Yleisesti, olen samaa mieltä, että tämä on hedelmällistä keskustelua, jossa on paljon hyviä kannanottoja.
@Shuker: Joo, teinkin näköjään tismalleen saman noston, jonka olit tehnyt jo aiemmin. Eli ei tilanteessa Serenaa ohjannut mikään kuin oman hyödyn tavoitteleminen.
@Linque: Olen samaa mieltä, että liian monella ääriaatteellisella, vouhkaamisesta tulee itsetarkoitus, eikä ideologian tai oikeuksien edistämisestä tai eteenpäin viemisestä. Ja sen verran vielä, että mielestäni asialla ei ole oikeaa laitaa, koska se on niin moniulotteinen. Oma mielipiteeni on se, että miehet ja naiset saavat olla erilaisia eikä siinä ole mitään pahaa. Sukupuoli ohjaa myös sitä miten yksilön toimintaan ja tekemisiin suhtaudutaan, mutta siinäkään ei ole mitään pahaa, kunhan se tiedostetaan ja eri ryhmät (esimerkkinä: sukupuolesta, kulttuuritaustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vaikkapa sosioekonomisesta asemasta riipumatta) yrittävät ymmärtää ja kunnioittaa toisiaan.
@Pahansuopa: Hyvä artikkeli, jonka kanssa en voisi olla enempää samaa mieltä. @Shuker tosin nostin hyvin esiin kohdan: “I can never truly appreciate the real sexism and racism that Williams will have absolutely faced in her life and career. Her iconic status speaking out on racism and sexism off the court is inspiring. She is a positive role model in every sense.”, jota minäkään en voi allekirjoittaa, koska en ole seurannut naisen tekemisiä. PR-kuvani urheilijasta on lähinnä negatiivinen, koska matseissa omaa etua ajetaan milloin milläkin tempulla.
@Arbitro: Näitä tuomarointiin, tour-elämään, palkkaukseen ja palkkioihin liittyviä juttuja on aina tosi mielenkiintoista lukea!
Lähetin tämän linkin kahdelle listalla olleelle ja he saivat makoisat naurut! Molemmat ovat listan kärkipäässä eivätkä pääse lähellekään noita lukuja… Oikeita en voi paljastaa, en edes “noin” suuruusluokkaa. Linjatuomari saa Wimbledonissa 150-200 puntaa päivässä, mutta maksaa siitä oman matkansa ja majoituksen. tourin kisoissa linjurit saavat 60-120 € kisasta riippuen. Jutussa oli muutenkin paljon asiavirheitä mm. 2-3 vuoden kokemus ei riitä edes Challengereihin.
Atp:n full-timetuomarit saavat sopimuspalkkaa, joka perustuu kisojen määrään vuodessa + tietty summa eläkemaksujen hoitamiseen. Kaikilla muilla on päiväpalkka 132-185€/päivä. Supervisoreilla vähän enemmän.
Ajattelin tämän aiheen jo voivan antaa olla, mutta tämä video pompsahti surffauksessa vastaan ja pakko linkata kuinka Serena edistää naisten tasa-arvoa ja voimaantumista https://www.youtube.com/watch?v=oHB28Vg-xI4
Katoin huvin vuoksi ja sen jälkeen aukesi linkkiehdotuksia ihan uskomattomiin skeidavideoihin joilla ollut parhaimmillaan kymmeniä miljoonia katsojia ja joissa ei ollut totuuden häivääkään. Internetistä löytyy uskomattomia juttuja!
Ehkei tuo koripallo ole ihan hyvä esimerkki. Siinä ei ole pienintäkään tulkitsemista automaattisummerin hoitaessa “likaisen työn”. Lisäksi rangaistuksena ei ole pisteen menetys joka olisi tavallaan tuplarangaistuksen osa II. Rikkeen rangaistukseksihan pallo vain annetaan sivurajaheitoksi vastustajille.
Jääkiekko ja jalkapallo ovat parempia esimerkkejä. Ainakin näissä isoissa cup-tyyppisissä turnauksissa pelataan oikeastaan aika lailla sovelletuilla säännöillä viimeiset minuutit tilanteen ollessa tiukka. Jääkiekossa ei vihelletä jäähyjä kuin äärimmäisessä pakossa. Jalkapallossa ei tuomita rangaistuspotkuja vastaavasti. Mihinkään sitä ei tietenkään ole kirjattu, mutta kyllä erotuomarit tietävät, että jos vähänkin kyseenalaisesti ottelussa ratkaisevan tuomion antaa viime hetkillä, niin huippuottelut taitavat jäädä jatkossa tuomitsematta.
