WTA-kiertue

Niin, ehkä tätä koko asiaa voi kärjistäen katsoa kahdesta näkökulmasta:

  1. Lähes kaikilla tennishuipuilla on puhtaat jauhot pussissa. Silloin tällöin joku lähtee hakemaan dopingin avulla etuja, ja jää siitä yleensä myös melko nopeasti kiinni. Taustaoletus on, että doping testaaminen on laadukasta ja tarkkaa. Testaajat ovat yhtä pitkällä (tai samalla viivalla) ymmärryksessä kuin “parhaat” douppaajat. Dopingtestien onnistunut kiertäminen on tällöin epätodennäköistä. Lopputuloksena käryissä on myös paljon vääriä positiviisia.

  2. Doping testaaminen ei ole niin laadukasta ja tarkkaa kuin annetaan ymmärtää. Doping osaajat ovat oikeasti testaamista edellä (=miten doupata niin ettei jää kiinni). Mitä lähempänä huippua ollaan sen paremmat resurssit on myös hyödyntää näitä osaajia ja doupata jäämättä kiinni. Läheskään kaikilla huipulla olevilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Silloin tällöin douppaamisesta jäädään kiinni, kun joku menee pieleen.

Riippuen kumpaan näkökulmaan henkilökohtaisesti uskoo, sen mukaan myös ilmi käyviä käryjä tarkastelee.

En ole asiantuntija, mutta veikkaisin totuutta lienee jonnekin puolitiehen. Tuntuu naiivilta ajatella, että doping-testaamisessa oltaisiin koskaan samalla viivalla sen toteutuksen kanssa. Vaikka suurin osa douppaamisesta saataisiin kiinni, aina on se edistyksen viimeisin osaaminen, joka tietää millä kombinaatioilla ja resepteillä saadaan hyötyjä, jotka ei näy nykyisissä testeissä. Samassa paketissa tuntuisi luonnolliselta, että kiinnijäämiset eivät näy selkeinä käryinä, vaan pieninä määrinä.

1 tykkäys

Niin, kuinka yleistä doping on tenniksessä? Aikaisemmin sanottiin, että tennis on taitolaji, joten dopinigistä ei ole hyötyä. Nykyään tenniksessäkin pitää olla riittävästi lihaksia ja kestävyyttä, joten eiköhän doping ole yhtä yleistä kun muissakin lajeissa missä rahaa liikkuu riittävästi. Ja yleisesti tiedetään, että:

  • testeissä jää kiini vain 0,5%
  • Wadan oma arvio verinäytteiden perustella on, että doping käyttää 14%
  • anonyymikyselyissä kiellettyjen aineiden käyttöä myönsi 50% urheilijoista

Onko siis myös tenniksessä joka toinen huippupelaaja dopattu? Kukaan ei tiedä. Toki tähän lukuun sisältyy myös kokaiini ym huumeet.

USA on dopinglaboratorioiden luvattu maa. Tietääkseni yksikään ammattiliiga tai yliopisto USAssa ei suostu yhteistyöhön WADAn kanssa ja on julkinen salaisuus, että monessa yliopistossa valmentajat ja lääkärit pyörittävät dopingohjelmia. Uimareista ja jenkkifutaajista käytännössä kaikki ovat joskus käyttäneet dopingia. Entäs yliopistojen tennispelaajat? Eiköhän kaikki ovat joskus käyttäneet dopingina sielläkin, ehkä jopa tietämättään. Kuinka moni jatkaa ammattiurallaan? Kukaan ei tiedä.

