No, heh, on minun persoonallisuudessa kieltämättä puolia, jotka eivät kilpailunjohtajan tehtävään sopisi, en välitä aina, tapahtuvatko asiat hyvin, minulle riittää, että asiat tapahtuvat 
. Enkä pidä tenniskulttuuria yhtään kilpailunjohtajan vastuulla , onhan kulttuurissa vikaa jo siinä vaiheessa, kun kentällä sikaillaan/huijataan tarkoituksella
Mitähän tässä nyt yritetään sanoa? Sääntöjä ei kannata noudattaa ja kentällä pitää huijata ja sikailla - vai? Ja kilpailun johtajan täytyy vain kerätä rahaa eikä ehdi muuta tekemään…
Pelaajien tulisi odotusarvoisesti pelata sääntöjen mukaan ja kunnolla, siten että jatkuvaan yksityiskohtien valvontaan ei olisi niin suurta tarvetta. Sääntöjen noudattamisen tulisi olla itsestäänselvyys.
Edit: Kulttuuri on minun ymmärtääkseni viallinen, jos vilppiä tapahtuu, tietenkin se olisi vielä enemmän väärin että annetaan pelaajien tehdä mitä sattuu eikä edes puututtaisi siihen. Onneksi useimmat pelaa sääntöjen mukaan ja ellei valvojia sattumoisin ole paikalla kyseenalaisissa tilanteissa, heidät haetaan paikalle, olisi melko kamala tilanne, jos kaikilla kentillä esimerkiksi tuomiot menisivät kokoajan mitensattuu ja geimit sekaisin yms.
Kulttuuri on minusta sellainen kokonaisuus, johon kaikki osallistujat vaikuttavat omalta osaltaan, ei se ehkä oikein ole mahdollista että vain järjestäjät pitävät huolen säännöistä
Kilpailunjohtajan vastuulla nimenomaan on se millainen on hänen järjestämiensä kisojen ilmapiiri ja puututaanko siellä pelaajien rikkomuksiin, vai vallitseeko hällävälliä meininki. Se ei tarkoita että kilpailunjohtaja olisi täydellinen ja pystyisi valvomaan kaikkea mitä kilpailuissa tapahtuu, mutta puuttumattomuus lisää todennäköisyyttä sille että väärinkäytöksiä tulee. Tottakai juurisyy huonolle käytökselle ovat pelaajat itse, mutta kilpailunjohtajalla on tähän mahdollisuus vaikuttaa ja vastuu puuttua räikeimpiin tilanteisiin.
Täällä voi varmastikin käsitellä sääntöjä. Juuri J.Hedman kertoi ettei massakentällä päätuomari voi pyytää enää linjatuomaria näyttämään jälkeä, jos päätuomari on jo itse tullut linjan luokse katsomaan jälkeä. Tämä pitäisi tehdä silloin kun tuomari istuu vielä tuolissaan?
Onko tuo muka sääntö?
1 tykkäys
Ei ole.
3 tykkäystä
Kyllä ponnaripää tietää !
Tässä vähän pohdintaa “verkon toiselta puolelta”
Tuomarit voisivat tehdä kentille come-backin, ainakin joskus tuntuu siltä. Mutta miten? Kisamaksusta jos puoletkin palauttaisi, niin olisi kisan budjetin kannalta vähän haastavaa, varsinkin sisäkaudella ja lisäksi kun pelaajat olisivat kauhean eri tasoisia tuomareita (esim. juuri tenniksen aloittanut vrt. kymmeniä vuosia pelannut) sekä säännöt tuntuvat olevan jopa joiltain pelaajilta (hyvin pieneltä osalta, onneksi!) hukassa… tällainen pelaajahan ei missään tapauksessa voisi toimia tuomarina. Mutta jos olet kokenut pelaaja ja haluat toimia tuomarina, niin mikäs siinä, voit kysyä kilpailunjohtajalta kisassa. Ottaa mielellään vastaan. Kuitenkin tällä hetkellä kisat pyörivät ihan hyvin ilman tuomareita - ja pelaajille haaste: yritetään pitää siitä kiinni!
