Tenniksen alkuajoista lähtien on eri tahoilla ja tasoilla mietitty, voiko nainen voittaa tai edes panna kunniakkaasti hanttiin miehelle. Valtavaa huomiota sai osakseen vuonna 1973 maailman parhaimmistoon kuuluneen 29-vuotiaan Billie Jean Kingin ottelu entistä mestaripelaajaa, 55-vuotiasta Bobby Riggsiä vastaan.
Tuossa taannoin kun 2-metriset tennispelaajat rupesivat pärjäämään, vaikkei vieläkään taida kukaan kakkosella alkavan senttipituuden peluri olekaan GS-kisaa ainakaan yksinpelissä voittanut, niin juolahti mieleen: Miksei ainakin ammattilaistenniksessä voisi olla vuodessa joitakin UNISEX-kilpailuja?
Näissä turnauksissa olisi miehille kokorajoituksensa, mutta naisiahan ei juuri ole yli 190 cm, joten pääsisivät rajoituksitta.
Jotta kaksinkamppailuissa naishenkilö vs mieshenkilö ei syntyisi nykymitalla katsottuna pienikokoisten miesten jonkinlaista lohdutus- tai säälisarjaa, on selvää että pituusraja on oltava riittävän korkea (sirkustunnelmakin vaanii). Myös välisarjan tenniksestä puhuminen olisi jotenkin halveeraavaa.
Mikä olisikaan parempi nimi kaavailemalleni UNISEX-tennikselle kuin maailman toiseksi suurimman tennispelaajan nimikkosarja: Rod Laver. Miesten pituus ei saisi ylittää Rod Laverin mittaa, 174 cm. Näitä Rod Laver -turnauksia voitaisiin pitää esim. Davis Cup -viikkoina, sillä nykyisin vain aniharva ei ylitä tuota entisen mestaripelaajan mittaa.
Suuressa “sukupuolten taistelussa” 164-senttinen sitten voitti kuin voittikin 170-senttisen 3-0 silloin 45 vuotta sitten.
Miehillä on testosteronia luonnostaan, naisilla se olisi dopingia.
Miesten satasen ME on 9.6, naisten 10.x.
Voimaa ja nopeutta on testosteronikylvyn ansiosta paljon enemmän miehillä. En tiedä vaikuttaako myös lihaskoordinatioon, luultavasti kyllä.
Siinä mielessä aloitus on järkevä että tenniksessä (ja golfissa) naisten ja miesten ero huipulla on pienempi kuin muissa palloilulajeissa.
Tenniksessä naisten WTA 1 voisi ehkä jopa pärjätä miesten ATP 500-1000?
Jos ajatellaan joukkuepalloiluja, ei varmaan naisella edes 10.000 joukkoon juuri mahdollisuuksia.
jääkiekossa ehkä 5000-10.000 joukkoon?
NHL+KHL yhteensä yli 1000 pelaajaa, lisäksi ammattilaispääsarjat ainakin Suomi, Ruotsi, Tsekki, Slovakia, Sveitsi, Saksa = 500 pelaajaa per maa = yhteensä 4000.
Kakkossarjoissa ehkä, eikös Mestiksessä ole ollut naisia?
täysin mahdottomia 10.000 joukkoon naisena jalkapallo, koripallo, lentopallo, käsipallo? Jne.
Patrik Niklas-Salmisen ranking on 1000+. Vaikea nähdä, että Patrikilla olisi ongelmia voittaa edes naisten parhaita. Miehissäkin taso on laajentunut vuodesta 1998, ja tuo ero fysiikassa on aika iso yhä edelleen.
Testosteronikylpy vaikuttaa myös kokonaisvaltaisesti aivoihin ja aiheuttaa suuren osan eroista miesten ja naisten aivojen välillä. Miehillä on sen johdosta luonnostaan yleensä kovempi kilpailuvietti ja voitontahto. Yleisesti ottaen miehillä ei ole etu vain fyysisellä, vaan myös henkisellä puolella.
Naiset ovat yleensä alttiimpia sille, että tunteet ja tunnetilojen vaihtelut pääsevät vaikuttamaan suoritukseen, ja ailahtelua otteluiden sisällä tulee enemmän kuin miehille. Sen kyllä näkee, jos vertaa WTA-otteluita ATP-otteluihin.
Tuo Universal Tennis on mielenkiintoinen.
En osannut katsoa pelaajien numeroita sieltä… voisihan tsekata ketä miehiä on Serena Williamsin tasolla, ja mikä ATP heillä on.
Itseäkin kiinnostaisi harrastelijapuoli … jos olen ollut aikaan B1 Suomessa (+1 vanhalla listalla, 1990-luvulla) mitähän se vastaisi?
Aaro Pöllänen 13,17 eli about jos on miesten ranking, niin pärjää WTA-kärjelle.
B1 voi tarkoittaa nousevaa junioripelaajaa tai sarjaseniorimatseilla rankingia ylläpitävää pelaajaa, mutta nopealla haulla se vaikuttaisi olevan UTR8-10.
Arbitro: “Juuri tätähän John McEnroe yritti kertoa, mutta hänet haluttiin vaientaa melko tehokkaasti.”
