Yli 30 vuotta huipputenniksessä mukanaolleena voin sanoa, että tänä aikana Suomessa on ollut alle 10 asiallisesti tukevaa ja kannustavaa tennisvanhempaa ja valmentamisesta ei monellakaan vanhemmalla ole hajuakaan. Yleensä vanhempien puuttuminen kilpailu ja valmennusasioihin vain sotkee juttuja ja vaikuttaa negatiivisesti. Ei vanhemmista tule tennistietäjää sillä, että heidän lapsensa sattuu pärjäämään junnu sm:issä 
1 tykkäys
Olisi mielenkiintoista kuulla, vaikka ei nyt otsikon alle kuulu, montako huipputennisvalmentajaa on tullut vastaan noiden vuosikymmenien aikana? Siis valmentajaa, joka kykenee viemään pelaajaa edes lähelle hänen teoreettista maksimiaan.
Onhan niitä huippuvalmentajia tullut vastaan aika monta - suomalaisiakin, mutta nyt ollaankin jo ihan off-topicilla. Suomessa ei ole pelaajamateriaalin vähäisyyden takia ollut varsinaisia touring pro:ita kovinkaan paljoa. Ammattivalmentajan rinnastaminen innokkaaseen tennisvanhempaan, joka luulee tietävänsä jotain valmentamisesta on jo aika absurdia, mutta kerron nyt suomalaisista vaikka nimet Palin, Johansen, Jokinen, Hedman, Virtanen, Tiilikainen ja Leppänen, jotka kaikki ovat olleet luotsaamassa suojattejaan Grand Slameissa. Ainoastaan tennisisä Dahlman on pystynyt vastaavaan, mistä Maukalle suuri hatunnosto. (Mutta hän kuuluukin niihin alle kymmeneen aluksi mainituun vanhempaan.)
Tämän aiheen kommentointini päättyy nyt tähän ja aamulla 6.18 junalla Vsevolozhskiin katsomaan kun Mikhail Elgin pelaa pitkästä aikaa kaksinpeliä.
Tämä on varmaan tyhmä kysymys, mutta mistä ne keskustelun alla olevat palstan säännöt löytyvät?
Tämä kommentti pisti silmään:
Se ei ole uutta, että tenniksessä valmentajien ja vanhempien väillä on jännitettä. Tämä väite on silti kovasti kärjistetty, että keskimäärin joka kolmannesta kilpatenniksen ikäluokasta löytyy yksi asiallisesti tukeva ja kannustava tennisvanhempi, ja muiden toiminta on negatiivista?
Tällaiset kommentit pahentavat leiriytymistä, ja tuo jännite voi vähentyä vain avoimella ja asenteettomalla keskustelulla. Avain tähän on valmentajilla, koska he ovat mukana pitkään ja voivat kehittää muitakin malleja kuin toisen osapuolen epämääräisen syyllistämisen. Monet vanhemmat ovat mukana vain muutamia vuosia. Iso osa heistä haluaa tehdä oikein ja lapsensa parhaan mukaan, jos siihen vain saa ohjausta ja neuvoja. Se on huomattu, että osalla lähtee lapasesta ja he aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta ei kai heidän osuutensa sentään 99%:ia ylitä?
Hyvä maltillinen näkökulma Jarkalla.
Itse tunnen myöskin kymmeniä tennisvanhempia, niin huippupelureiden kuin harrastajapelureiden vanhempia ja vaikea nähdä joukossa montakaan sellaista, jotka tekisivät lapselleen toimillaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sitten on eri kysymys, että jokunen aktiivinen vanhempia voi hösäyksellään tai vaatimuksillaan ärsyttää valmentajia tai muita seuratoimijoita.
Sitä on kyllä vaikea kääntää negatiiviseksi, että jos suomenmaassa joku vanhempi jaksaa järjestää kisoja, en heti keksi miten sillä tuhoaa tenavansa tennispolkua?
