Musetti pelaa erittäin laadukkaasti ja ennen kaikkea taktisesti fiksua tennistä eikä yhtään sellaisia kivantuntuisia lyöntejä huvikseen.
Nyt taisi nuoren miehen selkäranka mennä, ainakin virhemäärä kasvaa vai vieläkö ranskalainen pystyy nousemaan?
Ja heti perään GMP pitää syöttönsä 45 sekuntiin. Tuossa ajassa vasta jotkut pomputtelee ekaa palloa ennen ekaa syöttöä. Taistelee.
Statsit kertoo, että Perricard saanut Musettin syötöillä tasan yhden breikkipallon minkä kuitenkin hyödyntänyt.
Musettilla taas 12 breikkipallo Perricardin syötöissä, neljä hyödyntänyt.
Ruusuvuori tosiaan sai koko matsiin yhden breikkipallon, Perricardilla niitä oli 11. Musetti on tehnyt sitä mitä kuuluukin pommisyöttäjiä vastaan tehdä: Laatusyöttämistä läpi matsin
Ei oo kyllä Perricard myöskään jostain syystä tehny tuhojaan ykkösellä, kun voittanut vain 66%. Ässälukematkin vaivaiset 9. Ei taida ranskalaisella olla ihan yhtä hurja syöttöpäivä mitä oli Ruusuvuorta vastaan
Tilastot ei valehtele mutta Musetti myös palauttaa ikäviä jalkoihin ja laittaa enemmän rystylle.
Vielä 3. ottelupallo…
Ja GSM Musettille.
Ääh. Tää on tätä jos minkälaista trendaavaa hölynpölyä. Yhdenkäden rysty elää ja voi hyvin. Todellakin Perricard matkalla huipulle ja nyt Musettia vastaan kohtaa parempansa, uuteen nousukiitoon lähteneen Musettin joka on pian Top-10:ssä. Sinne hän ainakin ”kuuluu”.
Tsitsipaksen vaikeudet ovat enemmänkin henkisellä puolella. Onhan yhdenkäden rystyssä tietyt haasteensa mutta se tarjoaa effortless swing mekaniikkaa hopeatarjottimella ja lyönnin teho- ja yläkierrepotentiaali ovat par to none.
Käsittääkseni Wimbdelonin miesten pääsarjassa pelasi 10 yhdenkäden rystyn pelaajaa ja niitäkö oli 16 joukossa jopa neljä?! Se on selvästi enemmän kuin random odotusarvo.
Joka tapauksessa suosittelen yhdenkäden rystyä kaikille jotka haluavat a) nauttia tenniksestä b) lyödä rennosti, ilman kyykkyä ja ilman että hampaat on irveessä.
Easy. Easy.
Musettilla on aika iisiä. GMP on sen kokoinen kaveri, että pitäisi varmaan olla ylipitkä keppi Donnayn pitkällä gripillä, että kädet mahtuisi. Pakko vedellä näin.
Paolini pisti kunnon rystylyönnin tuonne Erranin lapaluiden seuduille. Tuommoinen jo vähän kirpaisee, mutta ei kun irvistäen jatkamaan.
Puolet EM-kisojen miesfutareista olisi ollut 4 minuuttia nurmen pinnassa ja CR7 toki puolet pidempään.
Suurin ero oli siinä, että Musetilla on hyvä blokkipalautus, jolla sai paljon takaisin Perricardin syöttöjä (60%, kun aiemmat vastustajat keskimäärin 40%). Ja Musetilla on ilmeisesti nopeammat reaktiot ja/tai parempi kyky aavistaa, mihin syötöt menevät. Ohitukset Musetilla myös parempia, millä sai monia tärkeitä pisteitä. Musetilla ne “tärkeimmät” lyönnit ruoholla on paremmat, ja Ruusuvuoren vahvuudesta, tempopelaamisesta takakentällä, on ruoholla pienempi etu kuin muilla alustoilla, varsinkin tykkisyöttäjiä vastaan.
Tällainen kehitys on väistämätöntä, hawk-eye, fox-tenn, zenniz… Tekniikat kehittyy, komponentit halpenee ja tekoälylle opetetaan tietyt hommat… Tapahtuuko se jo 2-3 vuodessa vai meneekö enemmän, kukapa tietäisi.
Käytetään samoja kuin ennenkin. Ainakaan Wimbledonissa ei näytä varsinaista eläkeikää olevan linjureilla. 
Harrilla muuten voiton päässä kolmantena suomalaisena saada elinikäinen ‘The Last 8’ hospitality Wimbledonin turnausviikoille.
