Kansalliset kilpailumme

Tennisliiton sivustolla tennis.fi todetaan että

  • tennistä harrastaa 150.000 ihmistä
  • “tavoitteena on 8000 kilpa-ja harrastetason pelaajaa”

8000 / 150.000 on noin 5%.

Vajaat 5000 on tasoitusluettelossa, miehiä 3500 ja naisia 1500.

Junioreita on erittäin vähän. Tasoitusluettelossa on U15 ja nuorempia vain noin 1000 pelaajaa, ja tässä on useampi ikäluokka, siis ehkäpä noin 200 junnua per ikäluokka pelaa kilpaa.

200 junioria per ikäluokka koko Suomessa, ei siitä monta löydy jotka ovat sekä lahjakkaita, ahkeria ja että valitsevat tenniksen päälajiksi.

Suuri osa jotka tennistä harrastaa, ovat aloittaneet lajin vasta aikuisena.
Siksi kärki on niin kapea ja harrastajien taso on kehno, kun tuolla hallilla pelureita katsoo.

Myös tennisseurojen valmennuskulttuuri on kummallinen siinä mielessä että isä- ja äitivalmentajia ei hyväksytä edes avuksi (olen yrittänyt) vaan ihan pienistä asti pitäisi olla pelkästään palkatut ammattivalmentajat, mikä tietysti maksaa sikana verrattuna vaikkapa pieniin futis- tai lätkäjunnuihin joille usein isät ja äidit hoitaa valmennusta lähes ilmaiseksi.
Valmennuksen taso tietysti vaihtelee silloin, mutta saadaan paljon pikkujunnuja mukaan halvalla.
Siitä isosta massasta sitten parhaat ja innostuneet kyllä saadaan poimittua ammattivalmentajalle.
Lopuista tulee eri tasoisia harrastajia, mutta iso massa myös “hyviä harrastajia” jotka ovat oppineet lajitaidot jo junnuna.

Futiksessa, säbässä ja lätkässä on kymmeniä tuhansia junnuja, ei kukaan ajattele että joka treeniin 3 x viikossa pitäisi joka seurassa olla kuukausipalkkainen valmentaja.

Joskus tuntuu että jossain tennisseuroissa mietitään enemmän sitä kuinka saataisiin lisää rahaa ovesta sisään, sen sijaan että mietittäisiin kuinka saadaan lisää junnuja.
Ne tavoitteet kun joskus on ristiriitaiset …
(Anteeksi tennisseuraihmiset, tiedän että tämä on provosoivaa…)

7 tykkäystä

On tosiaan harvinaisen asiantuntematon provo.

Millä ihmeen matematiikalla päättelet, että suurin osa aloittaa lajin aikuisena?
Junioreita 1000 ja aikuisia 18-99v. loput. Junioteitahan (0-17 v.) on tuossa suhteessa selvästi enemmän.

Ne ekat kisamerkinnät tulevat tietenkin valtaosalla C/D/E- kisoista tai kyvykkäämmillä senioriliigasta. Mitä ihmeen itua on mennä keskivertojunnuharrastajana ottamaan esim. cup-muotoiseen kisaan turpiin joka kerta 60,60 ja matkata ja maksaa!? Sitä lisenssiä ei tosiaankaan ole suurimmalla osalla valmennettavia.

Junnukisat noiden softiskisojen jälkeen ovat pääasiassa juuri niille parhaille. Itsekin olen pelannut ekat kilpamatsit aikuisena mutta harrastanut lajia polvenkorkuisesta.

Kallista verrattuna lätkään vai? Pitäskö harkita pään nostamista Kehä I sisältä? Jos haluaa johonkin eliittiseuran akatemiaan kaataa sitä rahaa, niin se on oma valinta.

Mietipä mitä kenttävuokrat ja varusteet maksavat? Sinne kentälle ei määräänsä enempää järkevästi pelureita mene. Pikkukakaroita voi laittaa 8 tai enemmän mutta se on enemmän kerho-ohjaajan touhuja ja vaatii heitäkin enemmän. Tennis ei toimi ihan kuin korttelifutis, jossa voi pahimmillaan heittää pallon kentälle ja pistää pojat ja tytöt pelaamaan. Sen olet ehkä havainnutkin.