Vanhempien rooli on ratkaisevin tekijä juniorin menestyksessä. Juniorin asioiden hoitaminen on sellainen palapeli, jonka pystyy hoitamaan vain pelaajan vanhempi. On treenipaikan ja valmentajan valitseminen, koulun ja treenin yhteensovittaminen, rahoitus, lepo, ruokailu jne. Koko homma on älyttömän iso kokonaisuus ja vaikuttaa lapsen ja koko perheen kaikille elämän osa-alueille.
Jos katsoo nykyisiä suomalaisia kärkipelaajia sekä miehissä että naisissa, niin luulenpa lähes kaikkien takaa löytyvän innokkaan tennisvanhemman tai muun lähisukulaisen. Ehkä jossain jääkiekossa pelkkä kuskaaminen treeneihin riittää, mutta tennis on hyvin pitkälle yksityisyrittäjyyttä. Tennisvalmentaja on vain yksi palapelin pala.
Kisa- tai harjoitustilanteessa tietenkin vanhempien rooli on hyvin pieni. Luulisin, että aika harvassa ovat ne vanhemmat, jotka esimerkiksi vaativat tennisvalmentajaa muuttaamaan pelaajan kahden käden rystyn yhden käden rystyksi.
Vanhempien roolia voi pienentää lähettämällä lapsensa johonkin tennisakatemiaan, jolloin lähinnä vain rahoitus jää vanhemmille. Harva kuitenkin haluaa lapsensa esimerkiksi asuvan toisella paikkakunnalla hyvin nuorena. Toisaalta tuokin päätös on vanhempien eli he kantavat myös siitä päätöksestä vastuun.
Ikävuosina 6-12 junioreiden treeniapuna on lähes poikkeuksetta omat vanhemmat, sisarukset tai sukulaiset. Jos tällaista pelikaveria ei perheestä löydy, niin aika vaikea sitä on korvata seuroista saatavalla valmennuksella.
1 tykkäys
Autokatsastusta odotellessa surffailin vanhoja viestejä.
Jos joku oikeasti uskoo, että vanhempien rooli olisi ratkaisevin tekijä juniorin menestyksessä, niin uskokoon.
Kai se on ihan tieteellisestikin todistettu, että se juniorin oma tahto on se tärkein asia. Jos se puuttuu niin ei siinä silloin auta vanhempien eikä valmentajankaan “hösäys”.
Miksi juniorin asioita pitäisi hoitaa - miksei anneta juniorin itse hoitaa ne asiat ja sitten jos junnu pääsee riittävän korkealle tasolle, jostain ilmaantuu kyllä managereita, jotka alkavat hoitaa asioita.
Millä perusteella kilpatennistä tuntematon vanhempi voi ja osaa valita juuri sen oikean valmentajan ja kuinka moni voi oikeasti valita sen treenipaikan?
Vanhempien apua tarvitaan varmasti kaikissa seuroissa juuri monenlaisen vapaaehtoistyön hoitamiseen mm. kilpailujen järjestelyissä, mutta olen kuullut seura-aktiiveilta ympäri Suomen, ettei kovinkaan monia vanhempia paljon nappaa tällainen pyyteetön toiminta.
On helpompi maksaa junnun treenimaksut ja sitten vaatia seuroilta täyden palvelun pakettia.
Olen lukenut kirjan Nadalista, Agassista ja Jarkosta. TIetenkin heillä oli myös oma tahto, mutta se erottava tekijä tavalliseen motivoituneeseen treenaajaan oli perheessä oleva innostus ja osaaminen. Olisiko Jarkosta tullut tennisammattilainen, jos hänet olisi normaaliin tapaan ilmoitettu paikalliseen tenniskouluun? Tuskin. Harjoitusmäärät eivät olisi riittäneet ilman vanhempien kanssa tehtyjä harjoituksia. Jos puhutaan lapsista ikäluokassa 6-12 vuotta, niin heillä kaikilla on tahto yrittää tehdä vanhemmat onnelliseksi toteuttamalla heidän tahtoaan. Jos vanhemmilta puuttuu tahto tenniksen tukemiseen, niin aika tavalla siinä annetaan muille etumatkaa.