Muistetaan kuitenkin, että useimmissa pallopeleissä (joukkuelajeissa) paras nainen ei olisi edes 10.000 joukossa, tenniksessä siis kuitenkin ATP 2000 tms., eli lähempänä.
Jos maailman parhaat jalkapallonaiset yrittäisivät Suomen mestaruussarjassa, joissa pelaa kuitenkin kai 200 miestä, luulen että eivät pärjäisi. Vaikka Suomen jalkapallo on aika heikkoa kansainvälisesti.
Puhumattakaan lajeista joissa pituus ratkaisee enemmän, kuten koripallo, lentopallo, käsipallo.
Sen sijaan jos Serena Williams tulisi tenniksen miesten SM-kisoihin, voisi voittaa matseja. Eli olisi paljon korkeammalla Suomen listalla kuin 200.
Golfissa on keskusteltu asiasta ja naisammattilainen on joskus (muutaman kerran) saanut villin kortin miesten kisaan, ovat pärjänneet huonosti. Niissä on noin 150 osallistujaa.
Uskoisin että golfin naishuiput voisivat olla miesten top 500?
Kyllähän golfissakin voimalla on merkitystä, miesten kentät on viritetty niin että avaus täytyy pystyä ilmassa > 250 m, tarkasti, siis ettei tarvitse edes repiä täysillä.
Moottoriurheilussahan on ollut naisia miesten huippusarjoissa, rallissa se ranskalainen (oliko nimi Michelle Mouton?) ja kiihdytysautoissa suomalainen “Euroopan nopeimmin kiihtyvä nainen”, en nyt muista nimeä. Ja eikös moottoripyörissäkin ollut joku. Eli nämä ovat olleet top-30 joukossa?
Onko nyt sitten keksitty ties kuinka mones numeroihin perustuva luokittelujärjestelmä? Ainakin tennisliitto rummutti kovasti joskus vuosituhannen vaihteessa ITN:ää joka oli taustaltaan eurooppalainen, mutta tuntui että amerikkalainen NTRP eli vahvemmin siihen aikaan. Samantyyppistä verbaalista eri osa-alueiden kuvaamista molemmat olivat, mutta lopulliset numerot täysin yhteismitattomat: toisessa mitä suurempi sen parempi toisessa just päinvastoin.
Onko UTR:ssä joku viisasten kivi, jolla saadaan tasaväkisiä kaavioita vaikka pelaajat molempia sukupuolia “vauvasta vaariiin”? Ei semmoista voi olla! Aina on joku hurjassa kehittymisvaiheessa tai toisaalta melkein yhtä hurjassa taantumisvaiheessa.
Mittauksia pitäisi tehdä kerran kuukaudessa… Kenen intressistä silloin olisikaan kysymys, ei ainakaan Taavetti Tavallisen jonka tekee mieli mitata itseään lajitovereita vastaan silloin tällöin vaikkapa C-kisassa (?).
Hauskana ajatuskokeena voisi ajatella “tennisturnauksen” järjestämistä ilman kaaviota. Tennis voitaisiin siirtää osaksi suurta tulosurheiluperhettä…
Voisi sitten kiikkustuolissa muistella lapsenlapsilleen: " Mäntsälän turnauksessa joskus 20-luvun lopulla vaari oli kovassa vedossa. Tein silloin jopa uuden kenttäennätyksen, joka säilyikin parikymmentä vuotta… Oliko se jotain 18.63 tai ainakin niillä main."
Ideani ydin on kuitenkin siinä, etteivät tenniksestä innostuneet pojannaskalit heittäisi hm. kirvestä kaivoon huomattuaan 12-14 -vuotiaina että ei tule mitään, mä jään liian pätkäksi tennikseen kun toi makekin jo voittaa mut vaikkei sillo pallosilmää ollekaan!
Kun unisex-sarjan naiset olisivat suurelta osin toistakymmentä cm miehiä kookkaampia, ja osumakohta syöttöpalloon parikymmentä senttiä ylempänä merkitsee se melkoista tasoitusta. Parhaat miehethän ei kisaan pääsisikään. Veikkaan nykyisestä top100:sta mitat “täyttäviä” olisi korkeintaan viisi miestä. Maksimihan oli tasatuumina 5-foot-8.
Minä aikanaan 171 cm nautin eniten (B-lk kisoissa, takakentän kipittäjänä) kun joku 195 cm tykkisyöttäjä yritti massalla lyödä mut ulos, ja minä voitin, kun lobbailin, juoksutin ja ohittelin
Eli tenniksen yksi hienous on että on erilaisia pelityylejä ja taktiikoita. Me B-luokassa ei vielä paljon niistä ymmärretty, mutta uskon että mitä ylemmäs mennään, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.
99.999% ei koskaan pääse hyvin korkealle tasolle, eikä edes yritä (= ei treenaa 10-20 h viikossa).
Silti tennis voi olla omasta mielestä mahtavaa!
Jos joku “heittää kirveen kaivoon” 12-14 vuotiaana, hänestä voi silti tulla hyvä harrastaja. Kyllä Suomen A-luokassa on alle 175 cm pelaajia.