Eikös se Serena W:kin uhkaillut käyttävänsä suhteitaan, eikä C Ramosilla olisi sen jälkeen enää asiaa tuomarituolille. Maassa maan tavalla eli urheilulajeissa urheilulajien tavoilla…
Siis eihän tenniksessäkään ole rangaistuksena pisteen menetys, vaan ykkössyötön menetys. Siksi ihmettelen tosiaan miksei noita sääntöjä voida tulkita tiukasti. Aina ykkönen pois, jos viivyttelee, joka on juurikin oikeanlaatuinen rangaistus mielestäni.
Tähän olisi hyvä saada vielä @Arbitro n kommentti sillä minusta selostajatkin välilä tulkitsevat tätä epäselvästi, enkä ole enää itsekään varman kumminpäin asia on. ATP sivuilla löytyvässä dokumentissa sääntö on näin
Time Violations.
Violating a provision of this Section, as server or receiver, shall be
penalized by a “Time Violation – Warning” and each subsequent violation
shall be penalized as follows:
• Server. When serving the time violation shall result in a “fault”.
• Receiver. When it is determined that the receiver is the cause
of the time violation, then the receiver shall be penalized by the
assessment of one (1) point penalty. The receiver must also
play to the reasonable pace of the server. A Time Violation may
be issued in this case prior to the expiration of twenty-fi ve (25)
seconds if the receiver’s actions are delaying the reasonable
pace of the server. Assess a code violation if the receiver is conVIII.
THE CODE
181
sistently or obviously delaying the server, thus employing “Unsportsmanlike
Conduct”.
Niinpä, taisi tulla vähän sähläystä! Meneväthän tässä nyt varsin kummalliseen syheröön ne 1) varsinaiset sääntörikkomukset, 2) rangaistukset niistä, 3) raivostumiset sitten rangaistuksista ja vielä 4) raivostumiset siitä että on rangaistu raivostumisesta joka “tietysti” oli aiheellinen “väärän” tuomion (kohta 1 jne.) johdosta.
Ainoa järkevä tapa hoitaa asiat lähtisi siitä, että perussäännöt tenniksessä olisivat niin selkeät ja samalla loogiset kuin mahdollista ja kaikkien osapuolien tiedossa. Nyt ei tosiaan ole niin.
Säännöissä on 2 eri aikarikkomusta: Time violation ja delay of game. Ensimmäinen on kyseessä kun on liian hidas pisteiden välissä, jolloin ensin tulee varoitus ja sitten seuraavista syöttäjällä ykkössyötön menetys ja palauttajalla pisteen.
Palauttajan on mukauduttava syöttäjän pelirytmiin ja hänellä EI ole 25 sekuntia pisteiden välissä, vaan oltava valmiina 5-8 sekunnissa jos syöttäjä on jo valmiina vaikkapa 5 sekuntia edellisen pallon jälkeen. Ohjeistuksen mukaan noin kymmenen sekunnin kuluttua siitä kun syöttäjä on valmis tuomarin tulisi tuomita time violation, jos palauttaja ei ole valmiina.
Delay of game on kyseessä enemmän tahallisessa viivyttelyssä esim. jos time violationinkaan jälkeen ei ole pelivalmis seuraavan 25 sekan jälkeen. Delay of game tuomitaan code violationina ja siinä tulee varoituksen jälkeen siis pisteen ja geimin menetykset. Delay of game tuomitaan myös tietyissä erikoistilanteissa, kuten jos käy erätauolla tai puoltenvaihdossa ylimääräisellä wc tauolla tai jos 3 minuutin injury timeout menee yliajalle. Näistä on sääntökirjassa muutama sivu…
Eli ekasta aikarikkeestä syötössä ei vielä menetä ensimmäistä syöttöään, jos on muuten pelannut sääntöjen mukaan? Ja taas jos on jo esimerkiksi jostain muusta syystä varoitus alla, sitten tuomitaan aikarikkeestä virhe? Mitä jos syöttäjä ensin menettää aikarikkeestä ykkössyötön ja myöhemmin vielä tulee uusi aikarike, menettääkö taas vain ykkösen, vai vielä enemmän?
Aika rikkeet oma kategoria, viivyttely code violation, kahta Time violationia ei voi tuomita samaan pisteeseen, jos 25sek + tv vielä viivyttelemättä tulee code. Eli kummassakin kategoriassa ensin varoitus, sitten piste tai ykkösen menetys tv:ssä aina seuraavaksi ja delay of game menee piste ja sitten game, game game…
Oikein hyvä esimerkki koripallo. Periaatteessa ihan hyvin voisi olla tosiaan samanlainen buzzeri tenniksessä ykkössyötön osalta kuin koriksessa. Sitten jos tämä todetaan huonoksi niin voi miettiä pitäisikö sääntöjä muokata.
Haasteena on ehkä eniten se että miten määritellään syötön aloittaminen, sitä on vaikea automatisoida eikä koriksen tapaan ole oikein soveliasta että summeri soi silloin kun pallo on ilmassa.