Jarkko tuon saavutti singelissä (QF), ja Kontinen sekä duppelissa (SF) että mixtissä (W).
The Club was inaugurated in 1986 as part of the 100th Championships’ celebrations in recognition of “the contribution made to lawn tennis by players who have reached the quarter-finals of the singles, the semi-finals of the gentlemen’s and ladies’ doubles or the final of the mixed doubles”.
Life time entitlements include a photo-pass to access The Grounds every day of The Fortnight, a guest pass, use of a private hospitality suite, daily match tickets for Centre and No.1 Courts and a cocktail party on the second Tuesday of The Championships.
https://www.wimbledon.com/amp/en_GB/news/articles/2015-07-08/a_day_in_the_life_the_last_8_club.html
Fritz nousi Zvereviä vastaan 0-2 -tilanteesta selvään 3-2 voittoon.
US openiin se jo saikin mixed-voiton myötä sen jonkun voittajien vippikortin, millä pääsee tuohon kisaan katsojana vaikka joka vuosi loppuelämän ajan. Ei vissiin tarvii normirahvaan seurassa istuskella vaan ihan VIP-kohtelua luvassa. 
Se mainitsi tästä blogissaan sillon mixed-voiton jälkeen, että kutsu kävi
Taas. Zverev taitaa johtaa kyseenalaista tilastoa “most losses after a 2-0 lead”. Olisiko myös se pelaaja, joka saa vähiten irti potentiaalistaan? Pelaa huipputennistä kun ei ole panosta, mutta ei vaan uskalla voittaa isoja otteluita.
Mikä ”iso ottelu” tää nyt sit oli muka verrattuna moneen muuhun vastaavaan slamien toisen viikon mittelöön jotka Zverev on voittanut? - Väsymystä varmaankin vain. Kyllä se diabetes vaatii joskus aina veronsa. Valitettavasti.
Twitterin tilastotili OptaAce:n mukaan Zverevistä tuli ensimmäinen top10-pelaaja koko ATP-ranking-aikakaudella, joka kolmessa slämissä hukannut 2-0 johdon ja hävinnyt matsinsa. Eli tilastoa tarkasteltu vuodesta 1973 lähtien.
Vähän lisää suolaa haavoihin niin kaksi näistä tappioista tullut tällä kaudella, joten siinä mielessä vähän kaksijakoinen tuo slämihistoria kuluvan kauden osalta. Tietysti Garrosin finaali aina upea saavutus (tosin sitäkin finaalia johti 2-1), mutta kaks muuta Majoria päättynyt ehkä vähän nolommin. Vaikka tietysti AO:n semit myös ihan kelposaavutus noin kokonaisuutena.
Alcaraz välieriin. Onneks siellä tulee vastaan Sinnerin sijaan Medvedev, jonka hän luultavasti syö iltapalaksi. Jää sitten paukkuja finaaliin Djokoa vastaan. Toisaalta Demon vois vaikka mun puolesta tiputtaa serbin.
Mielenkiintoinen matsi luvassa huomenna. En tiedä millä indekseillä tourin nopein mies ratkottaisiin, mutta ei kyllä jalkojen tikkauksesta jää aussilla hommat kiinni. Jopa betsitoimistot näkevät ottelun yllättävän tasaisena, vaikkakin Djoko nyt tietenkin suosikkina lähtee.
Viimeksi kun pelasivat nopeammalla alustalla United Cupissa vuoden alussa, Minaur oli se joka päätti serbin pitkän aussivoittoputken. Mutta nyt pelataan Wimbledonia, on vähän eri luokan kisa ja tietyllä tapaa edelleen Djokon takapihalla ollaan.
Paolini pelasi hämmästyttävän hyvän ottelun Gauffin pudottanutta Navarroa vastaan! Aiemmin ei ole voittanut otteluakaan täällä ja nyt onnistuu kaikki lyönnit.
Tuo päätuomari Kader Nounin saundi on kyllä sellainen, että koko ajan odottaa, koska alkaa soul-bändi säestämään. Ei voi hymyilemättä kuunnella 15-love… 
Eilen maanantaina jäi tuo yksi sekanelinpelin 1. kierroksen ottelu kesken match tie breakissa tilanteessa 7-7, niin sitä ei saatu edes tänään jatkettua loppuun. Sateista toki oli, mutta eikö johonkin väliin se 10 minuuttia olisi saatu? No huomenna uusi yritys.
Priorisoitiin varmaankin Withrow’n miesten neluri. Sitähän kytättiin pitkään, laitettiin ykköselle kaksinpelien perään, ja saatiin juuri vasta pelattua.