Juniori ei pääse ilman vanhempien tukea sellaiselle tasolle, että kukaan muu innostuisi hoitamaan juniorin asioita. 10-vuotias on aika huono hommaamaan sparraajia ja tekemään kenttävarauksia.
Kaikki JNTA:n pelaajat esimerkiksi ovat vaihtaneet harjoittelupaikan omasta seurasta tai muista vastaavista kyseiseen akatemiaan. Ei siellä ole omaa pallokoulua, vaan sinne pyritään saamaan muualta parhaimmat pelaajat. Tuskin yksikään pelaaja on vain ilmoittanut vanhemmilleen, että treenaanpa tästä lähtien tuolla. Vanhemmat ovat siis ovat olleet mukana valinnassa ja maksavat yli 50 000 euroa vuodessa lastensa harrastusta. Niin paljon se lehtien mukaan maksaa, kun kisamatkat lasketaan mukaan.
Täyden palvelun pakettia ei saa seuroista. Kisaviikonloput tyypillisesti ovat täysin vanhempien kuskaamisen varassa. Myös harjoituksiin vieminen varsinkin Helsingin ulkopuolella on vanhempien hoidettava. Helposti viikossa menee yli 20 tuntia vanhempien aikaa lapsen tennisharrastukseen ihan kansallisella junioritop10-tasolla. Tuolla samaisella tasolla harrastus maksaa noin 1000 euroa kuukaudessa. Jos vanhemmat eivät ole yhtään innostuneet lajista, niin tuskin lompakko aukeaa noin paljon.
Juniorin oma tahto ja vanhempien tuki ovat kumpikin välttämättömiä. Ei ole mielekestä verrata kumpi on tärkeämpää.
1 tykkäys
Manataanpa kuollut ketju esiin seuraavanlaisella artikkelilla joka herätti keskustelua #toisaalla:
Costs of Noah Rubin becoming the world’s 631st best tennis player
Kommentteja miten kustannustaso vertautuu Suomen junnutennikseen? Monet kommentaattorit ovat olleet sitä mieltä että vanhemmat ovat tuhlanneet rahaa aivan liikaa…tiedostan tietysti että ammattilaisen tarpeet ovat vähän kovemmat kuin tällaisella ilmaiskenttien harrastelijatuupparilla (nimim. samalla mailalla pelattu 8 vuotta) mutta satojen mailojen hankinta $250 /zipale kuulostaa kyllä aika hurjalta. Liekö joku väärinkäsitys toimittajalla vai onko Rubin uusi Marat Safin.
Jos vanhempien aikaa menee viikossa yli 20 tuntia lapsen harrastukseen, niin kuinka paljon se lapsi oikein treenaakaan?
Tunnen myös yhden tennisisukin, joka sitoi lapsensa tennarien nauhat kiinni vielä 15 vuotiaalle.
1 tykkäys
Ei kai kenenkään vanhemmat paina ihan tuollaisia summia kuin Rubinin tapauksessa kirjoitetaan, mutta kyllähän sitä rahaa saa palamaan ihan kivasti, jos paljon reissaa ja kauas ja vanhempien kanssa. Asiaahan sivutaan vahvasti Heliövaaran Harrin kolumnissa Tennis.fi :ssä
Luulisin, että suurin osa lapsista tarvitsee kyydin treeneihin tennishallille ja usein 1,5 tunnin treenit sitovat vanhempia 2,5 tuntia joka arki-ilta. Varmasti pieni osa lapsista voi käyttää julkista liikennettä tai kesäaikana vaikka polkupyörää, mutta kaikille se ei ole mahdollista. Myöskään kimppakyydit eivät aina vain onnistu järkevästi. Jo pelkästään iltatreeneihin saa siis menemään vanhempien aikaa 10 tuntia. Mahdolliset aamutreenit ovat sitten vielä asia erikseen. Mitä isommista lapsista puhutaan, niin sitä itsenäisempiä he ovat.