Käytännössä niitä pelaajia on kentällä alkeiden jälkeen max neljä kappaletta. Suurin osa seuravalmentajista tekee tuntitöinä ja ihan kuule kulukorvauksia vastaan, eikä näille “ammattivalmentajillekaan” näitä erinäisiä eliittiklubeja lukuunottamatta työ ole mikään kultakaivos.

Ihan omasta kokemuksesta nämä kentänlaidan “avuliaat, munpoikaonkohtajarkkonieminenvanhemmat” oli yksi syy, sen lisäksi, että valmentaminen oli lähinnä maksullinen harrastus hyvin pieniä kulukorvauksia vastaan ja muukin organisoimattomuus resurssipulassa, johti ettei koutsaaminen napannut.
Mutta se että on sikakallista on paksu vale jos katsoo vähän ympärilleen tai sitten määritelmämme ovat erilaiset.

Seurat toimivat yhdistypohjaisena eivätkä tosiaankaan havittele kinkkua paksun leivän päälle. Tällä herkellä junnuja tulee jossain liikaakin. Ok, iso osa pelaa kerran viikkoon, mutta niitä lisäkenttiä ei vaan mistään pieraista.

Mikä hemmetti estää sinua varaamasta vuoroja ja pitämästä ilmaisilla “valmentajilla” tenniskoulua vanhempainringillä?

Siis tarkoitan että niistä 150.000 jotka sanovat harrastavansa tennistä, suurin osa on aloittanut aikuisena.
Sen kyllä huomaa kun käy katsomassa peliä hallilla.

Kyllä lisenssipelaajista suurin osa varmaankin on aloittanut nuorena. Lisenssipelaajia on kuitenkin vain 5000, runsaat 3% niistä jotka sanovat harrastavansa tennistä.

Miksi junnukisoja on vain niille parhaille?

Itse kun aloittelin 1970-luvulla pikku paikkakunnalla, koulun salin puulattialla ja kesällä asfaltilla, esimerkiksi junnu-piirinmestaruuskisoihin mentiin porukalla. Eikä me oltu niitä parhaita …sieltäkin puulattialta kuitenkin kasvoi A-luokan pelaajia, kun innostusta oli valtavasti.
Vaikka “oikeita” valmentajia ei ollut ollenkaan.

Nyt on onneksi koululaisten SM-kisat elvytetty uudestaan (eikös olekin?) se on varmaan yhtä hieno tapahtuma kuin silloinkin, eikä tarvitse olla niitä parhaita että voisi osallistua.

En asu pääkaupunkiseudulla.
Lapseni ovat pelanneet sekä lätkää että tennistä.

Ja joo, lätkä on kallista yli 200 euroa kuukaudessa (pikkuseurassa, alin kilpataso) mutta sillä saa 3 jäätreeniä viikossa, joka treenin yhteydessä ohjattu oheisharjoitus esim. punttisali, ja usein viikonloppuns on peli.

Siis ohjattua toimintaa 6-8 tuntia viikossa, 200 e/kk.
Vaikka jää maksaa meillä 150 euroa tunti.

Hyvin pieniähän ne kulukorvaukset on, tai joskus jopa ei mitään, ja organisointi voi olla myös kehnoa.

Itsekin olen ollut sekä tennisseuran että jääkiekkoseuran hallituksessa.
En siis ole tuollainen kentänlaidan vanhempi, mutta tiedän mitä tarkoitat, olen itsekin heitä kuunnellut.
Se helpottaa alemmilla tasoilla hiukan siinä vaiheessa (esim. 14-v ylöspäin) kun ne tulevat jarkkoniemiset ja teemuselänteet ovat siirtyneet parempiin seuroihin.

… Tai yrittää uudestaan tarjoutua ohjaamaan junnuja ilmaiseksi johonkin tennisseuraan?