Automaattikello joka olisi osapuolille (ainakin kolmelle: pelurit, tuomarit, katsojat paikan päällä) näkyvissä ei ole hyvä ratkaisu tuossa mainittujen teknisten vaikeasti ratkaistavien ongelmien vuoksi.
Mainitsen tässä yhden muunlaisen mutta samaan ongelmaan kietoutuvan: yleisön arvaamattomuus. Voi olla vaikeata saada yleisö ns. rauhoittumaan tärkeiden pisteiden alla. Tästä voisi tulla varsinainen murheenkryyni erityisesti DavisCup:eissa.
Se taisi olla joskus vuosituhannen vaihteessa olympian tai näissä MM:ien yleisurheilun jossakin sadan metrin juoksussa, kun yleisö halusi myös omalla tavallaan osallistua leikkiin.
Joku oli ottanut varaslähdön, ja yleisö ei seuraavilla (10?) yrityksillä sitten hiljentynyt millään vetoamisilla vaan lähtöä jouduttiin yrittämään yhä uudestaan. Lopulta sekin sitten väsyi leikkiinsä ja ehkä vähitellen teki mieli nähdä itse juoksukin.
Tuo huono yleisön tapa tuppasi vähitellen yleistymään, ja
sallittujen varaslähtöjen määrää vähennettiinkin sitten pariinkin otteeseen, kunnes lopulta niitä ei sitten saanut olla yhtäkään. Oliko lopputulos fiksu vai ei, ei tässä kiinnosta.
Mutta jos yleisö rupeaisi hm. lämpimikseen ääneen laskemaan sekunteja kellon tahdittamana, siitä ei kai kukaan tykkäisi. Ja siis hiukan tuntuu kärpästen jaagaamiselta tykillä tuommoiset systeemit vain ujojen tuomareiden takia.
Analogiaa siihen sataseen nähden olisi siinäkin, että kakkossyöttöä ruvettaisiin ilmeisesti hidastuttamaan. Mitään standardiahan siihen ei saa, koska vääränkin syöttönsä perään verkolle pyrkivät käyttävät ainakin tuplasti aikaa kakkosvalmisteluun verrattuna seisomaan jääviin.
Näin ei siihen saisi millään mitään rajoituksia, elleivät ne yleisviivyttelysäädökset jotenkin kuitenkin purisi. Ja siis jos eivät, edessä häämöttäisi kakkossyötön ottaminen kokonaan pois!
Koripalloilija pystyy heittämään vapaaheittonsa vaikka yleisö mylvisi mitenkä, ja tottakai välillä kuuluu mökää myös pallon aikana. Minusta päinvastoin tuosta voisi tulla juurikin mielenkiintoinen ja tunnelmaa nostattava vaihtoehto, ehkä juurikin jonnekin US Openiin, joka muutenkin omituinen turnaus. Wimbledoniin ei toki.
Omituinen GrandSlam-turnaus tosiaan, kun jostain syystä pelkäävät sen viidennen erän pelaamista loppuun asti ja siksi katkaisevat sen katkaisupelillä juuri kun ottelussa verta on toden teolla ruvettu punnitsemaan.
Vuodesta 1970 on USOssa käytetty nykyisiä tb-sääntöjä. Tärkeimpiä otteluja ovat olleet tietysti neljännes- ja puolifinaalit sekä finaali: yhteensä 7 ottelua vuodessa. Näistä yhteensä 343:sta on 11 ottelua jouduttu jättämään tavallaan kesken sen loputtua kuin kananlento neljänkin tunnin uurastuksen jälkeen tie-breakillä. Tämä on kolme (3) prosenttia. Eli noin joka viides vuosi näemme yhden tämmöisen suurmatsin joka ikävästi keskeytetään ennen aikojaan mutta tietysti heidän sääntöjensä mukaan.
Onneksi ei ole syytä pelätä, että tämä kummallinen ottelun keskeyttäminen, korjaan katkaiseminen viidennessä erässä olisi jotenkin yleisempää alkukierrosten otteluissa kuin kolmella viimeisellä kierroksella, pikemminkin päinvastoin (sijoittaminen ja muutkin tasoerot). Mikä tietysti hieno juttu.
Ihan hyvin voidaan käyttää yläarviona tuota loppukierroksille laskettua kolmea prosenttia vuotuistasollakin. Vuosittain tämä muista GS-kisoista eroava kummajainen lopettaa viides erä tie-breakilla tapahtuisi siis keskimäärin vain neljässä ottelussa. Tänä vuonna niitä taisi olla yksi (1).
Onneksi, mutta parempihan olisi jos pelattaisiin samalla systeemillä kuin muissakin. Omituisia, nuo jenkit!
. Luitko tuon kirjoituksen?