Kisaviikonloput ovat toinen aikaa vievä asia. Usein ensimmäinen ottelu on perjantaina viimeistään ennen kuutta ja hyvin usein se tarkoittaa sitä, että vanhempi joutuu lähtemään töistä ennen kuin varsinainen työaika päättyisi. Jos lapsi menestyy, niin siihen sitten kaksi matsia lauantaina ja vielä 2 matsia sunnuntaina. Joskus tämä tarkoittaa 2 hotelliyötä. Tuollainen 5 matsin viikonloppu kyllä sitoo vanhemman aivan täysin. Ihan turha on yrittää sopia mitään muuta aktiviteettia tuolle ajalle. Tuollaisia kisaviikonloppuja saattaa tulla noin kaksi kuukautta kohti. Vaikka aina ottelut eivät jatkuisikaan sunnuntaille, niin etukäteen sitä ei tiedä ja siksi sunnuntaiksi on vaikea sopia lounasta anopin kanssa, mikä tosin on ehkä ihan hyvä.
Kansallisissa kisoissa ei käytännössä näe pelaajien valmentajia, koska heille pitää maksaa siltä ajalta palkkaa. Harvalla on siihen varaa ja siksi vanhemmat hoitavat turnausviikonloput itsenäisesti.
Mitä pienemmältä paikkakunnalta pelaava juniori on kotoisin, niin todennäköisesti vanhempien rooli on sitä isompi. Pienellä paikkakunnalla tuskin on paljon tennisosaamista ja vanhempi joutuu/pääsee tekemään myös valmennusta. Myös matkat harjoituksiin ja kisoihin ovat usein hankalampia.
No tällä metodilla tennishän on vanhemmille vakavampi harrastus kuin itse pelaavalle juniorille. Kyllä 14 vuotiaan pitäisi jo itse pystyä julkisilla liikkumaan treeneihin ja useimpiin kisoihinkin.
Vertailu kansallisen junnun ja JNTA:saa treenaavan junnun kulujen ja panostuksen välillä on ehkä vähän hakuammuntaa, kovin moni junnu kun ei pääse sille tasolle, että vanhemmat voisivat “valita” treenipaikaksi jonkin akatemian. Tai pääseehän rahalla kuka vain esim Bolletierille, siellä viikkotteenien hintalappu oli jo 10 vuotta sitten noin $700 ja jos vanhemmat vielä lähtee mukaan, niin taas saadan raha palamaan. Harvoilla vanhemmilla tulotaso antaa myöten tällaisen kymmenien tuhansien panostuksen 3-5 vuodeksi ja vaikka antaisikin, niin sitten se vasta alkaakin maksaa jos aloitetaan ATP ja WTA pisteiden metsästys. Aloittelevan pron pitäisi pelata sellainen 25 kisaa ulkomailla ja maksaa kaikki hotellit ja ruoat ja 2-300 mailanjännitystä vuodessa.
Juuri tämän(kin) takia ammattilaiskisojen minimipalkintorahaa ollaan nostamassa 50%
Tuohon juniorin itsenäiseen liikkumiseen vaan sen verran, että jos kisat vaikkapa pääkaupunkiseudulla juuri toisella puolella kuin itse asuu ja eka peli klo 8:30, niin paikalla hyvä olla klo 8, joten julkisilla saa lähteä tuntia aiemmin - vähintään - liikkeelle. Herätys klo 6 siis. Aika moni vanhempi varmasti haluaa helpottaa kisaavan lapsensa elämää, eikä lähettää yksin matkaan.