Voisi olla ihan mukavaa puuhaa, kun vähennän työntekoa lähivuosina. Ja saa itsekin vähän liikuntaa!

Valmennusosaamista pitäisi päivittää, kun olen viimeksi ohjannut tennistä 1990-luvun alussa (ilmaiseksi :grin: tai no, siitä hyvästä seura maksoi meidän divarimatsien kentät)

Nykyään olen joutunut junnulätkäjoukkueen jojoksi (josta ei myöskään saa muuta korvausta kuin hyvää mieltä) mutta olen pyrkimässä tästä eroon. Ja mieluummin olisin tenniksen parissa, se on minusta paljon fiksumpi laji.

Edit:
Meidän pienehkössä lätkäseurassa on noin 250 junnua, eri-ikäisiä, ja vain yksi kuukausipalkkainen henkilö.
Lisäksi toimintaa pyörittää kymmeniä vapaaehtoisia, ilmaiseksi tai pienehköillä kulukorvauksilla.
Tavoitteena EI ole “huippupelaajien tuottaminen”, vaan liikunnallisuus ja perustaitojen opettelu mahdollista elämänmittaista harrastamista varten.

Jos joku haluaa enemmän treeniä ja parempaa valmennusta, ohjaamme hänet pyrkimään isompaan ja tasokkaampaan seuraan.

1 tykkäys

Ei junioritennis ole monellekaan seuralle mikään tulonlähde. Hinnat vähän vaihtelevat kaupunkien välillä, mutta käytetään nyt vaikka tällaisia lukuja:
TULOT
63€ (18€/h/pelaaja, keskimäärin 3,5 pelaajaa ryhmässä)
MENOT
27€ kenttämaksu
25€ valmentajan palkka sivukulut huomioituna
2€ pallokulut

Noilla luvuilla tunti tuottaa seuralle 9€. Kunnat tukevat seuroja vaihtelevasti eri kaupungeissa, mutta omassa kunnassani tuki on 4€ jäsentä kohti vuodessa eli ei oikeastaan mitään. Noita junioritunteja saa olla vähän pirusti, että seuran toiminnanjohtajan “palkka” saadaan katetuksi ja kyllä niitä kuluja on muitakin kuten kirjanpito, nettisivut, valmentajien koulutus, liiton maksut…

1 tykkäys

Heh, haluaisin oitis nähdä sen seuran, joka tekee tuottoa yli 12-vuotiaiden kilpavalmennuksella.

Karkea tennisseuran tulonansainnan sapluuna:

Rahaa tulee: aikuisvalmennus, tenniskoulu, harrastepelaajat, kilpailut.

Rahaa menee: kilpavalmennus, edustustoiminta/-urheilijat.

Voisi olla sellaisia tennisseuroja joissa ei välttämättä ole kilpavalmennusta tai edustustoimintaa, joita pitäisi sponssata tenniskoulun tuloilla.

Tenniskouluihin pitäisi saada paljon lisää junnuja. Sillä kasvatettaisiin vuosien aikana harrastajapelaajia jotka olisi oppinut perus lajitaidot jo nuorena. Siltä pohjalta olisi hyvä pelailla aladivareita ja hallisarjoja :grin::+1:
Ja parhaat junnut voisi siirtyä kilpavalmennukseen vaikka toisiin seuroihin.

Monissa lajeissa pikkujunnujen aloittamista sponssataan kaikkein eniten (kiekkokoulut, jalkapallokoulut, yleisurheilukoulut…) koska sieltä niitä tulevaisuuden harrastajia tulee.

Miksen sitten itse perusta tällaista seuraa? No ihan hyvä ajatus voisi olla …
Kentät talvella tietysti on ongelma, kun nyt on niin täyttä joka puolella (mikä on hyvä tietysti, että on täyttä!)

Edit:
Aikuisvalmennuksella tietysti olisi hyvä sponssata tenniskoulua, luulen että moni aikuisvalmennettavakin hyväksyisi sen.