Sitten komppaan garbage1:stä: “Pelaajien tulisi odotusarvoisesti pelata sääntöjen mukaan ja kunnolla…” Näin se menee, suurimalla osalla. Lähinnä junioripelejä, joihin joutuu kiinnittämään enemmän huomiota, aikuisten kohdalla yleisemmin jalkavirhe. Sääntöjen mukaan pelaaminen olisi ihanne ja tavoite - toteutuukin hyvin usein.
Ja kyllä, Pahansuopa olet ihan oikeassa että on kilpailunjohtajan (lisäksi myös pelaajien, tuomareiden) velvollisuus ensisijaisesti huolehtia pelaamisesta sääntöjen mukaan (ja tarvittaessa ryhtyä kurinpitotoimiin). Kulttuuria kentällä ja sen ulkopuolella luomme kaikki yhdessä, ja se onkin yleensä hyvällä mallilla kisoissa.
1 tykkäys
Ainakin ilman tuomareita pelattavissa seniorikilpailuissa on noudatettava mm. tällaista: “Pelaajien on yhteistyössä pyrittävä mahdollisimman oikeisiin tuomioihin.”
Sekä tällaista:“Pallo voidaan tuomita vääräksi vain varmassa tilanteessa.”
Kun lisäksi “Kumpikin pelaaja toimii oman kenttäpuoliskonsa linjatuomarina”, niin onhan siinä keitosta kerrakseen.
Jokainen ymmärtää, että ns. oikeita tuomioita ei saada aikaan tuomitsemalla pikkuriikkisenkin kiistanalaiset oman kenttäpuoliskon pallot systemaattisesti tappiokseen. Jotta pelaajien yhteistyövelvoite täyttyisi, vastustajan velvollisuus olisi korjata tuo tuomio sitten hänen tappiokseen, ei kai? Ja takaisinko vielä…
Epäloogisuus voidaan poistaa vain siten, että tuo varman tilanteen vaatimus väärästä pallosta poistetaan. Oikeisiin tuomioihin on pyrittävä, se riittäköön! Ei muillakaan elämän alueilla ole tämmöistä ristiriitaista suositusta; pyrittävä jakamaan oikeutta “tasapuolisesti” toiselle osapuolelle enemmän kuin itselle!
Kerran kaverini tuomitsi 1,5 m sisällä olleen smashini, kääntyessään rystynurkastaan, ulos. Nauroin spontaanisti ääneen ja näytin 15 cm pitkän tuoreen vanan. Mahtoi kaveria nolottaa.
Minusta se varmuus siellä on juurikin hyvä asia ja pelin flow on parasta silloin kun hiukan ulkona olevat pallot, mutta sellaiset joista ei lyöntihetkellä lyöjä pysty kuitenkaan varmaksi sanomaan pallon olevan ulkona, pelataan kuin pallo olisi sisällä. Tämä on minusta käsitteellisesti hyvin oleellista vaikkei tosiasiallisesti tietysti tätä 100% varmuutta oikeastaan saavuteta, mutta oleellista tässä on mielestäni se että jokainen pelaaja tuomitsee epävarmat ja huonosti nähdyt pallot sisälle oli ne sitten ns. tuntemuksen mukaan vaikkapa 20 cm pitkiä. Juuri näissä tuntemuksen mukaan tuomituissa palloissa tulee niitä flown rikkovia ja reilun pelin hengen vastaisia virheitä väärään suuntaan. Pelaajien pitäisi ymmärtää että peliin kuuluvat väärät linjatuomiot omaksi haitaksi, mutta ei väärät tuomiot omaksi hyödyksi.
2 tykkäystä
Pahansuopa puhui täyttä asiaa.
Olen samaa mieltä, että asia on ilmaistu tässä hyvin. Itsekin pelaan mieluummin hyviä palloja kuin omaan pussiin.