Itse vasta aloitin 13-vuotiaana … eli kyllä siinä tajusi elämänsä ekan kisan, 14-sarjan 0-6 1-6 tappion jälkeen (kun ei vastustaja kuitenkaan ollut edes ihan Suomen huippua) että onhan tuo ihan eri planeetalta. Mutta sain geimin! Muistan sen vieläkin 40 vuotta myöhemmin
Mitä korkeammalla pelitasolla pelataan, sitä isommassa roolissa tulosten kannalta on syöttö. Ja mitä suuremmat avaruuskulmat näillä pelaajilla on syötössä käytettävissä, sitä vaikeampaa on palauttajilla saada pallo takaisin. Nyt tenniksessä kymmenen parhaan joukossa on viisi yli 190-senttistä, 40 vuotta sitten ei ainuttakaan.
Näihin syöttökulmiin vaikuttaa oleellisesti pelaajan pituus. Joku saturaatiopiste siinä voi olla, jossa lisätuuma ei enää juuri auta. Onko se Karlovicin mitta vai joku muu, en tiedä?
Vanhahtavalla hyppysyötöllä voisi tietysti “tavallisen kokoinenkin” saada osuman syöttöpalloon samalta korkeudelta kuin
Karlovickin, mutta silloin tulee vaikeammaksi kaikkien eri ajoitusten synkronointi.
Myös suhteellisen matalasta hypähdyksestä putoamiseen kuluu aikaa pari kolme sekunnin kymmenesosaa, jonka voi ainakin tuplata tasapainon hakemiseen kuluvan ajan takia. Valmiusaikaa seuraavaan lyöntiin kuluu…
Mutta voisihan tuonkin oppia. Ihmettelen vähän ettei pomppusyöttöä näe juuri enää. Aikaisemmin se oli juoksun kohti verkkoa ensimmäinen askel. Nyt se merkitsisi pisteen häviämistä jos vastaanottaja edes jonkinlaisen palautuksen saa aikaan.
Sulle vinkki, David Goffin, harjoittele ottaaksesi käyttöön Ivo Karlovicin syöttökulmat!
Mikä oli top-10:n ja top-100:n keskipituus tuolloin ja nyt? Entäpä vastaava vertailu maiden keskipituuksiin, joilla oli edustusta edellä mainituilla listoilla? Haen siis tällä sitä, että ihmisten keskipituus on kasvanut ja varmasti kaikkien lajien urheilijoidenkin keskipituus. Kasvaako ihmiset ja lajit sopeutuu ja kehittyy sen mukaisiksi?
Vastaan tässä ketjussa vain ensimmäisen kysymyksesi a-osaan. Teknisiä ongelmia ja vaikeita kysymyksiä! 180 cm. Mikä muuten oli Olli Rahnaston pituus? 0len joskus arvioitsenut, että Henry Jonesin tarkkojen mittausten aikaan (vv. 1877-1882) hänen kaniinejaan olivat n. 165-senttiset “atleetit”. Verkon korkeutta suhteessa syöttölinjaan siinä tutkittiin tosi tarkasti!
Etsiskellessäni Olli Rahnaston
vähän uskottavamman tuntuista pituutta; jotain 175 cm kieppeillä, törmäsin tennistilastojen tennistilastoon. Onko mistään muusta lajista noin komeata “jyvitystä” saatu aikaan?
Kai olisivat siihen GOATiinsa voineet edes jollakin tavalla ottaa huomioon vielä avoimena aikana jatkaneitten ammattilaisten suoritukset ennen vuoden 1968 huhtikuuta. http://www.ultimatetennisstatistics.com/goatList?bestRankFactor=4&bestEloRatingFactor=4&bestSeasonFactor=4#
Toinen mahdollisuus saada aikaan yhteismitallisuutta olisi ollut joku tämmöinen: Tenniksen avoimeen aikaan lasketaan kuuluvaksi aikaisintaan vuonna 1950 syntyneet pelaajat. Pyöreät vuosiluvut aikakausien erottajina ovat käteviä!
Muuten Nieminen oli siinä GOAT (open era -listassa) jaetulla sijalla 282 yli 600 pelaajan joukossa.
Yritin etsiä Rahnastosta sellaista kuvaa jossa seisoisi jonkun toisen tunnetun vieressä jonka pituus tiedossa. Ei löytynyt äkkiseltään. Mutta sellainen otos löytyi jossa nuori parikymppinen Jarkko Nieminen istuu Davis Cupissa tauolla kapteeni Rahnaston vieressä jalat rinnakkain ja sääriluun pituus näyttää olevan tismalleen yhtä pitkä Jarkolla ja Ollilla. Nieminen ilmoitetaan 185 ja Rahnasto 183 ja jos Rahnasto olisi 175, niin näyttäisi varmaankin Jarkon vieressä pienemmältä, vaikka istuvassa kuvassa se ei ilmene parhaalla mahdollisella tavalla. Veikkaan että molempien pituutta hieman ATP-profiilissa liioitellaan, mutta kuinka paljon. 178-180 menisi minulle hyvin läpi Rahnaston pituudeksi ja Nieminen sen 183.