No siitä vaan kurssille. Liitolla on viisiportainen valmentajakoulutus ja pitämään ja organisoimaan tunteja.

Lätkäjätkiä sinne kentälle mahtuu edelleen aika monta enemmän.

Sulla on harjaantunut silmä ja hyvä tuntuma muiden peliin. Jos katson vaikka omaa peliäni, voi ihan hyvin luulla, että aloitin aikuisena - mikä ei ole totta.

Tuo mennään joukolla puulattiakisoihin odottelemaan on valitettavasti nykypäivänä nostalgiaa.
Sitä paitsi noita ei-lisenssipelaajien pikkujunnukisoja järjestetään koko ajan.

Niin tuosta jäisi valkulle se reilu 15 e miinus verot ja matkoja ei varmaan makseta. Yleensä tarvitsee mahd. omiakin varusteita.
Toki kettuilua katsomosta saa kaupan päälle.

Toiminnan organisoimiseen ja yksilötasolla tuntisuunnitteluun ja sopivien ryhmien tekoon ja kaikesta viestimiseen jne.menee aika paljon aikaa ja resursseja, mitä ei tosiaan äkkiä huomaa.

Sellaisia seuroja on missä maksut ovat todella alhaalla. Aikuisillakin on rajansa mitä he maksavat ja varmaan ne eniten maksavat ovat siellä kultamunia tuottavissa ytimen akatemioissa.

Kentät ovat todella täynnä joka paikassa ja vuorohinnat ovat nousseet rajusti samalla kuin kulutkin halliyrityksille.

Mun mielestä puhut asiaa ja nostat sellaisia asioita, joista pitääkin käydä keskustelua. Lisäansiot sille, että et provosoitunut ärhäkästä vastauksesta.

Tenniksessä on rakenteellisia ongelmia, kuten se, että tennishallit ovat yksityisomistuksessa ja jäähallit pääosin kunnallisia. Kentälle mahtuu vain muutama pelaaja, kun kaukalossa voi olla yhtä aikaa paljon enemmän, parhaat tunnit myydään aikuistennikselle, koska siellä on rahaa jne jne.

Vaikkei tennisvalmentaja hääviä tiliä tekisikään, pieniin puroihin menee paljon rahaa ja se näkyy tennisvanhemman kukkarossa. Olen maksanut n. 5000 euroa vuodessa seuralle pojan kilpatennisharrastuksesta ja sen päälle tuli kaikki muut kulut, mitä kilpailemiseen meni. Valmennus oli pääosin välinpitämätöntä ja varmasti voisi olla paikkapaikoin hyvä miettiä esim. vanhempien käyttämistä apuna valmennuksessa. Ongelmaa se ei kokonaan ratkaise, mutta apuna voisi olla.

1 tykkäys

Tuossa ylempänä laittamani esimerkkihinnat on junioreiden harrastepuolen hintoja keskisuurissa kaupungeissa. Ei kilpajuniorit yleensä harjoittele 4 hengen ryhmissä tai ei ainakaan pitäisi harjoitella. Kilpajuniorit tuottavat seuroille tappiota ja kun junioriharrastepuolikin on vain hiukan voitollinen, niin aikuisryhmät ovat seurojen ainoa merkittävä tulonlähde. Vaikea on löytää sponsoreita tai myydä seuran vaatteita voitolla. Osalla seuroista saattaa olla omistuksia halliyhtiöissä ja ulkokentissä.

Oman kokemuksen perusteella hyvin harva junioriharrastepelaaja ikinä aloittaa kilpailemista. Vaikka kävisi viiden vuoden ajan valmennuksessa 8-13 vuotiaana, niin oppimistulokset jäävät aika heikoiksi. Tunti viikossa ei vain riitä mihinkään ja lisäksi nämä harrastepelaajat lähtevät kesällä ties minne. Kesällä tennispelaajat tehdään. Myös nuorten keskittymiskyky on heikentynyt aiemmasta. Harrastejunioripelaajille sopivia turnauksia onneksi järjestetään jonkin verran. ME ja NE on monelle liian haastava.