Niin, pitäisi… Vähän oikaistuna tuon voi lukea niinkin, että peliin kuuluvat väärät eikä suinkaan oikeat tuomiot! Kuten jo kirjoitin, tuommoinen logiikka on tosielämälle vieras, ainakin nykyaikana ja ns. länsimaissa. Viime kädessä tämä yksityiskohta taitaa kuitenkin olla oikeusoppineille sopivaa fundeeraamista…
Nyt kuulostaa Markus siltä että yrität oikeuttaa väärin tuomitsemista, huolestuttavaa. Se että jatkoi pelaamista kun pallo saattoi olla ulkona, ei sinänsä ole väärin tuomitsemista, vaikka niin tuossa aiemmin sanoin, oikeastaan se on pelin jatkamista ilman tuomiota. Ja ei todellakaan ole länsimaiselle oikeusjärjestelmälle vieras ajatus siitä että vaaditaan syylliseksi toteamiseksi enemmän kuin syyttömänä säilymiseksi. Nimenomaan länsimaissa oikeuden tulee todistaa syyllisyys (linjan väärällä puolella oleminen) ja lähtökohtaisesti todistustaakka on syyttäjällä. Jos syyllisyys ei tule riittävästi todistetuksi, niin on yhäkin syytön ja ns reasonable doubt riittää että olet syytön eikä toisinpäin. Syyttömän (linjan sisällä olevan) ei tarvitse erikseen todistella itseään oikeaksi, syyttömyys on perusoletus. Nimenomaan länsimaiseen oikeuteen kuuluvat väärät tuomiot mielummin niinpäin että oikeasti syyllinen ei todisteta syylliseksi, kuin että moni syytön todistettaisiin väärin perustein syylliseksi! Diktatuureissa ja ei oikeusvaltiossa asiat voivatkin sitten heittää häränpyllyä.
1 tykkäys
Hyvin puhuttu, onhan tässä aika paljon uuvuttavaakin ajateltavaa…viitseliäille!
Itse asiassa olen edelleenkin sitä mieltä, että koska tennisäännöissä tunnetaan vain (=nyt käsiteltävän asian suhteen) pisteen häviäminen ja voittaminen (joka määrittely käytännössä tuomarin tehtävä). eikä mitään varmuus-käsitettä ole olemassakaan, niin samalla tavalla pitäisi tuomita myös tuomarittomissa peleissä. Pallo on oikein tai väärin ja sillä sipuli!
Vahinko, että tahän ei taada apuja muista vakiintuneista “kaksintaistelumailapeleistä”: Squashissa pelataan samalla puolella, sulkapallossa palloa ei lyödä pompusta ja pöytätenniksessa pöytälevy rajaa kentän.
Puolitoista vuotta sitten toukokuussa kirjoitin jalkavirheestä tällä palstalla mm. näin:
“Liitto hyväksyy tilanteen ilmeisesti siksi, että pelkää noiden kenttäkingien lopettavan kilpailemisensa kokonaan. Nuoren tenniksestä innostuneen traumaattisilla kokemuksilla ei liene suurtakaan merkitystä. Olen toista mieltä: Nykyinen kummallisen hämärä suhtautuminen jalkavirheeseen on saatettava asialliseen järjestykseen. Tilanteen korjaamismahdollisuuksia on useita!”
Taitaa olla pysynyt edelleen hämäränä. Mitenkään yllättävää ei tainnut olla, että minkäänlaista ehdotusta tilanteen korjaamiseksi ei viestiketjussa esitetty. Odottelin kuitenkin niitä kovasti. Itsellä oli noina aikoina useitakin “voimakkuudeltaan” eritasoisia korjaamismahdollisuuksia.
Jotenkin tämä aihe jää torsoksi ilman ainuttakaan! Ainakin yksi on suhteellisen helposti toteutettava, koska sitä voi pitää aika analogisena erään toisen epäkohdan aikanaan tapahtuneen korjamisen kanssa.
Tennissääntöihin taisi muistaakseni 1970-luvulla tulla semmoinen muutos, joka salli kaksoiskosketuksen jos sitä ei tee tahallaan eikä rupea kanniskelemaan palloa mailan jänteikön avulla.
Jalkavirheeseen sovellettuna viivarikko sekä keskimerkin jatkeen että takalinjan suhteen ennen syöttöpallon nostoa on selvästi joko tahallinen tai huolimattomuutta mutta ei missään nimessä tahaton samalla tavalla kuin esim. suhteellisen tavallinen kaksoiskosketus. Siis selvä tapaus: jalkavirhe niin tuomaripeleissä kuin tuomarittomissa.
Syöttöpallon noston ja osuman välinen jalkavirhe on paljon ongelmallisempi varsinkin tuomarittomissa peleissä. Mutta ikäviä välikohtauksia näkee myös tuomaripeleissä!