Samalla pitää myös pohtia, että mikä on doping? Rikkaimmat urheilija voivat ostaa uusia “lääkkeitä”, jotka parantavat suorituskykyä. WADAlla ja näillä kaupallisilla toimijoilla on ikuinen kilpajuoksu, keksitään uusi yhdistelmä, myydään sitä kalliilla, kunnes WADA ehtii kehittää testejä ja saada lisättyä kiellettyjen listalle. Siinä vaiheessa on jo seuraava tuote myynnissä. En muista nimeä, mutta joku ex-urheilija paljasti, että oli maksanut yhteensä miljoona dollaria näistä “lisäaineista”. Siksi onkin niin hölmöä luulla, että esim Sinner olisi käyttänyt clostebolia, kun tarjolla olisi ollut vaikka mitä parempia aineita, joista ei voi jäädä kiinni. Kunhan on miljoona dollaria maksaa niistä. WADA testasi muuten Lontoon urheilijoiden näytteet uudestaan, ja siinä olisi kärähtänyt 130 urheilijaa lisää, eli näytteistä löytyy aineita, jotka ovat nyt kiellettyjä, mutta ei vielä kisojen aikana.

Koko anti-doping järjestelmä on mielestäni kriisissä. Testit eivät pysy perässä, on liikaa uusia aineita, joista ei voi jäädä kiinni. Lisäksi raja-arvot on vedetty niin alas, että näitä vääriä hälytyksiä tulee aivan liikaa. On aivan selvää, ettei Sinner käyttänyt clostebolia dopingtarkoitukseen? Mutta kuka tietää, onko käyttänyt jotain muuta? Ja miksi yksikään jenkkipelaaja ei koskaan jää kiinni, vaikka tiedetään kuinka yleistä doping on USAssa? Ja täällä WTA-palstalla, aika harva naispelaaja jää ikinä kiinni, vaikka nimenomaan naiset hyötyvät dopingistä eniten. Igan tapaus näyttäisi menevän samaan laariin Sinnerin kanssa. TMZsta ei ole juurikaan mitään hyötyä, ja näkyy helposti testeissä. Eli miksi kukaan käyttäisi sitä tahallaan? Mutta se, että meillä on taas väärä hälytys, ei kerro, etteikö taustalla moni käyttäisi ihan muita doping-aineita. Taas kerran, kukaan ei tiedä varmuudella. Jotenkin jää välillä sellainen fiilis, että tahallaan tehdään isoa juttua näistä vääristä hälytyksistä, jotta kukaan ei kysyisi, että mitä aineita huiput todella käyttävät. Tai sitten olen vaan liian kyyninen.

2 tykkäystä

ei se edes ole selvää, etteikö käyttänyt hyötymistarkoituksessa. Tästähän oli juttua, että pitkäaikaisesti mikroannokset ovat hyödyksi.

Keihäänheitossa ja jääkiekossa on joskus ollut tätä vitsitarinaa, että “taitolajissa” ei tarvitse dopingia. Aika hyvät naurut olen saanut näistä kommenteista, varsinkin jääkiekon kohdalla.

Hyviä pointteja. Tässä omassa päässä oli varmaan vetänyt rajan karkeasti: kielletyt aineet + niiden aineenvaihduntatuotteet + biologinen passi muutokset = doping. Muu ei ole sitten dopingia nyky mittapuulla.

Näihin kahteen esimerkkiin (Clostebol ja TMZ) vielä. Voiko se hankaluus johtua siitä, ettei tiedetä mitä taustalla edes on?
Esim. Yhdistelmä jotain suoritusta parantavia aineita, jotka saattavatkin sitten näkyä positiivisena tuloksena vaikka Clostebolin osalta kun jokin menee vähän vihkoon? Tai kyvystä peittää Clostebolin avulla jotain muuta joka on nykyisellään kiellettyjen aineiden listalla? Tai Slaisserin ehdottama mikroannostus?

Dopingin suhteen puhtaasta taitolaji statuksesta varmaan ollut aikakin päästä eroon. Taitolaji jossa GS-kisassa ollaan parhaimmillaan 30-asteen auringossa tekemässä 5+ tuntia HIIT-treeniä. Ja pitäisi vielä palautua hetkessä seuraavaan koitokseen…