Kilpajunioreiden vanhempien roolista on tälläkin palstalla kirjoiteltu monta kertaa. Ei yksikään seura pysty tekemään hyvää pelaajaa, jos vanhemmat eivät ole täysillä mukana. Ajatellaan vaikka viikonloppuja. Yleensä seurat eivät järjestä kilpapelaajille treenejä silloin, koska osa on kuitenkin turnauksissa. Ei silloin kuitenkaan voi ottaa kolmea päivää vapaata. Ehdottomasti kannatan vanhempien aktiivista roolia valmennuksessa. Ihan hyvin noin puolet harjoittelusta voisi ja pitäisikin tapahtua seuran tuntien ulkopuolella.

1 tykkäys

Sitten vielä se, että

  • jos niillä on hauskaa, ne ehkä pelaa tennistä vielä 5, 10 tai 20 vuoden päästä. Jollain tasolla, ehkä jotain IV divaria tai myöhemmin 55+ …

  • jos niillä ei ole hauskaa, ne lopettaa

Mielenkiintoista keskustelua! Itse olen viimeisen 20 vuoden aikana ollut aktiivisesti tennistoiminnassa mukana neljällä eri paikkakunnalla valmennuksessa, hallituksissa ja kilpailujen järjestämisessä. Ensimmäinen tennisseurani oli hyvin pieneltä paikkakunnalta, jonka seurassa oli ehkä n 30 jäsentä. Kesäisin 2 massakenttää ja talvisin pari lepakkovuoroa arkisin klo 22 jälkeen urheilutalon parkettilattialla, viikonloppuna pääsi yleensä aamulla ja illalla treenaamaan. Siellä yksi kaveri kuitenkin innostui valmentamisesta ja kävi liiton valmentajakurssit, jotka seura kustansi. Useamman vuoden hän seurassa valmensikin mutta kun valmennettavien ja töiden määrä lisääntyi kysyi hän, jos saisi jotain korvausta. Sehän ei seuralle sopinut, kun “oli jo kalliit kurssit maksettu”. Lopputulos oli, että hän sitten siirtyi muualle valmentamaan, josta korvaustakin sai. Sen muutaman vuoden aikana kuitenkin minä ja muutama muu opittiin tenniksen perusteet ja yksi meistä on tänäkin päivänä A-luokan pelaaja, pari muuta nousi B-luokkaan käytännössä pelkillä sarjapeleillä, joskin kilpapelit näillä muilla tainneet toistaiseksi jäädä. Se mikä on harmillista nykysuuntauksessa on se, että tennis kuihtunut pienillä paikkakunnilla melkein kokonaan, koska pienillä paikkakunnilla on kuitenkin joku kilpailuetukin:

  • Jos paikkakunnalla on ulkokenttiä, niin helpompi ja halvempi on pelata ja treenata. Minun junioriseurassani sai kentille avaimen hintaan 50e, jolla pelattiin koko kesä. Kesäisin kentällä vierähtikin melkein joka päivä 2-5 tuntia, päivinä jolloin yleisurheilutreenit pelattiin vain tuo pari tuntia, muutoin enemmän. Toki välillä tuli niitä sadepäiviä, kun ei päässyt pelaamaan. Kesäaikana kuitenkin saatiin hirvittävä määrä tunteja kentällä, jollaisesta monessa isossa kaupungissa pystyy kenttäpulan vuoksi vain haaveilemaan. Miinuksena oli sitten ne talviolosuhteet, vähäinen määrä tunteja huonoihin aikoihin parkettilattialla. Toki plussaa oli se, että kunta ei urheilutalon käytöstä seuraa veloittanut ollenkaan.

  • Kunnasta riippuen seura saa taloudellista tukea, kunhan vain jaksaa hakea. Toiset kunnat tukevat seuroja enemmän kuin toiset.

