GS-finaaleista (13/40). Neljännen erän kanssa voitettuja on vain kolme.

Jättämällä Wimby (13-3) laskuista niin kolmen muun majorin tulos olisi ei-neljänsien erien hyväksi 13-11. Aika lähellä tasapeliä. Ainoastaan Wimbledon jää siten mysteeriksi. Mitähän siellä on tapahtunut?

On kymmenen nimeä, jotka ovat kasvattaneet Wimbyn viisieräisten määrän yli tilastotodennäköisyyden verrattuna muihin majoreihin voittamalla lopullisen voittajan neljännessä erässä. Kaikki ovat nimekkäitä ja useimmat jopa moninkertaisia GS-voittajia: Federer, Roddick, Nadal, Rafter, Ivanisevic, Becker, McEnroe, Connors, Nastase, Rosewall.

Heidät ottelussa voittaneet eivät ole tietenkään pekkaa huonompia: Djokovic, Sampras, Agassi, Edberg, Borg, Smith, Newcombe. Lisäksi Federer, Nadal ja Ivanisevic esiintyvät molemmilla listoilla. Neljännen erän viisieräisistä on voittanut mestari Federer kolmasti ja Ivanisevic kahdesti. Muut vain kerran. Mutta onhan mestari voittanutkin ilman sitä neljättä erää kahdesti Wimbledonissa. Sen on tehnyt kaksi muutakin suurpelaajaa: Djokovic ja Borg.

Kaivetaanpa tähän niitä Wimbledon otteluita, jotka olivat tavallaan ylimääräisiä verrattuna kolmeen muun majorin tilastoihin.

WIM19
Voittaja Djokovic voitetuilla erien järjestysnumeroilla 135. Viidennessä erässä Federer sai omassa syötössään peräkkäin kaksi ottelupalloa, jotka hävisi. Käytössä oli ensimmäistä kertaa tie-break-ratkaisu viidennessä erässä. On ilmeistä että ilman sitä F olisi ollut myös jatkossa lähempänä voittoa. Olihan D voittanut ottelussa jo kaksi tb-erää. Tilastoihin pääsi “väärä” voittaja, ja ottelu olisi pitänyt voittaa erillä 245. Kaikkien aikojen ensimmäinen viisieräinen finaali, joka ratkaistiin tie-breakilla, saatiin kuitenkin tilastoihin vihdoin. USOssa on yritetty sitä jo puoli vuosisataa!

WIM14
Voittaja Djokovic voittoerillä 235 Federeristä. Neljännessä erässä D pääsi syöttämään otteluvoitosta ja lisäksi ottelupallon Federerin syöttäessä. Ei onnistunut. Ja poistetaan tästä tilastosta yksi viisieräinen. Todellisuuden voitetut finaalit ilman neljännen erän voittoa ja neljännen kanssa (13-3) on kahden vähän viilatun finaalin jälkeen 11-4.

WIM09
Voittaja Federer voittoerin 235 Roddickista. Viides erä isoin geiminumeroin 16-14, ja jossa Roddickilla kaksi murtomahdollisuutta. Ei onnistunut. Roddickin ei voi sanoa herpaantuneen neljännen erän voitostaan.

WIM08
Voittaja Nadal voittoerin 125 Federeristä. Federer pelasti kaksi erä- ja ottelupalloa neljännen erän tie-breakissa selvittäen itsensä viidenteen erään, joka 9-7 Nadalille. Muunnetaan tässä nelieräiseksi. Tilanne 10-4.

WIM07
Voittaja Federer voittoerin 135 Nadalista. Kaksi viimeistä erää ristiin 2-6, 6-2. No comments.

WIM01
Voittaja Ivanisevic voittoerin 135 Rafterista. Viides erä 9-7. Neljännessä erässä I taisi olla yrittämättä ihan parastaan mutta ei kai se ole kielletty.

WIM98

Voittaja Sampras voittoerin 235 Ivanisevicista. Aikakautensa parhaat syöttäjät kai uuvuttivat itsensä kahdessa ensimmäisessä tie-breakiin päättyneessä erässä. 5. erä jo 6-2 Samprasille.

WIM92

Voittaja Agassi voittoerin 235 Ivanisevicista. I ei antanut neljännessä mahdollisuuksia (6-1). A:n sanoin: “Ivanisevic nousee neljännessä erässä ja tuhoaa minut. Olen saanut kroaatin suuttumaan. Sen ansiosta hän menettää vain kourallisen pisteitä. Tässä sitä taas mennään (häviämään).”

WIM90

Voittaja Edberg voittoerin 125 Beckeristä. B tuli kahden selvästi hävityn erän jälkeen takaa tasoihin, ja menetti hyvän kirin jälkeen viidennen 4-6.