“Tennissääntöjen 18. JALKAVIRHE (VANHA 7 & 8)
Syöttöliikkeen aikana syöttäjä ei saa:
a. Liikkua kävellen tai juosten, vähäiset jalan liikkeet ovat kuitenkin sallittuja;”
Tätä 18 pykälää voidaan laventaa sallimaan myös vähäiset päkiän kierrot ja takimmaisen jalan siirtymiset viivan takaa takalinjan päälle ja vähäisessä määrin myös jopa yli takaviivan. Kyseessähän voi olla yksinkertaisesti horjahdus. Eikä muutenkaan syöttäjä voi seurata samaan aikaan syöttöpalloa ja aivan toisessa suunnassa olevaa syöttölinjaa (tai keskimerkin jatketta).
Yllä kuvaamani tuomittaisiin jalkavirheeksi vain siinä tapauksessa, että syöttäjä jatkaa välittömästi juoksuaan kohti etukenttää ja näin ollen selvästi hyötyy “varastamisestaan” eikä tuomiota voi lieventää esim. vahinkoon vetoamalla. Tässä tapauksessa linjatuomarin “footfault” tulee hiukan myöhässä “but so what”.
Jos jotain tuommoista laitettaisiin sääntöihin, niin kyllä sillä tuomarittomissakin peleissä olisi merkityksensä. Suurin osa entisistä pienistä jalkavirheistä ei enää olisi jalkavirheitä ollenkaan. Eikä kilpailunjohtajien tarvitsisi jopa valehdella kasvojensa menettämisen pelossa vaikkapa tyyliin:“Ei siinä ollut jalkavirhettä, osumakohta ratkaisee.”
Jalkavirhe ei muuksi muutu vaikka voissa paistaisi. Nuorten pelaajien kohdalla sen poiskitkeminen on vain ja ainoastaan valmentajien tehtävä. Junnukisojen refereenä olen huomauttanut jalkavirheistä pelaajalle ja myös koutsille, jos sellainen on paikalla ollut.
Aikuisten peleissä ilman tuomaria kyllähän se olisi kilpailun johtajan ja valvojien tehtävä, mutta kovin harva taitaa tähän ikäväksi koettuun velvollisuuteen ryhtyä.
Ihmettelen hiukan sääntöasiantuntijan postausta. Valittelee olemassaolevaa tilannetta alistuneena ikäänkuin jonkin ihmistä suuremman tekosena.
Ihmisen teot ovat myös ihmisen korjattavissa. Erityisesti jalkavirhesääntöä lienee vuosikymmenten mittaan moneen kertaan rustattu “tarpeen mukaan” suuntaan jos toiseenkin, enimmäkseen kuitenkin ees’taas.
A ei kuitenkaan lausu sanaakaan esittämästäni ehdotuksesta. Implisiittisesti tekee mieli päätyä siihen, että hän pitää ehdotustani hyvänä mutta jossain lymyilee se suuri tennisbyrokraatti, joka on kieltänyt tuomareina toimivien kannanotot tämän tyyppisiin kysymyksiin!
Voi että! Varsinaisia tenniksen sääntöjä on muutettu 4-5 kertaa noin sadan vuoden aikana ja mitä hyötyä tällaisesta sääntömuutoksesta olisi? Linjatuomariko päättäisi syötön jälkeen, että rynniikö syöttäjä pallon perään ja harkintansa mukaisesti huutaisi jalkavirheen? 
Ja kuinka pieni on pieni jalkavirhe, jota ei huudettaisi, vaikkei pallon perään rynnätäkkään?
Pienikin jalkavirhe on virhe siinä missä vähän ulos lyöty pallo. Tosin tietyissä maissa oman maan pelaajan vähän ulkona oleva pallo on aina sisällä… Sääntömuutoksesta voi tehdä ehdotuksen ITF:lle mutta prosessi kestää vuosikausia ja muistaakseni muutos vaatii että 3/4 jäsenmaista puoltaa ehdotusta vuosikokouksessa, enkä usko että kuvailemasi käytäntö saisi paljon kannatusta. Jalkavirhesäännössähän ei ole sinänsä mitään vikaa, vain valvonta tuomarittomissa peleissä ontuu.