Pienille paikkakunnille kun saisi tuota ruohonjuuritason toimintaa, niin sieltä saattaisi nousta lahjakkaita pelaajia, joiden teini-iässä tehtävä päätös, että tavoitteleeko huippua ja muuttaa harrastuksen perässä isompiin ympyröihin vai nauttiiko vain harrastamisesta. Pienillä paikkakunnilla se raja kehityksen tulee kuitenkin yleensä vastaan, kun ei välttämättä löydy riittävän tasokasta treenivastusta parhaimmille.

Isommilla paikkakunnilla tennis taas on suosittua ja on usein hyvät olosuhteetkin olemassa paitsi, että siellä pelaajia on taas niin paljon, että vaikea saada vuoroja varattua. Kenttiä ei ole tarpeeksi ja maksut ovat korkeat, karsii köyhemmät pois heti kättelyssä.

Moni suurseura tekee hyvää bisnestä aikuisvalmennuksella, johon on myös paljon kysyntää. Ongelma vaan se, että lapsia valmennetaan vähemmän eikä tämä “tennisbuumi” ole pahemmin näkynyt lapsissa, tulijoita on aikuisissa enemmän.

Oman noin 20v valmentamisen aikana olen huomannut saman muutoksen, josta jo jotkut täällä puhuivatkin. Lasten ja nuorten ryhmissä aiempaa enemmän pelaajia, joilla vaikeuksia keskittyä, joita vaikeaa motivoida mitenkään yrittämään edes vähän. Ei se motivoi oikein valmentajaakaan, joka tekee työtä yleensä aika pienellä korvauksella usein sivutoimisena vapaa-ajallaan, jos valmennukseen tulee löysiä nuoria, jotka roikuttaa ja raahaa mailaa kentällä, tulevat vain, koska “jotain on pakko harrastaa”. Itsekin valmensin yhtä junnua, joka nuorimmissa ikäluokissa rohmusi mitaleja SM -tasolla mutta, joka oli aina harjoituksissa ja jopa turnauksissa “hohhoijaa” -moodissa. Sitten kuitenkin itse (vai vanhempien pakottamana?) sanoi, että tavoitteena pääsy huipulle. Lahjoja olisi ollut vaikka mihin, taitava lyöjä, taktisesti älykäs ja kilpailuissa pää ei pettänyt vaikka laiskasti liikkuikin. Kaikkeni tein, oli porkkanaa, oli keppiä, kaiken maailman palaverit mutta mikään ei muutosta tuonut ja kävi kuten osasi odottaa, pikkuhiljaa muut meni ohi ja sitten ei enää kisaaminen kiinnostanut.

Sitten on paljon niitä ryhmiä niin nuorissa kuin aikuisissa, joilla on se yksi valmennustunti viikossa… Se on erittäin hidas tie kehityksen kannalta. Kehitystä tulisi kyllä yhdelläkin valmennustunnilla viikossa, jos sen lisäksi kävisi vapaa-ajalla pelaamassa myös. Esim Tampereella moni sanoi, että ainoa mahdollisuus päästä pelaamaan on ilmoittautua seuran valmennukseen…

Seuratoiminnassa on huomattu sellaistakin, että isot yrittää haalia kaiken toiminnan itselleen ja pienet seurat kuihdutetaan ensin samasta kaupungista ja sitten jo ympärillä olevista pienemmistä paikkakunnista. Houkutellaan pienempien seurojen valmentajat tarjoamalla parempaa palkkaa, jolloin pieni seura ei pysty tarjoamaan valmennusta ja isompi seura taas nostaa valmennuksen hintaa. Lisäksi, kun pääsee dominoimaan esim alueen halleja, pystyy eväämään muilta mahdollisuuden saada kenttävuoroja. Sitten kun kalliit kilparyhmät täynnä niitä rikkaita penskoja, joista suurin osa hemmoteltu pilalle, niin haastetta on kehittää niistä tulevia huippuja. Ei kestetä kritiikkiä, kisoissa jos ei pärjää, niin vika on valmennuksessa, jolloin vaihtuu valmentaja tai seura.