WIM80

Voittaja Borg voittoerin 235 McEnroesta. Kuuluisassa neljännen erän tie-breakissa B:llä useita erä- ja ottelupalloja. Ei onnistunut voitto vielä siinä. Voidaan kuitenkin tässä siirtää se nelieräisten finaalien joukkoon. Tilanne 9-4.

WIM77

Voittaja Borg voittoerin 235 Connorsista. Neljännessä erässä B:llä kuitenkin hävitty murtopallo 4-4:ssä, jonka jälkeen oman syötön voitto olisi ratkaissut ottelun nelieräisenä. Niin ei siis käynyt, joten annetaan olla viisieräisenä.

WIM72

Voittaja Smith voittoerin 235 Nastasesta. No comments.

WIM70

Voittaja Newcombe voittoerin 235 Rosewallista.

Loppupäätelmiin: Niiden viisieräisten ottelujen määrä jossa ei ollut voitosta huolimatta voitettu neljättä erää väheni neljällä. Kolmessa tapauksessa ottelussa jo voitossa neljännessä erässä kiinni ollut joutui kuitenkin pelaamaan sen viidennenkin erän jonka voitti. Vain kerran neljännen erän voittanut olisi ansainnut viidennenkin erän voiton. Kuvaa viimekesäisen suuren finaalin ainutkertaisuutta.

13-3:ni muuttui vain 9-4:ksi kun esim. USOssa se oli 5-4 ilman sen kummempia syynäyksiäni. Muuten, nuo ‘3’ voittajaa jotka siis selvisivät 1-2 pälkähästä voittamalla kaksi viimeistä erää olivat v. 71 Newcombe Smithista, v. 79 Borg Tannerista ja v. 82 Connors McEnroesta. Connors joutui pelaamaan veitsi kurkulla neljännen erän tie-breakin jonka voitti 7-5.

Wimbledon on eri kisa kuin muut!

3 tykkäystä

Moni varmasti muistaa 20v Marcos Baghdatisin tuhkimotarinan Australian avoimissa 2006. Eteni GS-finaaliin rankingilla ATP54.
Katsoin Baghdatisin tilastoja edeltävältä kesältä ja syksyltä 2005. Voitti yhden CH-tittelin keskikesällä ja lisäksi kaksi CH-semiä. CH-kisoissa heikompi kuin nykyinen 20v Ruusuvuori. Molemmat hävisi syyskuussa Ranskan kisan kvartsissa.
Baghdatis tosin putkautti lokakuun lopussa Baselin ATP-finaalipaikan 80+ rankingilla ja se oli esimakua parin kuukauden päästä GS-finaalista vaikka CH-kisoissa oli syksyllä tasoa semi.

1 tykkäys

Vain ATP- ja GS-finaali oli vuoden vaihteessa varsinaisia saavutuksia Baghadiksella + alempia kisoja. Niiden pisteiden ansiosta elokuussa 2006 pääsi kuitenkin ennätysrankiinsa, #8.

Myöhemmin tuli ATP-voittojakin, mutta rankiennätykseksi jäi tuo kahdeksan, nollan ATP-voiton ajalta.

Kyllä se aika uniikki tulos on, että ilman ATP-voittoa pääsee top10:een joka sanalla jää ennätykseksi vaikka voittoja tulisikin myöhemmin! Voiko niin kellekään muulle enää käydä?

1 tykkäys

Lisää vertailukohtia.
Ruotsin 20v Magnus Norman s.1976 oli elokuussa vuonna 1996 ATP141. Voitti elo-syyskuussa kaksi CH-titteliä murskaluvuin. Lokakuussa Tukholman ATP-semi. Ranking pyöri 20v-kauden lopussa sijan 100 tienoilla.
Neljä vuotta myöhemmin 24-vuotiaana Rooman Mastersin voitto ja Ranskan avointen finaali, sekä ranking ATP2.
Näitä vastaavia löytyy vaikka kuinka paljon. On aivan yleistä että top10 pelaaja majailee 20v-kaudella vielä 100+ sijoilla. Eihän Emil ole enää kovin kaukana edes Grigor Dimitrovin 20v-kauden 2011 rankingeista. Tosin Grigor alkuvuoden CH-voiton jälkeen tarpoi tuossa iässä ATP-kisoissa alkukierroksilla ja sen vuoksi ranking junnasi nippanappa sadan joukossa. ATP3 sijan kuitenkin myöhemmin saavutti ja megalupauksena pidettiin.

Dominic Thiem oli näemmä 20-vuotiaana syyskuun lopussa vuonna 2013 sijalla ATP149.

2 tykkäystä