En oikeastaan näe ongelmaa, jos aikuiset panostavat lasten kanssa ajan viettoon, vaikka rooli olisi vain kuskata ja hengailla mukana & nauttia tenniksen katselusta? Voisi sen ajan viettää tietysti moottoripyöräillen, veneillen tai kasvimaata kitkien, mutta itse ainakin paljon mieluummin olen nuoren mukana, eikä ole mikään uhraus. Muiden vanhempien kanssa on myös aikuista seuraa, eikä kaikki aika kulu kengännauhoja sitoen.
Lisäksi 14-vuotias ei mielestäni ole kypsä asumaan hotelleissa itsenäisesti, salliiko edes hotellit moista?
Ammattilaisiksi tähtäävistä en itse tiedä mitään, tai ei ole minkäänlaista omaa kokemusta. Läheltä seurasin aikanaan Suomessa ikäluokassaan top 5:ssä ollutta pelaajaa , joka liikkui julkisilla ympäri Suomea itsekseen jo ennen kymmenen vuoden ikää. Silloin oli kyllä tapana että junnut majoittuivat ristiin toistensa kotona ja vanhemmat saattoivat sitten viedä vähän isompaa katrasta paikalle. Kilpailupäivinä sitä sitten oltiin kisapaikalla tehden kaikenlaista ja välillä matsejakin pelaten. Jos en väärin muista kirjallisista lähteistä, niin paljon samanlaista oli Niemisen Jarkonkin touhu junnukioissa. No, tässä tapauksessa ainakin oli niin ettei vanhemmat siellä välttämättä koko päivää päivystäneet tai olleet edes samalla paikkakunnalla. Toki joskus oli myös hotellimajoituksia, mutta kyllähän se useammin toistuvana tuntuu melkoiselta rahan haaskaukselta.
Nyt erään toisen pikkukisoja voittavan ja kohtalaisesti ikäluokassaan kilpailevan junnun touhuja seuratessa olen ollut huomaavinani että vastaavaa junnujen vanhempien yhteistyötä ei seuroilla tai seurojen välillä ole. Oma-aloitteisuutta ja varhaista itsenäisyyttä kuitenkin tämänkin junnun harrastus vaatii. Alle kympeissä pelaavana käy itsenäisesti julkisilla pääsääntöisesti kaikissa tennistreeneissä ja myös jalkkistreeneissä. Toki vanhemmat vie satunnaisesti myös treeneihin ja useimmiten ovat turnauksissa koko matsien ajan paikalla, mutta myös aivan itsenäisesti tämä pelaaja on jo käynyt joissain pikkuturnauksissakin. Näissä ei varmastikaan ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa toimia. Ja kaikille perheille ei varmasti sovi samanlaiset rutiinit. Paljon varmasti riippuu myös junnun omasta innosta harrastukseen. Sekin voi varmasti vaihdella aika paljon.
Päivän kysymys
Mitkä kaksi asiaa yhdistää seuraavia pelaajia? Osalla pelaajista ovat ne molemmat ja osalla vain toinen.
Zverev x 2, Tsitsipas, Raonic, Shapovalov, de Minaur, Pouille, Tiafoe, Kyrgios, Auger-Aliassime, Mmoh, Ymer x 2, Ruud, Rubin, Kokkinakis, Kuhn, Davidovich, Mölleker, Popyrin… Myös kotimaisista Nieminen, Virtanen ja Laaksonen ovat mukana joukossa.
1 tykkäys
Helppo, mutta mielenkiintoinen asia kuinka yleistä varsinkin toinen näistä seikoista on. Toinen paljon loogisempi ja miksei se toinenkin, onhan tenniksessä hyötyä kansainvälisyydestä.
Lisätään Federer listaan.
Juuri asian yleisyyden johdosta pidän vanhempien roolia hyvin merkittävänä. Kotimaisilla areenoillakin sama ilmiö on havaittavissa.
…Murray, Williams, Wozniacki, Agassi…
Niin, useimmilla pelaajilla on vanhemmat ja tennis vanhempia on monenlaisia 