Hieno laji mutta paljon olisi tekemistä olosuhteiden parantamisessa ja lajin leviämisessä pienemmillekin paikkakunnille. Saapa nähdä, että mihin Davis Cup -rahat ohjautuu… Uusi halli olisi ihan hyvä sijoituskohde alueelle, jossa suurin pula kentistä tällä hetkellä mutta tuskinpa toteutuu…

6 tykkäystä

Erittäin hyvä kirjoitus. Itse näen, että juniorikilpapelaajan kannalta moni asia on paremmin pienemmässä seurassa ja pienemmällä paikkakunnalla. Pelaajan on helpompi saada näkyvyyttä, joka taas tarkoittaa seuran ja muiden pelaajien tukea.

Pienemmillä paikkakunnilla kesäkentät ovat halvalla junioreiden käytössä. Kesäkausi kestää sijainnista riippuen toukokuun alkupuolelta lokakuun alkuun. Jo kesäloman 11-12 viikossa moni juniori pelaa noin 250-300 tuntia. Kesällä on helppo saada sparraajia ja ostettua valmennusta voi olla vain 2-4 tuntia viikossa. Voin luvata, että jos vaikka Mikkelissä tai Lappeenrannassa joku juniori pelaa koko kesän 3-4 tuntia päivässä ja edes vähän näyttää oppivan, niin tuskin tarvitsee talvella täyttä hintaa kaikesta maksaa.

Lähes kaikissa halleissa annetaan etuja juniorikilpapelaajille joko täysin ilmaisina kenttinä tai hyvin edullisina kenttävuoroina. Pienellä vaivannäöllä harjoituskustannukset saadaan puolitettua.

Vielä palaan tennisseurojen talouteen, josta jo totesin, että kokonaisuudessaan junioripelaajat eivät tuota mitään seuran yleisiin kuluihin. Hallikaudella turnaukset eivät tuota oikeastaan mitään edes 55 euron kisamaksulla. Sarjajoukkueet ovat seuroille kalliita, sillä pelaajat harvoin maksavat läheskään kaikkia joukkueista aiheutuneita kuluja. Liigajoukkueet taitavat olla jo tosi kalliita tuomareineen ja muina järjestelyineen. Eli aikuispelaajat ryhmissä maksavat koko lystin ja miksi eivät työssäkäyvinä ihmisinä sitä tekisivätkin.

3 tykkäystä

Oli tarkoitus tehdä 12-vuotiaalle kilpailukalenteri keväälle. Se olikin nopea homma. Yksi kisa Etelä-Suomessa toukokuun loppuun mennessä omassa sarjassa. Toki MD, U13, TE12 ja sarjaottelut päälle, mutta kapeaa on tarjonta.

Liigassa kansainvälisiä portteja kolkuttelevat miehet kohtasivat toisensa:
Patrick Kaukovalta - Eero Vasa 6-7, 6-4, 10-3

2 tykkäystä

Jahas. Sitä on taas Jarkko laitettu liigan pelaajalistaan viikonlopulle. Ei ole kyllä aiemminkaan tainnut lopulta kentälle ilmestyä.

2 tykkäystä

2021 pelasi nelurin juuri Eero Vasan kanssa Jarkko Nieminen | Pelaajat | TEHO Tennisliiga, joten ehkä siinä mukana, jos päättää pelata.

Harrin blogin vastauksista poimittua: “On edelleen Jarkko kyllä iskussa. Kaksinpelissä pärjää ihan tasavertaisesti kaikille joukkueessamme, ja vaikkei nelurissa hänen vahvuutensa tulekaan niin esille, niin ei häntä siinäkään helpolla päihitetä. Taisi tuo treenierä Harri/Patti vs Eero/Jarkko päätyä 7-6 meille.”

3 tykkäystä

Liigassa illalla mielenkiintoa herättää HVS:n ykköspelaaja Otto Virtanen sekä ikäeronsa puolesta isä-poika pariksi kelpaava Lauri Kiiski - Oskari Paldanius kohtaaminen. Naisissa mukana Laura Hietaranta ja Ella Haavisto.

1 tykkäys

Ketä vastaan Otto pelaa?